Oletko kokenut unihalvauksen?
Mä saan tällaisen halvauksen vähintään joka viikko. Mistähän johtuu, että niin usein? Onnekseni en kuitenkaan näe mitään demoneja, halvauksen sattuessa pidän silmät kiinni ja odottelen kunnes pystyn liikkumaan tai nukahdan uudelleen.
Kommentit (23)
Kyllä kerran elämässäni vain parikymppisenä. Oli stressaava elämänjakso. Tosi pelottava oli!
Kun nukuin selälläni halvauksia tuli lähes joka yö. Yleensä näin huoneen katon johon piirtyi outoja hahmoja, ehkä paholainen, kehoni ylitse meni "aaltoja", ne painoivat minua, korvissa kuului myös huminaa joka voimistui painavan tunteen tullessa vartaloni päälle. Kättä pystyin liikuttamaan jos ihan täysillä yritin, olo muuttui sitten normaaliksi. Kun jätin käden taas paikoilleen, halvaus alkoi uudestaan ja painava tunne oli entistä kivuliaampi. Tuon vaiheen jälkeen yleensä päätin yrittää nousta, koska pelkäsin tukehtuvani siihen tunteeseen. Muita pelkoja ei ollut. Unihalvauksia on tullut myös unen aikana. Eli niin että näen uneni maisemat ja tapahtumat. Esim kerran unessa nousin rappusia ylös mutta kaaduin portaille halvauksen vuoksi. Samalla tuttuni ihmettelivät missä viivyn. Kesti jonkin aikaa, en tainnut herätä vaikka tiesin unta näkeväni.
Joskus lapsena oli usein. Erityisen hyvin muistan kerran kun oli naama osittain tyynyä vasten ja tuntui etten oikeasti saa henkeä. Mullakaan ei mitään demoneita näkynyt, mutta oli se liikkumaan kykenemättömyyskin jo tarpeeksi inhottavaa.
Jossain vaiheessa kohtaukset loppuivat. En tiedä mikä niihin oli syynä.
Jenkeissä äskettäin näytetyissä Kardashian-sarjan jaksossa se malli Kendall kertoo että saa paniikkikohtauksia ja noita unihalvauksia. Kärsii myös pahasta lentopelosta, samalla kun mamma-Kris buukkailee häntä näytöksiin pitkin maailmaa eikä kuuntele huonosti voivaa tytärtään.
Tuleeko nuo jonkin lääkityksen seurauksena, vai?
Lähinnä pykooseista kärsiville?
Nuorempana sain muutaman kerran, ensimmäinen kerta oli todella pelottava kokemus, kun en tiennyt mikä se on. Näin ja aistin pahuutta ja tuntui, että rintakehästä painetaan sängyn sisään. Ja kun yritin huutaa apua, niin ääntä ei lähtenyt. Toisella kertaa myös oli pahoja viboja, mutta se ei ollut enää niin paha, kun tiesi mistä on kyse.
Näitä sain muutamaan otteeseen, mutta kun ikää tuli vähän lisää, niin ei ole enää tapahtunut. Ei kyllä mitään hajua, mistä johtui.
Tämän takia kannattaa nauttia melatoniinia iltaisin ennen nukkumaan menoa, koska tuo unessa tapahtuva halvaus saattaa myös johtua oman elimistön melatoniinipuutoksesta (melatoniini = ihmisen oma uni- t. "pimeä"hormoni).
HUOM: Jos käytätte iltaisin älypuhelinta ja tablettia niin niiden sisältämä sinivalo saattaa vähentää kehonne omaa melatoniinituotantoa. Tämän vuoksi moni on väsynyt ja haukottelee päivän aikana kun on illalla tuijottanut liikaa sinivaloa. Kannattaa muuttaa laitteidenne asetuksissa valoa lämpimämmäksi, muuten voi olla vaikeuksia nukahtaa ja pysyä unessa. Itse pelaan mielelläni tabletilla ennen nukkumaan menoa, joten olen ajastanut laitteideni valon lämpimäksi klo 21-08 välillä (iPhone, iPad) ja se on helpottanut nukahtamista, se säätö löytyy Asetuksen alta. On myös olemassa blue light filter-applikaatioita joilla laitteista saa säädettyä sinivaloa pois.
Vierailija kirjoitti:
Kun nukuin selälläni halvauksia tuli lähes joka yö. Yleensä näin huoneen katon johon piirtyi outoja hahmoja, ehkä paholainen, kehoni ylitse meni "aaltoja", ne painoivat minua, korvissa kuului myös huminaa joka voimistui painavan tunteen tullessa vartaloni päälle. Kättä pystyin liikuttamaan jos ihan täysillä yritin, olo muuttui sitten normaaliksi. Kun jätin käden taas paikoilleen, halvaus alkoi uudestaan ja painava tunne oli entistä kivuliaampi. Tuon vaiheen jälkeen yleensä päätin yrittää nousta, koska pelkäsin tukehtuvani siihen tunteeseen. Muita pelkoja ei ollut. Unihalvauksia on tullut myös unen aikana. Eli niin että näen uneni maisemat ja tapahtumat. Esim kerran unessa nousin rappusia ylös mutta kaaduin portaille halvauksen vuoksi. Samalla tuttuni ihmettelivät missä viivyn. Kesti jonkin aikaa, en tainnut herätä vaikka tiesin unta näkeväni.
Minullekin on tullut unihalvauksia unen aikana, tosin yleensä on sitten sellainen tilanne unessa etten pääse ammeesta/altaasta ylös. Hauska että unessakin voi tuo kropan hallinta aiheuttaa noin ongelmia. :D
Tuolle joka kyseli lääkityksestä, unihalvaukset ei tosiaan liity lääkitykseen saati psykoosiin. 15v sitten minulle kyllä tarjottiin epilepsialääkitystä unihalvauksiin, en suostunut.
Syyt wikipedian mukaan;
"Syytä unihalvaukselle ei osata varmasti sanoa. Se liittynee jotenkin aivosillan alueella sijaitsevien motoristen hermosolujen toiminnan estymiseen. Etenkin melatoniinin puute saattaa pysäyttää hermosolujen depolarisaation, mikä estää lihasärsykkeet.
Unihalvauksella on myös selvä yhteys narkolepsiaan, sillä narkoleptikoilla unihalvauskohtaukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin muilla. On arvioitu, että noin 40–60 % narkoleptikoista kärsii myös unihalvauksista"
Eivät tule lääkityksen seurauksena, vaan ihan "selvinpäin" ollessa. Minä kärsin aiemmin aika usein unihalvauksista. Tunne on kyllä todella kamala. Heräät, mutta et pysty liikkumaan ja tulee tunne, että tukehdut. Tuntuu siltä, että makaat kasvot tyynyä vasten, mutta et voi kääntää päätäsi. Tai sitten tuntuu siltä, että peitto on kasvoillasi, ja kun yrität vetää peittoa alemmas, niin huomaat, että kätesi eivät liiku.
Minulla unihalvaus oli yleensä silloin, jos olin kärsinyt vaikka parina aiempana yönä vähän unettomuudesta ja sitten kolmantena yönä nukuinkin ensin hyvin. Mutta aamuyöstä unihalvaus yllätti.
Päiväunille en uskaltanut viikonloppuisin juurikaan mennä koskaan vaikka kuinka väsynyt olisin ollut, koska silloin unihalvaus oli takuuvarma juttu.
Joskus tajusin, että mieheni on keittiön puolella kahvinkeittopuuhissa ja huusin häntä apuun. Mutta ei hän voinut tulla auttamaan, koska ei kuullut mitään. Kun enhän minä halvaantuneena tietenkään oikeasti huutanut vaan kuvittelin vain.
Kaikki muuttui onnekseni kun hankimme koiran. Viimeinen unihalvaukseni oli sellainen, että olin kesäsunnuntaina tosi väsyneenä mennyt päiväunille ja se mokoma halvaus sitten tuli. Mutta minun ei silloin tarvinnut siitä kauan kärsiä, koska heräsin siihen, että koiramme tönäisi kuonollaan minua poskeen.
Mieheni sitten kertoi, että oli ollut koiran kanssa parvekkeella ja ovi oli ollut olohuoneeseen auki. Koira oli äkkiä alkanut tuijottaa ovesta sisälle jotenkin hätääntyneen näköisenä ja juossut sitten suoraan makuuhuoneeseen ja hypännyt sänkyyn pelastamaan minut.
Eli ilmeisesti tuo pikkukaveri vaistosi hätäni.
Ja tuon tapauksen jälkeen minulla ei ole unihalvauksia ollut(koputan puuta).
En tiedä pitääkö koira ne halvaukset poissa. Hän nimittäin nukkuu yöt sängyssä meidän kanssamme.
Mutta sen verran vielä noista aiemmin esiin otetuista demoneista, että muutaman kerran unihalvausta on minulla edeltänyt uni, jossa on aina ollut joku nainen seurassani. Tuo tuntematon nainen (joka unessa eri nainen) on ollut aluksi muka oikein hyvä ystäväni ja auttanut minua jossain tilanteessa. Mutta sitten äkkiä olen tajunnut, että tuo nainen haluaakin minulle vain pahaa. Sitten kun herään siihen unihalvausvaiheeseen, niin aistin jotenkin, että yöpöydälläni istuu joku/jokin.
En tiedä sitten mistä sekin lisähauskuus tilanteeseen mahtoi johtua!
Tuosta avun huutamisesta, minä olen pariin kertaan huutanut kun kuulin että lähistöllä muita. Ääntä on lähtenyt mutta äänihuulet halvaantuneet niin ulos tuli vaan mölinää. :D Kerran on ravisteltu hereille, toisen kerran taas naureskeltu että "mietittiinki mitä siellä ölisit".
Lapsena oli useasti, ja silloin ne pelotti kovasti. Nykyään tosi harvoin, ehkä kerran vuodessa, en enää säikähdä vaan odottelen että pystyn liikkumaan ja herään kunnolla. Ei se kivaa ole vieläkään. Ei ole mitään lääkitystä ja mielenterveys ihan kohdillaan.
Oli unihalvauksia lapsena ja pari kertaa aikuisuuden kynnyksellä. Juurikin niitä helvetin demoneita tietenkin.
0/5, en suosittele.
Jokaisella on unihalvaus joka ikinen yö nukkuessaan. Se kuuluu asiaan. Muutenhan sitä juoksentelisi ja huitoisi ympäriinsä sen mukaisesti mitä unta näkee. Eri asia, jos unihalvaus jatkuu tajunnan heräämiseen saakka. Sitä ei tavallisesti tapahdi, mutta ei se nyt niin tavatonkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
koska tuo unessa tapahtuva halvaus saattaa myös johtua oman elimistön melatoniinipuutoksesta (melatoniini = ihmisen oma uni- t. "pimeä"hormoni).
Vitut johtuu. Unessa lihasten kuuluu olla halvaantuneena, muuten tulee rujoa jälkeä nukkujalle.
Juu, valitettavasti. Viimeksi viime yönä, pariinkin otteeseen.
Näitä on tullut niin usein ja alkavat aina samalla kaavalla niin ne jo tunnistaa ja ne pystyy myös katkaisemaan ennenkuin varsinaisesti alkavat.
Viime yönä ensimmäisellä kerralla maatessani tunsin kuinka oudot mutta tutut kehotuntemukset alkavat leviämään jaloista ylöspäin, tuntuu kuin keho alkaisi leijumaan. Samalla outo, ahdistava tunne. Havahdutin itseni hereille ennenkuin se menisi syvemmäksi.
Toisella kerralla olin jo niin väsynyt etten jaksanut vastustella ja pian olinkin kauttaaltani halvaantuneessa tilassa, silmät visusti kiinni ja kuulen korvani vieressä demonista rähinää saksan kielellä. Todella ahdistavaa ja pahansuopaa.
Jokaisella kerralla jotain demonista on ollut läsnä. Joskus korvaani on suorastaan huudettu saatanan nimeä ja olen tuntenut leijuvani sänkyni yläpuolella. Nämä ovat outoja juttuja. Olen agnostikko, mutta etenkin nuorempana ajattelin että olenkohan jotenkin riivattu kun nuo kokemukset ovat aina tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Juu, valitettavasti. Viimeksi viime yönä, pariinkin otteeseen.
Jokaisella kerralla jotain demonista on ollut läsnä.
0/5 - sinä et edes tiedä mistä tässä puhutaan, vaan satuilet omiasi. Taaperrahan trolli tiehesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, valitettavasti. Viimeksi viime yönä, pariinkin otteeseen.
Jokaisella kerralla jotain demonista on ollut läsnä.0/5 - sinä et edes tiedä mistä tässä puhutaan, vaan satuilet omiasi. Taaperrahan trolli tiehesi.
Ai, jos niin kerran sanot. :D Entä jos itse ottaisit asioista selvää ennenkuin alat haukkumaan trolliksi. Demonistiset, pahansuovat tuntemukset, leijumisen tuntemukset, kuulo- ja näköharhat ovat ehkä tyypillisimpiä unihalvauksen piirteitä mitä on. Ja helvetin ahdistavia ovat joka ikisellä kerralla. Vaikket itse olisikaan sellaisia kokenut, ei tarkoita etteivät muutkaan ole.
Miksi näihin unihalvausjuttuihin, joita itselläkin on ollut, liittyy demoneita? Mistä ne siihen äkkää tulla?
Joo, varmaan satoja kertoja lapsuudesta lähtien. Ei demoneita täälläkään mutta ikävää tukehtumisen tunnetta kyllä, ei onnistu nukkumaanmeno enää vaan pakko pyristellä irti.
Voi johtua stressistä, epäsäännöllisestä unirytmistä yms. Itselläni päiväunet ja selällään nukkuminen altistivat erityisesti.