Lue keskustelun säännöt.
Yhtäkkiset kuolemantoiveet, vaikka kaikki hyvin /PMS
09.12.2016 |
Liittyy pms-oireisiin luultavasti. Yhtäkkiä sunnuntaina tuntui, että mieluummin kuolisin kuin eläisin. Ma aamuna oli sama olo, toivoin että jäisin auton alle. Samana iltana itseasiassa melkein jäinkin, ja hyppäsin äkkiä pois edestä eli oikeasti halusin elää. Ti olin taas ok, ja sellainen hyvällä tavalla itkuherkkä olo, itkin onnesta.
Ke - pe olen ollut tosi ärtynyt. Olen ok, kun olen ihmisten seurassa tai keskittynyt töihin, mutta yksin tavallaan "hyökkään" itseäni vastaan. Kaikki mitä teen ja sanon tai olen elämäni aikana tehnyt on väärin. Minulla ei ole toivoa (vaikka viime viikolla olin erittäin toiveikas).
Tänään kaverin kanssa kahvilla olin iloinen, mutta kotimatkalla en meinannut löytää avainta laukusta ja siitä alkoi kamalat itsesyytökset, kun yleensä olen järjestelmällinen ja avain on laukun pikkutaskussa. Tuli myös kamala olo, kun kuukautisvuoto oli tullut kupin ohi ja varmistava suojakin oli päästänyt ohi, sekin oli minun syyni. Eilen syytin itseäni, kun en löytänyt neuletakkiani.
Yritän keskittyä muihin asioihin ja hoen itselleni, että tämä menee kohta ohi, en oikeasti halua kuolla. Bloody hell, kirjaimellisesti.
Minulla on ikäni ollut helpot kuukautiset, vasta nyt yli 30-vuotiaana on alakanut olla pahoja PMS-oireita.
Kommentit (14)
Monella meistä nuo tosiaan pahenee iän myötä nuo pms-oireet. Itselläni alkoi kolmekymppisestä pahentua. Nyt nelikymppisenä niihin ottaa jo etäisyyttä, katselee kuin ulkopuolisena kaikkia hulluja ajatuksia ja tunteita joita tulee menkkoja edeltävänä viikkona, eikä niin välitä niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon ite 20v ja yläasteelta alkaen ollut kamalat pms oireet. Kun menkat on alkamassa kihisen raivosta ja saatan haluta pahoinpidellä ihmisiä (en varmaan tekisi mitään ellei ärsytetä).samoin mua väsyttää ja vihaan kaikkea ja haukun itseäni ja vellon surussa.ei tähän varmaan mikään auta.lääkkeitä en mielellään syö.
Menkkakipuihin ja vuodon runsauteen olen miettinyt jos aloittaa minipillerit mutta en tiedä voisiko ne pms oireisiin vaikuttaa.e pillerit aikanaan lamaannutti mut täysin enkä voinu pms:än aikana edes lähteä kotoa masennuksen takia.
Minulla tosiaan oli nuorempana niukat ja kivuttomat kuukautiset. PMS-oireita ei juuri mitään, ehkä pikkuisen matalampi ärsyyntymiskynnys mutta ei tätä luokkaa. Ja ennen ärsytys on kohdistunut itseni ulkopuolelle, nyt itseeni. Pillereitä en halua syödä niistä tulleen masennuksen ja lihomisen takia.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Monella meistä nuo tosiaan pahenee iän myötä nuo pms-oireet. Itselläni alkoi kolmekymppisestä pahentua. Nyt nelikymppisenä niihin ottaa jo etäisyyttä, katselee kuin ulkopuolisena kaikkia hulluja ajatuksia ja tunteita joita tulee menkkoja edeltävänä viikkona, eikä niin välitä niistä.
Hmm joo, kyllä minulla on sellainen meditaation kaltainen tarkkaileva tietoisuus tässä. Eli en aio totella ajatuksiani ja sanoin itselleni, että en löydä avaimiani mutta en silti ole aivan läpimätä ihmisenä :) Silti mieluummin tarkkailisin meditatiivisesti jotain vähemmän rajuja ajatuksia. En tiedä mistä nämä ajatukset tunkevat tajuntaani.
Ap
Soijan syönti voi helpottaa koska se on naisestrogeeni ja joillakin se lievittää oireita.ilmeisesti vaikutus on kuitenkin hyvin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Soijan syönti voi helpottaa koska se on naisestrogeeni ja joillakin se lievittää oireita.ilmeisesti vaikutus on kuitenkin hyvin pieni.
Olen lukenut ristiriitaista tietoa soijasta. Ehkä täytyy vain kokeilla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelen, että hyvällä tuurilla kuolen ennen seuraavia kuukautisia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alapeukkuja varmaan sataa taas kun ehdottaa tällä palstalla tätä vinkkiä, mutta itselleni on toiminut liikunnan lisääminen. Eli suht rasittavaa liikuntaa 4-5 krt viikossa ja tämän seurauksena PMS-oireet liki minimiin. Toki vitamiinit (magnesium, kalsium, D-vitamiini, laadukas omega, B-vitamiini, jne) ja terveellinen ruokavalio on aivan oleellisia myös. Unikin on tärkeää, mutta yksi asia mitä en ole liikunnalla ja muilla keinoillakaan onnistunut minimoimaan on unettomuus ennen kuukautisia :/
Ja tosiaan PMS-oireet olivat ennen elämäntapamuutosta liki lamaannuttavia. Itkin päiviä, itsetuhoisia ajatuksia ja eristäydyin muista totaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen laittanut kalenterimerkinnän potentiaalisen PMS:n aikaan. Kun oireet ovat päällä, saan outoa lohtua siitä, että yhtäkkiä känny piippaa ja muistuttaa, että PMS, älä tee mitään tyhmää. Tulee melkein hellä olo itseään kohtaan, että voi naisparkaa, tätä taas. Olen 40 ja tilanne paheni merkittävästi 35-vuotiaana.
Gynekologini ehdotti, että ehkä tuon kalenterimerkinnän voisi myös jakaa miehen kalenteriin, kun kuvailin karmivia oireitani ja ratkaisuani. 😁
Auttaako estrogeeni esim. Ovestin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin yksi pahasti oireileva.Olen miettinyt lääkärille menoa,tilanne nimittäin kerran kuussa on helvetillinen.Fyysiset oireet vielä menettelee,mutta mielialan heittelyitä ei tahdo enää handlata.Kerran kuussa on tulossa avioero ja mies on menossa vaihtoon.Vaikeuksia parisuhteessa on ollut/ on, mutta nuo vaikeudet nostaa päätään erityisesti kuukautisten aikoihin.Olenkin miettinyt,onko ongelmat perisuhteessamme "todellisia" vai pms oireiden aiheuttamia..muun ajan kun mies on vielä ihan "siedettävä"! :)
Ruokavalio vaikuttaa pms:n oireisiin. Joten syömisiä kannattaisi miettiä ja kokeilla. Pahin aine on sokeri.
Oon ite 20v ja yläasteelta alkaen ollut kamalat pms oireet. Kun menkat on alkamassa kihisen raivosta ja saatan haluta pahoinpidellä ihmisiä (en varmaan tekisi mitään ellei ärsytetä).samoin mua väsyttää ja vihaan kaikkea ja haukun itseäni ja vellon surussa.ei tähän varmaan mikään auta.lääkkeitä en mielellään syö.
Menkkakipuihin ja vuodon runsauteen olen miettinyt jos aloittaa minipillerit mutta en tiedä voisiko ne pms oireisiin vaikuttaa.e pillerit aikanaan lamaannutti mut täysin enkä voinu pms:än aikana edes lähteä kotoa masennuksen takia.