Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sosiaalitukien uudistus

Vierailija
09.12.2016 |

Olisi parempi, jos erilaiset sosiaaliavustukset kanavoitaisiin rahan sijasta hyödykkeinä. Esimerkiksi niin, että toimeentulotuen sijasta apua tarvitseva saisi elintarvikkeita, vaatteita jne. Tälle toimintatavalle on useita perusteita:

Hyödykkeiden käytön lisääminen loisi työpaikkoja ja täten vähentäisi työttömyyttä.

Toimintatapa tehostaisi kierrätystä, koska avustuksena annettavat vaatteet, astiat, huonekalut yms. arjessa tarpeellinen voisi olla pääsääntöisesti käytettyä. Tämä säästäisi yhteistä maapalloamme ja sen luonnonvaroja.

Avustusten ollessa suurelta osin materiaalisia ja tavaran osalta käytettyjä, yhteiskunta säästäisi vuosittain huomattavan summan rahaa ilman, että työpaikat esim. sosiaalitoimessa kuitenkaan vähenisivät.

Tukien jakaminen hyödykkeinä ehkäisisi niiden väärinkäyttöä ja esimerkiksi päätymistä huumekauppiaiden tai muiden rikollisten käsiin.

Avun tarvitsija saisi sitä, mitä hän todella tarvitsee.

Mitä mieltä olette?

Kommentit (50)

Vierailija
21/50 |
09.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannatan samaa eläkkeisiin. Mitä 70-v enää muka ostaa? Ruuat voitaisiin jakaa kotiin, samoin lääkkeet. Asuminen maksetaan omista säästöistä tai niiden puuttuessa mennään kunnalliseen vanhainkotiin. Rahan jakaminen vanhuksille tulee lopettaa.

Vanhukset ovat aivan eri asia. He ovat itse maksaneet eläkkeensä. Ja siinä "sivussa" rakentaneet nykyisen hyvinvointi-Suomen. Me jokainen olemme heille kunniavelkaa, jonka maksu on jokaisen velvollisuus.

Vierailija
22/50 |
09.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kannatan samaa eläkkeisiin. Mitä 70-v enää muka ostaa?

No meillä ainakin nuo eläkeläissukulaiset ostelee esim. tietokoneita, tabletteja, kännyköitä, digibokseja, telkkareita, harrastusvälineitä, ulkomaanmatkoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/50 |
09.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ap ajatteli että se avustusta saava maksaa vuokran, sähkön ja nykyään täysin tarpeellisen puhelimen sekä netin käytön?

Niillä vaatteillako? Vaiko kipoilla ja kupeilla?

Että jos sähkölasku on vaikkapa 55e niin sen voi maksaa 6 paidalla ja kolmella kipolla ja kaksilla housuilla?

Vuokra, sähkö, vesi jne. välttämättömyydet maksettaisiin tietenkin asumistuen muodossa suoraan vuokranantajalle, vähän samaan tapaan kuin on tehty ennenkin. Tukiin voisi myös sisältyä kohtuuhintainen puhelinliittymä. Netti alkaa olla jo rajatapaus. Se on joka tapauksessa käytettävissä esim. kirjastoissa.

Kummallinen käsitys että kaikki (köyhät) asuisivat liki palveluita, jonne kävelee tuosta vain. Esim. meillä kirjastoon on matkaa 20 kilsaa ja asutaan keskisuuressa kaupungissa.

Vierailija
24/50 |
09.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan samaa eläkkeisiin. Mitä 70-v enää muka ostaa? Ruuat voitaisiin jakaa kotiin, samoin lääkkeet. Asuminen maksetaan omista säästöistä tai niiden puuttuessa mennään kunnalliseen vanhainkotiin. Rahan jakaminen vanhuksille tulee lopettaa.

Vanhukset ovat aivan eri asia. He ovat itse maksaneet eläkkeensä. Ja siinä "sivussa" rakentaneet nykyisen hyvinvointi-Suomen. Me jokainen olemme heille kunniavelkaa, jonka maksu on jokaisen velvollisuus.

Ovatko? Eläketurvakeskuksen sivuilla asiasta kerrotaan kuitenkin näin:

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeiden-rahoitus/

Työeläkkeiden rahoitustavat eri sukupolvien näkökulmasta

Jakojärjestelmässä työssäkäyvät kustantavat pääasiassa eläkkeellä olevien etuudet. Kukin sukupolvi saa siis eläkkeisiinsä rahoituksen nuoremmilta ikäluokilta. Työssäkäyviä on oltava riittävästi, jotta edellisten sukupolvien eläkkeet saadaan maksettua. Työllisyydellä ja väestön ikärakenteella on ratkaiseva merkitys järjestelmän toimivuuden kannalta.

Suomessa eläkeläisten osuus kasvaa jatkuvasti ja vanhuuseläkkeellä ollaan aiempaa pitempään. Työikäisiä on entistä vähemmän ja siten myös eläkkeiden rahoittajia. Nuorempien sukupolvien eläkkeisiin vaikuttaa tulevaisuudessa myös elinajanodotteeseen sidottu elinaikakerroin, joka vähentää eläkettä, ellei työskentele nykyistä pitempään.

Osittainen rahastointi keventää tulevien eläkemaksujen tasoa, koska rahastoituja varoja ja niille saatavia pitkän aikavälin sijoitustuottoja voi hyödyntää myöhempien eläkkeiden maksamisessa ja järjestelmän ylläpidossa. Osittainen rahastointi turvaa siten osaltaan annettuja eläkelupauksia. Jos työeläkejärjestelmämme olisi täysin rahastoiva, kukin sukupolvi kustantaisi itse eläkkeensä.

Joten älä puhu paskaa.

Vierailija
25/50 |
09.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

*

Vierailija
26/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan samaa eläkkeisiin. Mitä 70-v enää muka ostaa? Ruuat voitaisiin jakaa kotiin, samoin lääkkeet. Asuminen maksetaan omista säästöistä tai niiden puuttuessa mennään kunnalliseen vanhainkotiin. Rahan jakaminen vanhuksille tulee lopettaa.

Vanhukset ovat aivan eri asia. He ovat itse maksaneet eläkkeensä. Ja siinä "sivussa" rakentaneet nykyisen hyvinvointi-Suomen. Me jokainen olemme heille kunniavelkaa, jonka maksu on jokaisen velvollisuus.

Ovatko? Eläketurvakeskuksen sivuilla asiasta kerrotaan kuitenkin näin:

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeiden-rahoitus/

Työeläkkeiden rahoitustavat eri sukupolvien näkökulmasta

Jakojärjestelmässä työssäkäyvät kustantavat pääasiassa eläkkeellä olevien etuudet. Kukin sukupolvi saa siis eläkkeisiinsä rahoituksen nuoremmilta ikäluokilta. Työssäkäyviä on oltava riittävästi, jotta edellisten sukupolvien eläkkeet saadaan maksettua. Työllisyydellä ja väestön ikärakenteella on ratkaiseva merkitys järjestelmän toimivuuden kannalta.

Suomessa eläkeläisten osuus kasvaa jatkuvasti ja vanhuuseläkkeellä ollaan aiempaa pitempään. Työikäisiä on entistä vähemmän ja siten myös eläkkeiden rahoittajia. Nuorempien sukupolvien eläkkeisiin vaikuttaa tulevaisuudessa myös elinajanodotteeseen sidottu elinaikakerroin, joka vähentää eläkettä, ellei työskentele nykyistä pitempään.

Osittainen rahastointi keventää tulevien eläkemaksujen tasoa, koska rahastoituja varoja ja niille saatavia pitkän aikavälin sijoitustuottoja voi hyödyntää myöhempien eläkkeiden maksamisessa ja järjestelmän ylläpidossa. Osittainen rahastointi turvaa siten osaltaan annettuja eläkelupauksia. Jos työeläkejärjestelmämme olisi täysin rahastoiva, kukin sukupolvi kustantaisi itse eläkkeensä.

Joten älä puhu paskaa.

No ainakin vanhemmat sukupolvet ovat tehneet jotakin eläkkeidensä eteen. Nuoremmista yhä useampi on elämäntapatyötön, downshiftaaja, pätkätyöläinen, työkokeilija tai muu taivaanrannanmaalari, missä hommissa eläkettä ei kerry sitäkään vähää kuin oikeissa töissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mites esim. pariskunnan halu mennä leffaan sen ainoan kerran vuodessa kun lapsi on saatu hoitoon ja rahaa tarpeeksi? Anotaanko valtavalta byrokraattikoneistolta leffalippuja 2kk ennen määräaikaa? :) 

Mitä tehdään, jos ihminen noudattaa tiettyä ruokavaliota sairauden tai uskomuksen vuoksi, mutta sille ei ole lääketieteellisiä perusteita? Suolisto-ongelmaiselle kotiovelle ruisleipää ja piimää, koska sitä "kuuluu" syödä? Hindulle nautaa ja muslimille sikaa? 

Ap:n ehdotuksen kaltainen "micromanagement" ei todellisuudessa ratkaise yhtään mitään, aiheuttaa vaan lisää häpeää ja vitutusta valmiiksi päähänpotkittujen joukossa. 

Vierailija
28/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oho, aika paljon täällä näköjään on muiden rahoilla eläviä, jotka nyt ovat pöyristyneitä ajatuksesta, että työssäkäyvien ei tarvitsisikaan kustantaa heidän muotivaatteitaan, erikoisharrastuksiaan, jänniä ruokavalioitaan ja kaikkea kivaa mitä he nyt sattuvat haluamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ap ajatteli että se avustusta saava maksaa vuokran, sähkön ja nykyään täysin tarpeellisen puhelimen sekä netin käytön?

Niillä vaatteillako? Vaiko kipoilla ja kupeilla?

Että jos sähkölasku on vaikkapa 55e niin sen voi maksaa 6 paidalla ja kolmella kipolla ja kaksilla housuilla?

Vuokra, sähkö, vesi jne. välttämättömyydet maksettaisiin tietenkin asumistuen muodossa suoraan vuokranantajalle, vähän samaan tapaan kuin on tehty ennenkin. Tukiin voisi myös sisältyä kohtuuhintainen puhelinliittymä. Netti alkaa olla jo rajatapaus. Se on joka tapauksessa käytettävissä esim. kirjastoissa.

Tuota tuota, jos et ollut tietoinen niin sähkösopimus on AINA henkilökohtainen , EI asuntokohtainen joten sitä ei voi laskea as.tukeen mukaan.

Ja se että nettiä voi käyttää kirjastossa on ihan ok juttu, MUTTA ymmärräthän että monilla saattaa olla sinne kirjastoon jo sellainen matka että ei onnistu näillä nykyisilläkään julkisilla kulkuvälineillä kun elämää on muuallakin kuin Kehä 3 ulkopuolella.

Suomi on pitkä maa ja välimatkat pitkiä.

Bussimatkat voi ap mukaan maksaa käytetyillä t-paidoilla, sukilla tai peruna- ja porkkanakilolla. Ylivelalliset voisivat lyhentää lainojaan pussillisella villasukkia.

Vierailija
30/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enhän minä enää muuta ostakaan kuin ruokaa. Anttila kaatui ja kohta Stockmann perässä. Turhuuksia myivät muutenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihminen tarvitsee vähän muutakin kuin ruuan, vaatteet ja huonekalut, kaksi jälkimmäistä moni työtön ja ei-työtönkin osaa ostaakin kierräytyksenä ihan itse. Voi tarvita vaikka bussikortin latauksen, pyörään uuden kumin, käsikauppalääkkeitä, paristot palohälyttimeen... kokeilepa elää jokin aika ostaen pelkkää ruokaa, niin huomaat!

Vierailija
32/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ap ajatteli että se avustusta saava maksaa vuokran, sähkön ja nykyään täysin tarpeellisen puhelimen sekä netin käytön?

Niillä vaatteillako? Vaiko kipoilla ja kupeilla?

Että jos sähkölasku on vaikkapa 55e niin sen voi maksaa 6 paidalla ja kolmella kipolla ja kaksilla housuilla?

Vuokra, sähkö, vesi jne. välttämättömyydet maksettaisiin tietenkin asumistuen muodossa suoraan vuokranantajalle, vähän samaan tapaan kuin on tehty ennenkin. Tukiin voisi myös sisältyä kohtuuhintainen puhelinliittymä. Netti alkaa olla jo rajatapaus. Se on joka tapauksessa käytettävissä esim. kirjastoissa.

Esitetty uudistus vetäisi koko Suomen kansantalouden kurille, koska suuri joukko ihmisiä lopettaisi kulutuksen kokonaan ja veronmaksajat joutuisivatkin maksamaan kaiken kulutuksen, siis sähköt, vuokrat, puhelimet. Sepä vasta kalliiksi tulisikin!? Varo mitä toivot. Vai oletko se parakkihullu, joka väen vängällä haluaisi luoda Suomeen oma slummiasutuksen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oho, aika paljon täällä näköjään on muiden rahoilla eläviä, jotka nyt ovat pöyristyneitä ajatuksesta, että työssäkäyvien ei tarvitsisikaan kustantaa heidän muotivaatteitaan, erikoisharrastuksiaan, jänniä ruokavalioitaan ja kaikkea kivaa mitä he nyt sattuvat haluamaan.

Toivottavasti jäät työttömäksi, jotta pääset noista harhoistasi.

Miksi työttömien tulisi pukeutua epämuodikkaisiin vaatteisiin?

Jotta voisi vielä paremmin erotella surkeat luuserit ja Paremmat Ihmiset?

Kirppiksillä ja h&m.lla saa halvella "muotivaatteita".

Mitä on nämä "erikoisharrastukset" mitä työttömät harrastavat?

Minulla ei ainakaan ole ollut työttömyyteni aikana varaa harrastaa yhtään mitään.

No, uimaan olisi mahdollista päästä suht halvalla kerran viikossa näyttämällä työttömyystodistusta mutta uinnista en niin välitä.

Missä universumissa työttömät ostelevat kaikkea kivaa mitä sattuu huvittamaan?

Toki, minäkin olen sortunut ostamaan välillä 10 euron pöytäliinan tai uuden takin rikkoontuneen tilalle mutta se on tietänyt sitä että kaurapuuropäivät lisääntyy.

Jos et tiedä mitä kaurapuuropäivä tarkoittaa, se tarkoittaa sitä että määrittämätön aika syödään pelkkää veteen tehtyä puuroa kun muuhun ei ole varaa.

Voihan sitä "jännäksi erikoisruokavalioksikin" kutsua.

Vierailija
34/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen se väliinputoaja tässä sossulandiassa. Olen kahden lapsen äiti. Ensimmäisen sain juuri kun pääsin Helsingin Valtiotieteelliseen 23 vuotiaana. Toisen sain lähes 37 vuotiaana oltuani pitkään vakituisessa työsuhteessa. Esimies vaihtui itseäni alemmin kouluttuneeseen lapsettomaan itseäni vuoden vanhempaa naiseen, joka ei pysty saamaan lapsia. Kun palasin töihin lapsen olessaniin mulla teetettiin kolmen ihmisen työt ilman palkankorotusta.

Mä kävin läpi erotuskan, turvakodin, lapsen 1kk sijoituksen siksi että soitin poliisit 5 krt viikon aikana ex miehelleni. Kävin läpi kaikki: Mim kuvaukset, kotikäynnit ja sen että vietin lapseni kanssa vähintään 4 tuntia joka päivä töiden jälkeen.

.

Mitä mä sain palkinnoksi? No potkut 10 vuoden työsuhteen jälkeen (made By Miia).

Lapsi on kotona. Mutta missä äidin työ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
36/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan samaa eläkkeisiin. Mitä 70-v enää muka ostaa? Ruuat voitaisiin jakaa kotiin, samoin lääkkeet. Asuminen maksetaan omista säästöistä tai niiden puuttuessa mennään kunnalliseen vanhainkotiin. Rahan jakaminen vanhuksille tulee lopettaa.

Vanhukset ovat aivan eri asia. He ovat itse maksaneet eläkkeensä. Ja siinä "sivussa" rakentaneet nykyisen hyvinvointi-Suomen. Me jokainen olemme heille kunniavelkaa, jonka maksu on jokaisen velvollisuus.

Ovatko? Eläketurvakeskuksen sivuilla asiasta kerrotaan kuitenkin näin:

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elakkeiden-rahoitus/

Työeläkkeiden rahoitustavat eri sukupolvien näkökulmasta

Jakojärjestelmässä työssäkäyvät kustantavat pääasiassa eläkkeellä olevien etuudet. Kukin sukupolvi saa siis eläkkeisiinsä rahoituksen nuoremmilta ikäluokilta. Työssäkäyviä on oltava riittävästi, jotta edellisten sukupolvien eläkkeet saadaan maksettua. Työllisyydellä ja väestön ikärakenteella on ratkaiseva merkitys järjestelmän toimivuuden kannalta.

Suomessa eläkeläisten osuus kasvaa jatkuvasti ja vanhuuseläkkeellä ollaan aiempaa pitempään. Työikäisiä on entistä vähemmän ja siten myös eläkkeiden rahoittajia. Nuorempien sukupolvien eläkkeisiin vaikuttaa tulevaisuudessa myös elinajanodotteeseen sidottu elinaikakerroin, joka vähentää eläkettä, ellei työskentele nykyistä pitempään.

Osittainen rahastointi keventää tulevien eläkemaksujen tasoa, koska rahastoituja varoja ja niille saatavia pitkän aikavälin sijoitustuottoja voi hyödyntää myöhempien eläkkeiden maksamisessa ja järjestelmän ylläpidossa. Osittainen rahastointi turvaa siten osaltaan annettuja eläkelupauksia. Jos työeläkejärjestelmämme olisi täysin rahastoiva, kukin sukupolvi kustantaisi itse eläkkeensä.

Joten älä puhu paskaa.

No ainakin vanhemmat sukupolvet ovat tehneet jotakin eläkkeidensä eteen. Nuoremmista yhä useampi on elämäntapatyötön, downshiftaaja, pätkätyöläinen, työkokeilija tai muu taivaanrannanmaalari, missä hommissa eläkettä ei kerry sitäkään vähää kuin oikeissa töissä.

Lässynlässyn. Kun faktat uupuvat, on keskustelun käyminen mahdotonta.

"Mutkunmutkun".

Vierailija
37/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ajatusta kannattaa laajentaa. Myös palkat voidaan maksaa tavarana ja palveluina, eikä rahana.

Käytettynä tavarana tietty ihan kuin huoratkin.

Vierailija
38/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maksetaanko työhaastatteluun taksi? Täällä ei kulje busseja juurikaan. Entäs jos saa työpaikan kauempaa, voiko anoa autoa? Monetko rintaliivit ja alushousut saa vuodessa ja minkä merkkisiä siteitä? Saako käyttää hammaslankaa ja hiuslakkaa? Kortsut vai hormonaalinen ehkäisy? Saako vettä käyttää rajattomasti ja paljonko vessapaperia saa kulua?

Vierailija
39/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maksetaanko työhaastatteluun taksi? Täällä ei kulje busseja juurikaan. Entäs jos saa työpaikan kauempaa, voiko anoa autoa? Monetko rintaliivit ja alushousut saa vuodessa ja minkä merkkisiä siteitä? Saako käyttää hammaslankaa ja hiuslakkaa? Kortsut vai hormonaalinen ehkäisy? Saako vettä käyttää rajattomasti ja paljonko vessapaperia saa kulua?

Ei hyvää päivää! Eikö ihmisillä ole sukulaisia, ystäviä, kavereita, naapureita tai yhtään mitään verkostoja? Ensimmäisenä huudetaan yhteiskuntaa apuun, jos pitää vaikka päästä työhaastatteluun. Jokaiselta edes hiukan normaalit sosiaaliset taidot omaavalta löytyy aivan varmasti joku, joka on valmis auttamaan.

Jos saa työpaikan, se auto ostetaan luonnollisesti työstä saatavalla palkalla. Ei sitä mistään tarvitse anoa, emme elä Neuvostoliitossa. Tai aina voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa.

Merkkisiteet ja muut merkkituotteet, meikit, hiuslakat jne. ovat sitä tarpeetonta, mitä yhteiskunnan ei missään tapauksessa kuulukaan kustantaa. Jos sellaisia haluaa, kannattaisi ottaa vastaan se pienipalkkainenkin työpaikka ja ostaa haluamansa ylimääräinen siitä saatavalla palkalla. Tässä mallissa se ei missään määrin vähentäisi materiaalista perustukea.

Hygieniatuotteiden yms:n määrä henkilöä kohti voidaan laskea järkiperustein. Ja edelleen on yhteiskunnalle halvempi, että tuensaaja käy hakemassa järkihintaiset alusvaatteensa, saippuansa ja WC-paperinsa sosiaalitoimistosta kuin että hänelle syydetään pelkkää rahaa.

Vierailija
40/50 |
10.12.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Justiin joo, muiden alistamista, (ihmisarvon) halventamista ja hallitsemista "hyväntekeväisyyteen" naamioituna.... 

varmaan monet orjienpitäjätkin aikoinaan ajattelivat, että hyvää vaan tekevät kun tarjoavat ihmiselle sentään ruokaa ja asuinpaikan, etteivät joudu johonkin oman onnensa nojaan kun eivät kuitenkaan pärjäisi koska ovat alempaa ja huonompaa kastia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi kahdeksan