Kaksilapsiset perheet: tuleeko kolmatta?

Jos vain " Luoja suo" , niin lapset ovat tervetulleita. Nyt nuorempi 7kk joten ei nyt ihan vielä ole tilauksessa, sitten siinä 2vuotispäivän tienoilla varmaankin... ellei iske vauvakuume tosissaan jo ennen sitä! =o)

Nyt meillä on kaksivuotias ja vauva, ja ajattelen, että kolmannen aika olisi vasta sitten kun esikoinen on jo koulussa - jos silloinkaan.

Kun kuopus tuli 2,5v on elämä sen jälkeen ollut niin ihanaa, ettei tähän enää vauvoja haluta.

Kuopus on nyt 2v, vauvakuume olisi mutta taloudellisesti ei vielä mahdollista, odotan että esikounen menee eskariin jolloin päästään hänen hoitomaksuista. Haluan isot lapset hoitoon pariksi päiväksi viikossa, viihtyvät nyt niin hyvin että en halua ottaa sitä heiltä pois.

vauvakuumeen koin pahan kun kuopus oli vajaan vuoden vanha. Nyt olen tyytyväinen näihin kahteen jo melko topakkaan pieneen, elämä paljon helpompaa jo. Ehkä teemme vielä iltatähden (vuosien päästä) tai sitten ei. joskus tuntuu että olisi fiksuinta jättää tähän ja nauttia kahdesta suloisesta lapsesta ja omastakin elämästä välillä.

Ensimmäinen on erityislapsi 6v ja toinen 2,5v. Tämä nuorempi on ollut niin rankka tapaus (lopetti yövalvomiset vasta 2v ja on todella vaativa ja uhmakas) joten nyt kun vihdoin alkaa helpottaa, olisimme varmaan hulluja jos vielä kolmannen tekisimme...



Välillä iskee ajatus, että jos sittenkin vielä yksi. Mutta mietintäaika alkaa käydä vähiin. Olemme jo yli kolmekymppisiä enkä kovin vanhana enää lapsia halua...

mutta kun en noita juttuja enää jaksa, niin EI

Kolmas tuli, ehkäisy petti.



Ollaan ihan onnellisia mutta elämä meni kolmannen lapsen myötä kyllä aivan uusiksi. Muutettiin, hankin uuden työpaikan, kulut kasvoivat huomattavasti.. Tässä nyt nämä mitä ensimmäiseksi tuli mieleen.. Rankempaa on nyt kuin mitä oli kahden suht ison ja omatoimisen lapsen äitinä mutta on tuo kolmas sitten kuitenkin helpoin ja kiltein lapsi mitä meillä on ollut ;)

Eli " omia" ei tehdä enää, vaan autetaan apua tarvitsevia lapsia antamalla turvallinen koti niin pitkäksi aikaa kuin vain tarvitsevat.

ja kolmatta ei tule.

olen jopa harkinnut " piuhojen katkaisua" , mutten silti vielä uskalla (ikää 30v)...

siis ainakaan omaa, kun raskausajat niin kammottavia ja vauvakuumettakaan en ole kuopuksen jälkeen " sairastanut" ...



meillä myös harkinnassa tuo sijaiskoti-juttu, isompia lapsia vois harkita.

mutta en yhtään tiedä mitä vaatimuksia sellaiseen on ja olisiko meistä siihen, pitäisi ensinselvittää asioita...

ehkäisy pettää niin sitten kyllä, mutta vauvaa ei aleta " yrittämään" tieten tahtoen ainakaan muutamaan vuoteen. raskausajat niin rankkoja ja huoli lapsista suuren suuri, niin en haluais sitä huolen määrää lisätä. Vaikka toki lapset ihania ovat ja suuri lahja & ilo.

Eli oli niin vaikeaa tää päätös toisesta että en enää kolmatta kertaa ole raskaana.On se raskaana oleminen,synnytys ja lasten hoito kuitenkin niin rankkaa että ei kiitos enempää.Toinen päätettiin koska esikoinen tarvitsee sisaruksen ja onhan se kiva kokea vauva -aika ja raskaus vielä kerran mutta sitten kotonahoitamisien jälkeen menen töihin ja ei enempää.Pienen perheen haluan enkä mitään lapsikatrasta.Ihanteellisinta olisi jos kaksi lasta olisi niin kaksi kättä kun on mutta jos kaksoset tulee niin täytyyhän nitten kans sit pärjätä.