Miehen perässä vieraalle paikkakunnalle - yksinäisyys. Kokemuksia?
Mies on introvertti, joka haluaa työpäivän jälkeen kadota/upota virtuaalimaailmaan, peleihin sun muihib. Viikonloppuisin viihtyy hyvin kotona, lähinnä pelaten. Itse taas kaipaisin työpäivän jälkeen jonkinlaista seurustelua - kuulumisten vaihtelua ja läheisyyttä. Tilannetta pahentaa se, että asumme vieraalla paikkakunnalla jossa minulla ei ole sydänystäviä. Koenkin usein oloni yksinäiseksi. Näinä päivinä mietin, että teinkö oikean ratkaisun jättäessäni sosiaalisen elämäni entiselle paikkakunnalle.
Olen puhunut asiasta miehen kanssa, ja hän on sanonut ettei voi korvata minun tyttöystäviä. Hän taas pelaa stressin vuoksi monta tuntia päivässä. Toivon, että tilanne helpottaa vielä jos annan hänen pelata.
Rakastan miestä, mutta olemme olleet yhdessä vasta vuoden. Hänen kanssaan on poissuljettua koskaan muuttaa paikkakunnalle, jonne minä kaipaan.
Olemme kolmekymppisiä. Perheen haluamista olen miettinyt - haluanko jäädä tänne vai en. Muuttaisiko perheen perustaminen tulevaisuudessa tätä omaa turhuuden ja tylsistymisen tunnetta vai olisiko se suuri virhe?
Kokemuksia?
Kommentit (28)
Ap onko ongelman syy nyt se että mies on pahasti masentunut?
Vierailija kirjoitti:
Ap onko ongelman syy nyt se että mies on pahasti masentunut?
Mies on masentunut, ahdistunut ja stressaantunut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap onko ongelman syy nyt se että mies on pahasti masentunut?
Mies on masentunut, ahdistunut ja stressaantunut.
Ap
Onko mies hakenut ja saanut apua masennukseensa? Onko hän lääkärin hoidossa? Pelkkä pelaaminen ei vakavaa lääketieteellistä masennusta paranna, jos sellaisesta on kyse. Jos mies ei ole minkäänlaisen hoidon tai avun piirissä, kannusta ja vaadi häntä hakeutumaan lääkärin vastaanotolle.
Itse muutin 8 vuotta sitten miehen perässä Helsinkiin, jossa en tuntenut ketään. Mies jätti vuoden päästä, mutta minä jäin tänne. Ei mulla edelleen ole täällä ketään tuttuja, mutta toisaalta, onneksi olen varsin introvertti joten olen erinomaisesti tottunut siihen ettei mulla ole ystäviä tai kavereita. Pelailen sitten tietokoneella ja tissuttelen viiniä illat :D
Itse olen ollut samassa tilanteessa, mutta asuimme ulkomailla. Itse tein sen ratkaisun, että en halua tuhlata omaa elämääni ja elää sitä jonkun toisen kautta. Erosimme ja muutin takaisin Suomeen enkä hetkeäkään ole katunut.
Jos ap:n mies on vakavasti masentunut, se on ongelma nro 1, joka pitää käsitellä ja johon pitää yrittää hakea apua. Se, että ap:lä ei ole ystäviä uudella paikkakunnalla tai se, että sinne ylipäätään muutettiin, ei minusta liity tähän mitenkään. Toki ne voivat olla ongelmia nro 2 ja 3, mutta erillisiä asioita ja pienempiä verrattuna ongelmaan nro 1.
Muutin miehen perässä uudelle paikkakunnalle, jossa minulla ei ollut tuttuja tai kavereita. Parin vuoden jälkeen muutin takaisin ystävieni luo entiselle paikkakunnalle, yksin. En kestänyt yksinäisyyttä. Ja nyt olen taas onnellinen vaikka "yksin" olenkin :)
Ap:n kertomuksessa on jotain hämmentävää, tai siis siinä mitä hän miehestä sanoo. Mies on kiinnostunut ap:n hyvinvoinnista ja haluaa antaa ap:lle kaiken minkä voi. Ap kaipaa mieheltä yhteistä aikaa. Sitä mies ei voi antaa. Koska pitää pelata ja olla netissä. Jokin ei nyt täsmää tässä jutussa.