Jouluateria ja erityislapsi, miten teillä toimitaan?

Meillä erityislapsi kattaa pöydän kauniisti, se on hänen suosikkihommansa. Sitten hän istuu paikallaan, ja keskustekee mukavia muiden syödessä kylmiä kaloja, ne eivät hänelle maistu. Pääruokaan siirryttäessä hän ottaa lämmintä kalaa, lihaa, laatikoita, rosollia ja sen sellaista. Viihdyttävä kevyt keskustelu jatkuu, hänestä on kehkeytynyt taitava seuraihminen. Jälkiruoka on hänen valintansa mukaan sacherkakku, se maistuu kaikille muillekin kahvin tai kuuman kaakaon kera.

Erityislapsellemme on opetettu sitkeästi pöytä- ja muita tapoja vuosikausia, ja tulokset ovat hyvät. Lapsi on nyt 10-vuotias ja koulussa pienluokalla, mutta ei todellakaan mikään nurkkaan sysättävä vammainen. En voisi koskaan kohdella häntä niin, hän on vain yksi muiden joukossa, minne ikinä menemmekin.

No, mutta jos hän ei jaksa istua kovin kauaa siinä pöydässä kuitenkaan niin onhan sulla sitten aikaa syödä rauhassa pitkän kaavan mukaan ja mitä se haittaa, että erkka ei niin muista lappaa sitä ruokaa suuhunsa silloin jouluna, kun sinäkin halusit istua pöydässä pitkän kaavan mukaan. Mua kanssa häiritsee tuo nuoren dumppaaminen pois pöydästä.

Kuulostaa hyvältä systeemiltä. Jos erityislapsen vanhemmat haluaa kerran vuodessa nauttia rauhassa jouluateriasta kun ovat taas 364 päivää jaksaneet patistaa lastaan syömään joka suupalan joka aterialla, niin ei siitä nyt jumalauta syyllistää tai syyllistyä tarvitse. Tsemppiä ja hyvää joulua teidän perheeseen!

Vierailija kirjoitti:

Eli huonosta käytöksestä palkitaan herkuilla ja peliajalla? Ei ihme, että teillä on erityislapsi. Vaikutatte niiltä erityisvanhemmilta, joiden perässä on punainen huutomerkki läpi neuvolan, päiväkodin ja peruskoulun.

Hei nyt jotain rajaa ilkeilyyn. Luitko ollenkaan ketjua? Ap kertoi tuossa kyllä, että lapsen syöminen on hankalaa ja vaatii valvontaa koko ajan. Erityislapsi on terminä hankala, koska se käsittä vaikeasti kehitysvammaisista lapsista diabeetikkoihin kaiken mahdollisen - joten on aika typerää ja asiatonta, että sinä tuossa teet tuollaisia tulkintoja täysin tietämättä, mistä erityisyydestä on kyse. 

ohis

Onneksi meillä on sukujoulussa noutopöytä ja ruoat ovat esille pidemmän aikaa (toki välillä viedään kylmään, ettei pilaannu) ja kukin ottaa mitä ottaa. Kukaan ei joudu silmätikuksi. Pääasia, että kaikilla on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko lasta syöttää? Mikä on syy, että lapsi ei voi syödä yhtäaikaa perunamuusiaan ja poistua pöydästä sitten, kunnon valmis?

Ei varsinaisesti tarvi syöttää, mutta joka suupala pitää muistuttaa, että otas taas.

Pienempänä ei viihtynyt yhtään yksin, joten meidän piti miehen kanssa vuorotella ruokailu. Tabletti ja sen käytön oppiminen on ollut taivaanlahja. Tyttö on nyt 14v.

Ap.

Voi vittu teitä ja teidän "erityislapsia". Jos 14v ei kykene muuhun kuin syömään perunamuusia ja kököttämään tabletilla, onko kyseessä siis oikeasti kehitysvammainen? Down, autisti tms pahasti jälkeenjäänyt tapaus?

Ap, älä välitä ilkeiden kusipäiden kommenteista. Olisit ehkä voinut käyttää aloituksessasi termiä vammainen, ja kertoa hieman taustoja, koska keskiverto-av-mamma lähtee AINA siitä oletuksesta, että aloitusten tekijät ovat Huonoja Äitejä ja heitä pitää solvata.

Mutta meillä autistinen lapsi syö meidän mukana, on onneksi aika vähän valikoiva ruokansa suhteen (muuten autismikirjolaiset ovat hyvin valikoivia keskimäärin). Ei tarvitse syömiseensä apua. Lähtee pöydästä syötyään ja hakee sitten jälkkäriä myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko lasta syöttää? Mikä on syy, että lapsi ei voi syödä yhtäaikaa perunamuusiaan ja poistua pöydästä sitten, kunnon valmis?

Ei varsinaisesti tarvi syöttää, mutta joka suupala pitää muistuttaa, että otas taas.

Pienempänä ei viihtynyt yhtään yksin, joten meidän piti miehen kanssa vuorotella ruokailu. Tabletti ja sen käytön oppiminen on ollut taivaanlahja. Tyttö on nyt 14v.

Ap.

Voi vittu teitä ja teidän "erityislapsia". Jos 14v ei kykene muuhun kuin syömään perunamuusia ja kököttämään tabletilla, onko kyseessä siis oikeasti kehitysvammainen? Down, autisti tms pahasti jälkeenjäänyt tapaus?

Nekin ovat erityislapsia, ap halusi varmaan aika laajalla kirjolla kokemuksia. Mitäpä jos sinä itse opettelisit olemaan tekemättä kielteisiä johtopäätöksiä hanuristasi?

ohis

Siis oliko nyt kyseessä vammainen vai erityislapsi? Ne, kun mielestäni ovat kaksi eri asiaa. Erityislapsi on yleensä joku adhd, asperger yms. kevyemmän diagnoosin omaava, mutta vammainen, noh, on vammainen...

Ja aika kummaa, että vaikka nyt olisi vammainenkin (tietty riippuu asteesta, että onko ihan kuola poskella oleva seinään tuijottava vai hiukan ns. hidas älyltään ja muutenkin), niin kyllä 14-vuotiaana pitäisi hiukan handlata noita ruokailutilanteita ja käytöstapoja. Mutta nähtävästi ap on valinnut laiskan tien. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli huonosta käytöksestä palkitaan herkuilla ja peliajalla? Ei ihme, että teillä on erityislapsi. Vaikutatte niiltä erityisvanhemmilta, joiden perässä on punainen huutomerkki läpi neuvolan, päiväkodin ja peruskoulun.

Hei nyt jotain rajaa ilkeilyyn. Luitko ollenkaan ketjua? Ap kertoi tuossa kyllä, että lapsen syöminen on hankalaa ja vaatii valvontaa koko ajan. Erityislapsi on terminä hankala, koska se käsittä vaikeasti kehitysvammaisista lapsista diabeetikkoihin kaiken mahdollisen - joten on aika typerää ja asiatonta, että sinä tuossa teet tuollaisia tulkintoja täysin tietämättä, mistä erityisyydestä on kyse. 

ohis

Ei nyt sentään diabeetikkoa lasketa erityislapseksi/aikuiseksi. Jotain rajaa sentään näihin erittelyihin. Eiköhän erityislapsi ole jonkin käytöshäiriön omaava lapsi, eikä muuta. Muutenhan pitäisi keliakian ja laktoosi-intoleranssin sairastavienkin olla erityisiä, mutta kun ei ole. 

Viime jouluna pappa syötti erityistä ruokapöydässä samalla, kun muu suku syötiin. Erityisellä samaa ruokaa, kuin muillakin, mutta soseutettuna. Kun erityinen oli syönyt pappa otti oman ruokansa ja alkoi syödä. Erityinen söi pöydässä vähän aikaa "jälkiruokaa" (jotain sopivaa sormiruokaa) ja poistui sitten muiden lasten kanssa leikkimään.

Tämä oli oikea juhlahetki meidän perheelle, kun kerrankin päästiin molemmat vanhemmat syömään samaan aikaan, kun arkena tyypillisesti toinen syötttää erityislasta, kun toinen syö nopeasti oman annoksensa ja  huolehtii normaalilapsen syömisestä, sitten vuoron vaihto, jotta toinenkin aikuinen pääsee syömään.

Vuoden aikana erityinen on edistynyt sen verran, että luultavasti päästään syömään koko suku yhtä aikaa. Tosin oman ruokailun aikana jonkun on avustettava erityistä, mutta kuitenkin ajatus koko perheen/suvun yhteisestä ruokailusta toteutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli huonosta käytöksestä palkitaan herkuilla ja peliajalla? Ei ihme, että teillä on erityislapsi. Vaikutatte niiltä erityisvanhemmilta, joiden perässä on punainen huutomerkki läpi neuvolan, päiväkodin ja peruskoulun.

Hei nyt jotain rajaa ilkeilyyn. Luitko ollenkaan ketjua? Ap kertoi tuossa kyllä, että lapsen syöminen on hankalaa ja vaatii valvontaa koko ajan. Erityislapsi on terminä hankala, koska se käsittä vaikeasti kehitysvammaisista lapsista diabeetikkoihin kaiken mahdollisen - joten on aika typerää ja asiatonta, että sinä tuossa teet tuollaisia tulkintoja täysin tietämättä, mistä erityisyydestä on kyse. 

ohis

Ei nyt sentään diabeetikkoa lasketa erityislapseksi/aikuiseksi. Jotain rajaa sentään näihin erittelyihin. Eiköhän erityislapsi ole jonkin käytöshäiriön omaava lapsi, eikä muuta. Muutenhan pitäisi keliakian ja laktoosi-intoleranssin sairastavienkin olla erityisiä, mutta kun ei ole. 

Olet niin väärässä ettei mitään rajaa.

Erityislapsella tarkoitetaan erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta, joka siis tarvitsee vaikkapa avustajan tukea päiväkodissa tai koulussa. 

Diabeetikot kuuluvat siihen ryhmään, monella on ainakin ryhmäavustaja päiväkodissa, jos sokeriseuranta vaatii tarkempaa valvontaa.

Myös esim. näkö- ja kuulovammaiset ja liikuntavammaisetkin kuuluvat erityislapsiin, eikä heilläkään ole käytöshäiriöstä tai älyn puutteesta kyse, ei myöskään välttämättä ole aspergereilla, dysfaatikoilla tai adhd-lapsilla...

PS: jos et olisi tyhmä ilkiö, olisit voinut tämänkin tarkistaa  googlella. Mutta kun sun piti päästä meuhkaamaan ja ilkeilemään anonyymisti, niin...

Meillä erityislapsi. Ollut aina todella haastava ja vaativa. Nyt jo melkein täysi-ikäinen.  Kyllä sen vaativammankin lapsen  tekee hyvää oppia tietyt asiat.  Meillä muinoin esim jouluna oli  lapselle ruokia mistä tykkäsi (jouluruoat, kun ei maistu eds kaikille aikuisillekaan) tai  jouluruokia muokattuna lapsen makuun,  Yhdessä aloitettu ruokailu. Saanut poistua aiemmin, kun syönyt. Silti muistettu sanoa ja opettaa, että muu tapahtuu vasta sitten, kun kaikki ovat ruokailleet.

Kyllä ne oppii vähin erin.  Vaatii hermoja ja pitkää pinnaa, mutta palkitsee. Pikkujutuilla opetusta elämään mitä tuleman pitää. Meidän lapsella AD/HD, aistiongelmia, Asperger.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli huonosta käytöksestä palkitaan herkuilla ja peliajalla? Ei ihme, että teillä on erityislapsi. Vaikutatte niiltä erityisvanhemmilta, joiden perässä on punainen huutomerkki läpi neuvolan, päiväkodin ja peruskoulun.

Hei nyt jotain rajaa ilkeilyyn. Luitko ollenkaan ketjua? Ap kertoi tuossa kyllä, että lapsen syöminen on hankalaa ja vaatii valvontaa koko ajan. Erityislapsi on terminä hankala, koska se käsittä vaikeasti kehitysvammaisista lapsista diabeetikkoihin kaiken mahdollisen - joten on aika typerää ja asiatonta, että sinä tuossa teet tuollaisia tulkintoja täysin tietämättä, mistä erityisyydestä on kyse. 

ohis

Ei nyt sentään diabeetikkoa lasketa erityislapseksi/aikuiseksi. Jotain rajaa sentään näihin erittelyihin. Eiköhän erityislapsi ole jonkin käytöshäiriön omaava lapsi, eikä muuta. Muutenhan pitäisi keliakian ja laktoosi-intoleranssin sairastavienkin olla erityisiä, mutta kun ei ole. 

Erityislapsi on lapsi, jolla on erityisiä tarpeita. Erityislapsi nimitystä voi käyttää yhtä lailla diabeetikosta, kuin syvästi kehitysvammaisestakin. Käytöshäiriöiset ja neuropsykologisista ongelmista kärsivät lapset ovat yksi erityislasten ryhmä, mutta yhtälailla nimitystä voi käyttää vammaisesta tai pitkäaikaissairaasta lapsesta.

t. erityislapsen äiti (lapsellani synnynnäinen fyysinen sairaus ja osittain siitä/sen hoidosta aiheutunut psyykkinen sairaus)

Meidän erityislapsi syö meidän kanssamme ihan tavallisesti. T. Äiti, jonka lapsen "erityisyys" on dysfasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole erityislasta mutta kuulostaa ihan järkevältä (siis ap), noin itsekin toimisin. Mun tavalliset lapsetkin 8 ja 3v saavat nousta aiemmin pöydästä ja tehdä mitä lystäävät (herkkuja eivät tosin saa ennen muita) ja aikuiset saavat istua rauhassa. Kerran vuodessa ei haittaa antaa vähän erivapauksia.

vähän eri asia antaa lasten nousta pöydästä aikaisemmin kuin se, että pistetään lapsi syömään yksin ensin ja sit muuhun huoneeseen kun muut alkaa ruokailla...

No joo mutta oletin että ap:n lapselle ruokailu on erityisen hankalaa. Ymmärrän hyvin että vanhemmat haluavat joskus syödä rauhassa pitkän kaavan mukaan, ja jos tuo järjestely on se mitä se vaatii, niin mielestäni ok.

Meillä syödään yhdessä lyhyen kaavan mukaan. Eli ei jäädä sinne pöytään istumaan, vaan syödään pääruoka, ja mennään sitten olohuoneeseen. Ruokailun aikana saa jutella ja poistua välillä kävelemään. Jälkiruokana syödään joitakin konfetteja myöhemmin olkkarissa.

Minulla siis kaksi erityistä. As+ tourette ja As.