Jos vauva ei synny käynnistyksellä, kauanko pitää odottaa sectiota?

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan kuullut ettei käynnistys onnistuisi joten en siis tiedä tehdäänkö sektio tuollaisessa tapauksessa.

Mutta minulla käynnistettiin synnytys ensin suun kautta annettavilla lääkkeillä, ilman tulosta. Sitten pistettiin tippaan ja alkoi kunnon supistukset ja lapsi tuli maailmaan. Käynnistys kesti yhteensä noin 3 vuorokautta.

Nyt kuulet, tai siis luet. Raskausmyrkytyksen vuoksi kokeiltiin kaikki lääketieteelliset käynnistyskeinot, , mitä 1990-luvulla oli käytettävissä. En tiedä, onko se jälkeen tullut tehokkaampia. Ballongista en tiedä, mutta tuskin siitäkään olisi paljon apua ollut.

Niillä ei saatu aikaan kohdunsuun avautumista eikä mitään muuta kuin  muutamia nipistyksiä ikään kuin "supistuksina", vain lapsiveden meno. Ilman sitä olisi kai odotettu ties kuinka pitkään, mutta silloin varattii sektioaika.

On se kumma, oli ketju mikä tahansa, aina joka keskustelussa on joku joka korjailee toisten mitättömiä kirjoitusvirheitä. Pääasia on, että kirjottaessaan ihminen tulee ymmärretyksi eikä pienen asian vuoksi nolatuksi. Esimerkiksi sana "pizza" voidaan kirjoittaa joko edellämainitulla tavalla tai muodossa "pitsa". Molemmat ymmärretään Suomessa. Harmittaa sellaisten puolesta, jotka alkavat pelätä kirjoittamista sen vuoksi että heti joku on korjailemassa heidän pieniä virheitään eikä keskity itse asiaan, vaikka kirjoittaja sen tarpeeksi ymmärrettävästi ilmaitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko käynnistysyrityksiä tehdä kahta päivässä jos ensimmäinen tehdään aamulla kello 8 ja toinen myöhään illalla... vai tehdäänkö niitä illalla?

Nämä on vähän suhteellisia eli laketaanko yhdeksi yritykseksi vai kolmeksi), jos maanantaina annetaan eka annos cytoteckia, tiistai aamuna toinen ja tiistai-iltapäivänä tilanteen katsotaan olevan niin kypsä, että jatketaan käynnistystä oksitosiinilla eli ihan makuasia kirjataanko tuosta 1,2 vai 3 käynnistysyritystä.

Silloin, kun vauvan tai äidin vuoksi ei ole pakko, niin toimenpiteet eli esim. käynnistysyritykset pyritään tekemään arkiaamuisin, jolloin mahdollisia ongelmia päästäisiin hoitamaan virka-aikaan, jolloin henkilökuntaa on sairaalassa eniten. Vastaavasti toimenpiteitä pyritään välttämään iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin paikalla on vain päivystävähenkilökunta. Lisäksi kiireettömissä tapauksissa sairaalan täyttöaste vaikuttaa eli jos osastot ja/tai syynytyssalit on ihan täynnä niin kiireettömiä käynnistyksiä ja sektioita siirretään päivällä tai kahdella ja jo aloitetuissa käynnistyksissä pidetään herkemmin välipäivä, jos osastolla taas on väljää ja esim. viikonloppu tulossa, niin herkemmin tehdään useampiakin käynnistysyrityksiä peräkkäin.