Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Vierailija kirjoitti:

Petteri pyyhki peppunsa sormella ja sormen wc:n tason alapintaan. Hän oli ehkä 5 tai 6.

Tuon törkeämpää en muista. Yleensä meillä kävi vain sivistynyttä väkeä, muita ei päästetty 😂

Mun mielestä tuollainen kielii jostakin vakavasta, kuten seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tms.

yh-mama kirjoitti:

Lapsuudenystäväni tuli kylään. Tullessaan naureskeli miten säästää ulkomaan matkat kun kesälomamatkat yöpyvät kavereidensa nurkissa. Suuni loksahti auki. Luulin, että halusivat nähdä meitä eivätkä säästää rahaa. Ällistyksekseni huomasin, että he käyttivät kyselemättä henkilökohtaisia kosmetiikkatuotteitani (shampoo, rasvat, meikit, hammastahna...) sekä lapseni vaatteita. He antoivat omien lasten valvoa yömyöhään (mikä valvotti omaani) ja kun omani aamulla heräsi klo 8 ja alkoi leikkiä, alkoi vierashuoneesta kuulua kiukkuisia hiljaa-huutoja. Kyselin etukäteen mitä he syövät, he kertoivat kaiken kelpaavan. Ostin vähillä rahoillani jääkaapin täyteen terveellistä ruokaa. Heille ei kuitenkaan kelvannut ruoka vaan naureskelivat ja arvostelivat sitä eivätkä syöneet mitään. Sitten hämmästelivät suureen ääneen miten meillä ei ole ruokaa ja kun pitää nälissään olla. Suivaannuin ja hain noutoruokaa. He saivat valita ravintolan ja ruoka-annokset, mutta minä maksoin laskun, koska he olivat vieraitani. Sitä syödessään he arvostelivat kilpaa yhteen ääneen, että miten voi olla niin pahaa ruokaa ja kyllä heidän kaupungin ravintoloissa saa parempaa ruokaa...  Olin uupunut ja helpottunut, kun lähtivät. Ensi kerralla saavat etsiä jonkun muun majapaikan.

Kunhan muistat sitten, kun seuraavan kerran pyytävät päästä kylään.

Yhdysvalloista kotoisin oleva pariskunta käveli keskelle olohuoneen vaaleaa mattoa kengät jalassa. Siinä piti sitten ohjeistaa, että meillä on vähän eri käytäntö Suomessa. Ei nyt sinänsä törkeää, koska se oli vahinko. Mutta siihen vaaleaan mattoon tuli tahra joka lähti vasta pesetyksessä.

Kyllähän se vähän ärsyttää, kun ängetään toisen kotiin puoliväkisin ja sitten vielä arvostellaan eli haukutaan suurinpiirtein kaikki "oijoi miten sulla on noin kapee sänky ja tässä sun telkkarissakin on oudon haalee kuva".

Voi elämä. On tasan oma vika jos sietää ja passaa törkeitä vieraita ja valittaa jälkeenpäin että nämä tuhosivat kodin ja tyhjensivät jääkaapin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perusteella kaappien tutkiminen kuuluu aika monen suomalaisen kulttuuriin :D

Voi olla, että kuuluu, mutta jotenkin ihmeellinen konteksti. Aasialaiset ovat fiksuja ja mukavia, mutta suorapuheisia ja joskus suorasukaisia. Ehkä sen takia me suomalaiset tulemme vaikkapa japanilaisten , kiinalaisten ja thaimaalaisten kanssa hyvin toimeen.

Aasialaiset uteliaita ja tonkivat paikat. = Kyllä"HAN" suomalaisetkin tonkivat olivat kirjoittajan argumentti. Olisiko suorastaan geeneistä johtuva kansallinen ominaispiirre.

Ulkomaalaiset raiskaavat noin 2-3 kertaa enemmän kuin suomalaiset. = Kyllä"HAN" suomalaisetkin raiskaavat.

Täysi-ikäisisistä somalalitaustaisista tai irakalistaustaisista, käy töissä vain vain 20-30% vastaavan ikäisistä suomalaisista. Kyllä"HAN" suomalaisetkin vain loisivat ja nostavat sosiaalietuuksia.

Ketä ovat nämä "HAN" suomalaiset. Omassa tuttavapiirissa ei ainuttakaan. Miksi aina pitää toitottaa, että kyllä"HAN" suomalaiset? Mistä teidän mitättömän huono itsetunto oikein kumpuaa?

Mää vaan ihmettelen ... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun perusteella kaappien tutkiminen kuuluu aika monen suomalaisen kulttuuriin :D

Voi olla, että kuuluu, mutta jotenkin ihmeellinen konteksti. Aasialaiset ovat fiksuja ja mukavia, mutta suorapuheisia ja joskus suorasukaisia. Ehkä sen takia me suomalaiset tulemme vaikkapa japanilaisten , kiinalaisten ja thaimaalaisten kanssa hyvin toimeen.

Aasialaiset uteliaita ja tonkivat paikat. = Kyllä"HAN" suomalaisetkin tonkivat olivat kirjoittajan argumentti. Olisiko suorastaan geeneistä johtuva kansallinen ominaispiirre.

Ulkomaalaiset raiskaavat noin 2-3 kertaa enemmän kuin suomalaiset. = Kyllä"HAN" suomalaisetkin raiskaavat.

Täysi-ikäisisistä somalalitaustaisista tai irakalistaustaisista, käy töissä vain vain 20-30% vastaavan ikäisistä suomalaisista. Kyllä"HAN" suomalaisetkin vain loisivat ja nostavat sosiaalietuuksia.

Ketä ovat nämä "HAN" suomalaiset. Omassa tuttavapiirissa ei ainuttakaan. Miksi aina pitää toitottaa, että kyllä"HAN" suomalaiset? Mistä teidän mitättömän huono itsetunto oikein kumpuaa?

Skarppaas vähän näitä Hommafoorumilta matkittuja "nokkeluuksia". Se kuuluu: raiskaavatHAN, loisivatHÄN, nostavatHAN. Sä kun tässä nyt puhuit HÄN suomalaisista. Ja me kaikki taas toisaalta (kai?) tiedetään, mitä HÄN suomen kielessä tarkoittaa.

Hommaforum. Rasisti. Peli poikki. Meillä on unelma.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin nuori ja sinkku, äidillä oli tapana tulla viideksi päiväksi kylään itse haluamaansa aikaan. Hän siivosi kaiken lattiasta kattoon, koko ajan moittien minua kun en viitsi siivota tarpeeksi. Hän kävi jääkaapin läpi ja heitti kaiken pilaantuneen menemään, pesi tiskit ja pyykit ja leipoi pullia ja sämpylöitä pakkaseen.

Tämä voi kuulostaa siltä että oli vain hyvä palvelu, mutta jouduin kuuntelemaan  koko ajan hänen puheitaan siitä miten en osaa tehdä mitään, nukun liian myöhään, olen liian lihava, jne. jne. Osa kommenteista tuli moitteina ja osa ilkeänä vitsailuna. Jos loukkaannuin, olin liian herkkänahkainen ja pitäisihän minun ymmärtää että se oli pelkkä vitsi. Illalla sain pari tuntia omaa aikaa kun äiti meni nukkumaan, mutta hän herätti minut sitten viimeistään yhdeksältä tekemään kanssaan kotitöitä.

Kun äiti välillä hetken malttoi levätä puuhailustaan, saattoi olla ihan mukavaakin, katseltiin telkkaria ja juteltiin kun syötiin iltapalaa. Mutta pian äiti nousi ja lähti taas tiskaamaan ja hinkkaamaan kattiloita, ei malttanut olla paikallaan.

Vierailut venyivät ja venyivät, "lähden sitten kun isi pääsee mua hakemaan". Pahin taisi kestää seitsemän päivää.

Onneksi tämä loppui kun muutin miehen kanssa yhteen. Miehen yksityisyyttä äiti kunnioittaa, minun ei.

Minulla on vähän samantapainen äiti, mutta hän ei onneksi tule meille yöksi, ja ikä alkaa jo painaa, niin harvoin enää käykään meillä. Ennen, jos tuli meille kylään, niin vaikka kuinka olin yrittänyt siivota, hän varmasti haki luutun, ja alkoi jynssätä jotain paikkaa. Ja joka kerta soitteli minulle jälkeen päin, että voisit edes joskus siivota. Aina, kun lapsilla oli synttäreitä, eniten stressasi se, kun piti siivota äitiä varten. Siis olisimme siivonneet muutenkin, mutta äidin vuoksi sai erityisesti stressata. Ja kun kutsuimme vieraat, myös vanhempani, esimerkiksi kahdelta synttäreille, ihan varmasti vanhempani tulivat meille ennen yhtä, vaikka valmistelut oli kesken ja äiti valitti, että ette ole edes siivonneet. Oltiin kyllä, mutta jotain oli vielä kesken.

Ulkomaalainen kaveri tunkee joka vuosi kyläilemään ja valittaa kuinka on harmaata ja ankeata ja missä muualla voisikaan olla viettämässä aikaansa kuin täällä. :D Ihan itse siis kutsuu itsensä.

Ei tapahtunut minulle, mutta isäpuolelleni aikanaan kun asui vielä yksin ennen kuin muutti äitini kanssa yhteen ammoisella ysärillä kun oli kaikkialla vielä lankapuhelimet. Hän ihmetteli hirveää puhelinlaskua, joka oli useita tuhansia markkoja vaikka hän ei tietääkseen soitellut kuin silloin tällöin ja silloinkin nopeasti. Jossain vaiheessa kun hän ei hirveästi edes aikaa viettänyt yksiössään, niin laskua kertyi silti. Asiaa ihmeteltiin ja summat kasvoivat entisestään, ja tämäkin selvisi ottamalla yhteyttä puhelinlaitokselle. Kerrankin hänen puhelimensa meni mykäksi kokonaan maksamattoman laskun takia. Jossain vaiheessa selvisi suurena järkytyksenä, että enoni oli saanut huijattua isäpuoleni kämpän avaimet tai saanut vara-avaimen, ja kävi sieltä soittelemassa näille lehdissä ilmoitetuille senssilinjoille aina silloin kun isäpuoleni oli meillä. He olivat olleet vanhoja tuttuja vuosikausia ennen äitini ilmestymistä kuvioihin, joten oli ollut luonnollista antaa vara-avain. Jotenkin myös muistaisin, että vara-avainten lisäksi isäpuolen varsinainenkin avain oli hukassa eikä mistään löytynyt ja lopulta äidiltäni autoa lainannut enoni tuli takaisin ja ilmoitti että hei, sun avain löytyi autosta.. Siitä se vyyhti kai lähti purkautumaan, koska lopulta isäpuoli sai puheluerittelyt aikoineen ja pienen mietinnän jälkeen selkisi että enoni oli ollut asialla. en muista mihin jatkotoimenpiteisiin isäpuoli ryhtyi, mutta enoni oli myös näillä käynneillään vienyt puhelinlaskut mukanaan kuvitellen ettei jäisi helpommin kiinni sen avulla. 

Kultainen ysäri tosiaan. 

Kylässä oli kaveriäiti samanikäisen taaperonsa kanssa. Söimme parhaillamme. Hän huomasi, että hänen Pietu-Petteriään alkaa kakattaa, niin nosti potan vessasta ruokapöydän viereen, laittoi lapsen potalle ja jatkoi ateriointiaan.

Kovin helposti minulla ei ruokahalu mene, mutta paskova lapsi vieressä ruokahalun kyllä vie.

Tuttavaperheen vanhemmat eivät välittäneet pitää lapsiaan kurissa, vaan yksi lapsista meni muun muuassa pomppimaan meidän juuri hankkimaamme kalliseen sänkyyn, kun silmä vältti. Nämä vanhemmat eivät muutenkaan kieltäneet lapsilta mitään ja näillä lapsilla oli erityisen huonot käytöstavat, eikä mitään kunnioitusta meidän asuntoamme, esineitämme tai meitä kohtaan. Onneksi voi jatkossa valita, kenen kanssa aikaansa viettää.

Mieheni lähisukulainen totesi että pankinhan tää on, kun tuli ensimmäistä kertaa kylään juuri ostamaamme taloon.

Kun mietin kasvimaan perustamista, oma lähisukulaiseni mietti, että laittaako ne noin pieniin pihoihin. ( reilun aarin tontti )

Mieheni lähisukulaiset eivät riisuneet kenkiään vuosikausiin kun kävivät kylässä, edes vastasyntyneen vauvan huoneessa.

Kun mieheni lähisukulainen oli vahtimassa lapsiamme, oli kuulemma avannut kaikkien kaappien ovet ja tutkinut sisällöt. Aina käydään myös läpi kaikki lapsuudenkodistaan perityt tavarat ikäänkuin ne eivät olisi meidän. Olisivat kai halunneet kaiken itselleen.

Kaverini ei suostunut lähtemään kotoani, kun olisin mennyt nukkumaan. Sanoin hänelle ensin vihjailevasti, että kävisin yöpuulle, kun seuraavana aamuna oli meno töihin. Sitten sanoin ystävällisesti, että hän voisi lähteä kotiin, kun minulla on työpäivä seuraavana aamuna. Ei uskonut siitäkään ja jouduin käskemään poistumaan. Sitäkään ei uskonut ja jouduin ihan oikeasti raahaamaan hänet fyysisellä pakolla pihalle ja löin oven nenän edestä kiinni. Ei ollut hänellä vähään aikaan asiaa kylään sen jälkeen ja sanoin, että jos ei osaa lähteä pyydettäessä, ei ole minulle enää kylään asiaa ja onneksi meni siinä vaiheessa perille. Olin hänelle hyvin vihainen tuosta kohtauksesta varmaan viikon tai kaksi, en enää muista. Olin vasta muuttanut omilleni ja hän ei jotenkin ymmärtänyt, että se on minun kotini, eikä hänen. En voi vieläkään käsittää miten ei voi ymmärtää lähteä edes fyysisellä pakottamisella :D

Vierailija kirjoitti:

Kaverini ei suostunut lähtemään kotoani, kun olisin mennyt nukkumaan. Sanoin hänelle ensin vihjailevasti, että kävisin yöpuulle, kun seuraavana aamuna oli meno töihin. Sitten sanoin ystävällisesti, että hän voisi lähteä kotiin, kun minulla on työpäivä seuraavana aamuna. Ei uskonut siitäkään ja jouduin käskemään poistumaan. Sitäkään ei uskonut ja jouduin ihan oikeasti raahaamaan hänet fyysisellä pakolla pihalle ja löin oven nenän edestä kiinni. Ei ollut hänellä vähään aikaan asiaa kylään sen jälkeen ja sanoin, että jos ei osaa lähteä pyydettäessä, ei ole minulle enää kylään asiaa ja onneksi meni siinä vaiheessa perille. Olin hänelle hyvin vihainen tuosta kohtauksesta varmaan viikon tai kaksi, en enää muista. Olin vasta muuttanut omilleni ja hän ei jotenkin ymmärtänyt, että se on minun kotini, eikä hänen. En voi vieläkään käsittää miten ei voi ymmärtää lähteä edes fyysisellä pakottamisella :D

Tästä tuli mieleen myös toinen samaisen kaverin päähän pisto. Olin antanut vara-avaimen yhdelle toiselle kaverille, joka oli siis tämän kanverin kanssa yhteinen kaverimme, että pääsisin sitten kotiin tarvittaessa, jos unohdan avaimeni sisälle. Tämä poistumista vastustanut kaveri oli saanut päähänpiston, että he voivat mennä vara-avaimella viettämään aikaa porukalla minun asuntooni (olin reissussa toisella paikkakunnalla), kun olen poissa ja yksi näistä kavereista oli ahdistunut tästä tempauksesta ja juorusi minulle. Minähän suutuin niin, että oksat pois ja vaadin avaimeni takaisin. Läksytin näitä kaveruksia ihan olan takaa tylyttäen, että toisten asuntoon ei ilman lupaa ole mitään asiaa, että tajuavatko he, että ovat syyllistyneet asuntomurtoon ja voisin tehdä rikosilmoituksen tästä poliisille. Nuoria sitä silloin oltiin ja siinä varmasti syynsä typerille ideoille, mutta tässä nyt pari törkeää tempausta. En nostanut mitään rikossyytettä asiasta ja anteeksipyynnöllä tuo hoidettiin. Enää tosin en heihin luota omissa asioissani lainkaan.

Mies meni takapihalle lämittämään grilliä ja mä tein salaattia keittiössä, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei meillä kylässä ollut tuttu nuori pari ollut missään. Sohvalla olivat viimeksi ja pussailivat. Hiippailtiin mahdollisimman hiljaa makkaria kohti, koska molemmat epäiltiin "jotain". Siellä olivat meidän sängyllä tyttö pojan alla ja vetivät lähäriä nuoruuden innolla. Olisi varmaan jääty muuten tirkistelemään, mutta silloin olisi grillisapuskat palaneet. Ei koskaan ennemmin eikä sen jälkeen ole vastaavaa sattunut. Ko. pariskunta on vieraillut kyllä monesti sen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihme että Suomessa on kyläily vähentynyt ja pitää ilmottaa etukäteen jos on tulossa.

Yksi ihminen kutsui mut kerran kylään. Matkaa 200 km. Kun tulin perille, oli ovessa vain lappu: Olen matkoilla.

Tuollaisen tempun jälkeen en olisi kyseisen henkilön kanssa enään missään tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Kun mietin kasvimaan perustamista, oma lähisukulaiseni mietti, että laittaako ne noin pieniin pihoihin. ( reilun aarin tontti )

Jos olet kertonut, että tontti on reilun aarin kokoinen, niin ihan ymmärrettävä kommentti sillä aari=100m². Jos taas olet sekoittanut nyt hehtaarin ja aarin keskenään ja sukulainen on vielä ollut paikalla sekä nähnyt tontin, on tuo hieman outo kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla Suomen kaikki lapsettomat ihmiset vinkumassa täällä harmiaan kun lapsiperhe on käynyt kylässä. Lapset peräti juosseet sisällä, härre guuuud! Itse olette taatusti joka sorkka puklanneet pieninä sohvalle ja vääntäneet vielä kasan pöydän alle :). Minkähänlaisia tiukkahuulisia isotätejä teistä mahtaa joskus 70-vuotiaina tulla ;D

Vahinkoja sattuu, se on selvä, mutta meillä kyllä kotona opetettiin että kylässä ei saa koskea asioihin ilman lupaa ja että pöydässä istutaan nätisti. Sellainen on mielestäni ihan minimikasvatusta. Mä en tajua, kun kummipoika perheineen tulee kylään, joka hemmetin tavara on välittömästi leikkikalu. Esimerkiksi taulutelkkari muuttuu pikkuautojen ajoradaksi, ja arvatkaapa millaiset jäljet siitä sitten jää. En ymmärrä vanhempia, jotka eivät kiellä lapsiaan hajottamasta muiden kamoja. En ymmärrä sitäkään, että kotonansa saavat hajottaa paikkoja, mutta samapa se minulle.

Näistä kommenteista on helppo huomata, kuinka kurjaa on, kun kylään tulee perhe, jonka lapset pitäisi valitettavasti olla näköetäisyydellä ja vanhempien reagoida lapsiensa tekemisiin. On tosiaan itselläkin lapsia, mutta tietyt perheet lapsineen ei aikanaan olleet toivottuja vieraita. Omat lapset rakensivat tunti- ja päiväkausia isoja legoaluksia ym. jotka kaverin lapset heittelivät tuusan nuuskaksi, kun kävivät omine nokkineen lasten huoneissa. Oma äiti jutteli ja kahvitteli keittiössä ja itse panikoin, mitähän taas muualta talossa hajotettu (mm. yksi tuolin päällinen kerran raavittu läpiasti rikki).