Lue keskustelun säännöt.
Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?
Itsellä ei tule mieleen muuta kuin se kun kaveri tuli kerran Joulukuussa käymään kylässä ja valitti että hänellä tekee mieli suklaata ja hetken oltuamme olohuoneessa ja kaverin valitusta kuunnellessa päätin keittää meille kahvit ja häippäisin keittiöön ja kun olin laittanut kahvin porisemaan, tulin takaisin ja huomasin että kaveri oli ottanut lasten suklaakalenterit jotka oli olleet olohuoneen tietokonepöydällä ja luukku luukun jälkeen aukoi ja pisteli suklaat suuhunsa
Kommentit (2728)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin vuosia sitten puolisoni kanssa kesän eräässä Etelä-Euroopan maassa pienessä yksiössä. Puolison kaveri oli sit kerran laittanut viestiä, että hei aijaa tekö asutte siellä, sopiiko jos tulisin joku viikonloppu käymään? Eipä siellä muita käynyt joten ajateltiin, että miksipä ei? Kerrottiin toki että ahdasta on ja nukkumapaikka on vuodesohvasta kasattu sänky olohuoneessa. Tämä oli kaverille OK.
Mentiin sitten sovittuna päivänä lentokentälle vastaan ja tuli muutaman kerran hieraistua silmiä, kun kentällä olikin yhden miehen sijasta kolme. Oli tämä yksi kaveri ottanut sit pari muutakin kaveria "messiin" ja se selvisi meille vasta paikanpäällä. Siinä hetken mietin että mihin mä ne laitan nukkumaan, kun vuodesohvalle mahtuu punkkaamaan ihan maksimissaan 2 henkeä. Olin hotelliin laittamassa, mutta ei kuulemma ollut varaa.
Ihmeellisesti sitten saatiin yksi näistä sankareista "majoitettua" olohuoneen nojatuoliin (!) jossa sitten nukkui VIIKON, kun viikonlopun reissu venähtikin meille kertomatta 7 päivän vierailuksi.
Nää kolme vierasta ei viikon aikana ostanut kaupasta muuta kuin kaljaa kun oli niin halpaa. Viimesenä iltana ukko totaalisen kyllästyneenä vei kaverinsa kauppaan, latoi kärryn täyteen ruokaa ja pakotti maksamaan. Pitkin hampain suostuivat, vaikka viikon verran olivat meidän piikkiin syöneet.
Kerran suihkuun mennessäni ihmettelin että miksi mun pyyhe on ihan märkä. Kysyin, ja vastaus oli yhdeltä, että no mä lainasin sitä. Ei ollut aikuinen mies ottanut rahan lisäksi mukaansa edes pyyhettä ja suihkusaippuaa, eikä voinut puhdasta pyyhettä pyytää edes lainaan vaan otti ensimmäisen mikä naulakossa tuli vastaan. Tämän jälkeen piilotin hammasharjani makuuhuoneen vaatekaappiin. Tiedä vaikka silläkin olisivat hampaansa harjanneet, kun oma jäi kotiin?
Iltaisin niille tuli sitten harmi, kun ei ollut tietokonetta millä pelata. Oli vain yksi ainoa läppäri (minun), jota koko kolmehenkinen seurue toljotti aina kun vaan siihen tuli tilaisuus. Eivät sentään kehdanneet väittää vastaan kun iltaisin hyvissä ajoin vetäydyin makkariin yksin läppärin kanssa. Silloin olohuoneessakin tuli hiljaista, välillä tosin joku korkkasi kaljan.
Sen viikon aikana näistä kolmesta miehestä vain yksi oli jonkinlaisessa sosiaalisessa kontaktissa minun kanssa. Kaksi muuta joko istuivat sohvalla ja tuijottivat seinään tai puhuivat keskenään. Yritin saada jutunjuurta parin ensimmäisen päivän aikana aikaiseksi, mutta lopetin kun en saanut vastaukseksi edes katsekontaktia.
Uskomatonta mutta totta. Ihan aikuiset miehet kyseessä.
Jumalauta mä purskahdin itkuun kun saatettiin ne lentokentälle. Oli pitkä ja raskas viikko.
Yksiö, jossa olohuone ja makuuhuone?? Ei suomessa/suomeksi.
Kyllä. Vähän reilu 30 neliöinen yksiö, jossa makuuhuone, kylppäri, keittonurkkaus, pieni eteinen, olohuone ja parveke. [/quote
Suomessa tuo on kaksio, jos on makuuhuone ja olohuone. Jos on kaksi makuuhuonetta ja olohuone sitä sanotaan kolmioksi. Yksiössä on vain yksi huone ja keittiö/ keittonurkkaus/ keittokomero. Kaikissa tietysti myös kylppäri.
Ei pidä paikkaansa. Suomessakin asunto on yksiö, mikäli siinä on kaksi huonetta, vaikka toinen huoneista olisikin makuuhuone. Mikäli keittiö ja olohuone jakavat saman tilan (myös keittokomeron tapauksessa, koska keittokomero/nurkkaus ei ole erillinen huone), asunto on yksiö (siinäkin tapauksessa, että makuuhuone on erillinen). Tilaa, johon keittiö kuuluu, ei lasketa huoneeksi.
Onpa täällä tietämätöntä porukkaa, kun tätä kommenttia on alapeukutettu niin paljon. Asia on juuri näin kuten tässä kerrotaan. Ystävänikin on asunut joskus yksiössä, jossa oli pieni makuuhuone ja tilava olohuone, jossa oli samassa tilassa keittonurkkaus. Ja asunto oli virallisesti kaikissa kirjoissa nimenomaan yksiö, vaikka siinä oli erillinen makuuhuone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoivat kuoria uuniperunoita. Lapsillekin piti oikein kuoria ja sitten tilsiä se peruna lautaselle. Kas kun eivät vielä kyselleet läskisoosin perään.
Vierailija kirjoitti:
Pari kaveria tuli kylään ja pyysivät että saavatko syödä omenaa. Koko sato ei ollut vielä kypsä, mutta oletin että siellä joku kypsä olisi joukossa ja voisivat syödä välipalaksi. Kun tulin takaisin, olivat ahtamassa muovikasseihin omenaa omenan perään. Siinä oli kummallakin jo muovikassi puolillaan ja kiipeilivät puussa keräämässä lisää, sekä puoliraakoja että kypsiä, lähes kaikki alaoksat jo paljaana! Olin aivan tyrmistynyt: kun totesin että sai ottaa vain syötäväksi, ei koko satoa kotiinvietäväksi, heittivät kassit oikein kovaa maahan omenoineen ja ajoivat pois. Myöhemmin huomasin myös että olivat syöneet muutakin, mm. kuukausimansikkat, koska kasvi vielä sinä lämpimänä syksynä teki satoa niin myöhään, ja olin kylminä öinä nostanut ruukkuja sisään suojellakseni marjoja. En ole pitänyt yhteyttä sen jälkeen, mutta ovat haukkuneet itaraksi paskaksi. Siirtyivät piinaamaan onneksi muita. Eräs tuttava kertoi että olivat luvatta vieneet koko viinimarjasadon ja poimineet paljon luumuja ja karviaiset ihan kaikki, hän ei ollut osannut edes sanoa ei, kun marjat oli jo kerätty ja osa nakattu suuhun.
Ahneita porsaita kyllä näköjään riittää. Tuollaisilta ihmisiltä on jäänyt useampi selkäsauna saamatta.
No on sulla ja tuttavallas surkeat puut ja puskat, jos omenapuusta ei paria muovikassillista enempää irtoa ja kaksi tyyppiä tyhjentää viinimarjapensaat. Itse olen joutunut omenia ja marjoja tyrkyttämällä tyrkyttämään, kun parista puusta tulee kottikärryittäin ja pensaat notkuvat niin, että aina jää yli vaikka kuinka monta emäntää siellä pyörisi marjoja keräämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin vuosia sitten puolisoni kanssa kesän eräässä Etelä-Euroopan maassa pienessä yksiössä. Puolison kaveri oli sit kerran laittanut viestiä, että hei aijaa tekö asutte siellä, sopiiko jos tulisin joku viikonloppu käymään? Eipä siellä muita käynyt joten ajateltiin, että miksipä ei? Kerrottiin toki että ahdasta on ja nukkumapaikka on vuodesohvasta kasattu sänky olohuoneessa. Tämä oli kaverille OK.
Mentiin sitten sovittuna päivänä lentokentälle vastaan ja tuli muutaman kerran hieraistua silmiä, kun kentällä olikin yhden miehen sijasta kolme. Oli tämä yksi kaveri ottanut sit pari muutakin kaveria "messiin" ja se selvisi meille vasta paikanpäällä. Siinä hetken mietin että mihin mä ne laitan nukkumaan, kun vuodesohvalle mahtuu punkkaamaan ihan maksimissaan 2 henkeä. Olin hotelliin laittamassa, mutta ei kuulemma ollut varaa.
Ihmeellisesti sitten saatiin yksi näistä sankareista "majoitettua" olohuoneen nojatuoliin (!) jossa sitten nukkui VIIKON, kun viikonlopun reissu venähtikin meille kertomatta 7 päivän vierailuksi.
Nää kolme vierasta ei viikon aikana ostanut kaupasta muuta kuin kaljaa kun oli niin halpaa. Viimesenä iltana ukko totaalisen kyllästyneenä vei kaverinsa kauppaan, latoi kärryn täyteen ruokaa ja pakotti maksamaan. Pitkin hampain suostuivat, vaikka viikon verran olivat meidän piikkiin syöneet.
Kerran suihkuun mennessäni ihmettelin että miksi mun pyyhe on ihan märkä. Kysyin, ja vastaus oli yhdeltä, että no mä lainasin sitä. Ei ollut aikuinen mies ottanut rahan lisäksi mukaansa edes pyyhettä ja suihkusaippuaa, eikä voinut puhdasta pyyhettä pyytää edes lainaan vaan otti ensimmäisen mikä naulakossa tuli vastaan. Tämän jälkeen piilotin hammasharjani makuuhuoneen vaatekaappiin. Tiedä vaikka silläkin olisivat hampaansa harjanneet, kun oma jäi kotiin?
Iltaisin niille tuli sitten harmi, kun ei ollut tietokonetta millä pelata. Oli vain yksi ainoa läppäri (minun), jota koko kolmehenkinen seurue toljotti aina kun vaan siihen tuli tilaisuus. Eivät sentään kehdanneet väittää vastaan kun iltaisin hyvissä ajoin vetäydyin makkariin yksin läppärin kanssa. Silloin olohuoneessakin tuli hiljaista, välillä tosin joku korkkasi kaljan.
Sen viikon aikana näistä kolmesta miehestä vain yksi oli jonkinlaisessa sosiaalisessa kontaktissa minun kanssa. Kaksi muuta joko istuivat sohvalla ja tuijottivat seinään tai puhuivat keskenään. Yritin saada jutunjuurta parin ensimmäisen päivän aikana aikaiseksi, mutta lopetin kun en saanut vastaukseksi edes katsekontaktia.
Uskomatonta mutta totta. Ihan aikuiset miehet kyseessä.
Jumalauta mä purskahdin itkuun kun saatettiin ne lentokentälle. Oli pitkä ja raskas viikko.
Yksiö, jossa olohuone ja makuuhuone?? Ei suomessa/suomeksi.
Kyllä. Vähän reilu 30 neliöinen yksiö, jossa makuuhuone, kylppäri, keittonurkkaus, pieni eteinen, olohuone ja parveke. [/quote
Suomessa tuo on kaksio, jos on makuuhuone ja olohuone. Jos on kaksi makuuhuonetta ja olohuone sitä sanotaan kolmioksi. Yksiössä on vain yksi huone ja keittiö/ keittonurkkaus/ keittokomero. Kaikissa tietysti myös kylppäri.
Ei pidä paikkaansa. Suomessakin asunto on yksiö, mikäli siinä on kaksi huonetta, vaikka toinen huoneista olisikin makuuhuone. Mikäli keittiö ja olohuone jakavat saman tilan (myös keittokomeron tapauksessa, koska keittokomero/nurkkaus ei ole erillinen huone), asunto on yksiö (siinäkin tapauksessa, että makuuhuone on erillinen). Tilaa, johon keittiö kuuluu, ei lasketa huoneeksi.
Onpa täällä tietämätöntä porukkaa, kun tätä kommenttia on alapeukutettu niin paljon. Asia on juuri näin kuten tässä kerrotaan. Ystävänikin on asunut joskus yksiössä, jossa oli pieni makuuhuone ja tilava olohuone, jossa oli samassa tilassa keittonurkkaus. Ja asunto oli virallisesti kaikissa kirjoissa nimenomaan yksiö, vaikka siinä oli erillinen makuuhuone.
Hyvä yritys.
Tuo on 1 h + tupakeittiö.
Ihan järkyttäviä tarinoita täällä. Miten ihmiset voivat olla noin röyhkeitä? :O
Onneksi meillä ei vieraat ole koskaan käyttäytyneet törkeästi. Toki pyrimme aina olemaan hyviä isäntiä, tarjoamaan vieraille virvokkeita/ruokaa/petivaatteet ynnä muut riippuen toki vierailun kestosta ja ajankohdasta.
Ja toki jos itse menemme jonnekin syömään/kahville/yökylään niin tuodaan jotain tuomisia. Kavereiden ja sukulaisten kesken monesti jo etukäteen sovitaan että jos isäntäväki ostaa ruuat, niin me esimerkiksi tuomme juomat ja muuta mitä tarvitsee. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia.
Voimia ja sympatiat teille, jotka joudutte kohtaamaan törkeitä ystäviä/sukulaisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli just saksalainen kaveri kylässä ja ai että vitutti. Tiesin kyllä jo muutenkin, että täl kaverilla on vinksahtanut maailmankuva mitä ruokaan tulee (kärsi joskus anoreksiasta, pikkasen terveysruokafanaatikko ja pysähtelee ihan jokaisen ravintolan ja kahvilan kohdalla), mut silti. Olis ollu syömässä ihan koko ajan. Tarjosin esim. keksejä teen kanssa ja myöhemmin tää tyttö oli omin lupineen mun kaapilla syömässä viimesiä keksejä.
Myöhemminkin bongasin sen mun kaapilla ja kysyin, et mitä etsii. Sano, että suklaata. Ei mulla ollu, mut ei nyt jumalauta toisten suklaakätköjä saa mennä omin luvin syömään. Se myös otti luvatta mun vitamiiniporetabletteja.
Mulla oli puolikas Lidlin litran jugurtti ja ehkä 1/4 pussia kaurahiutaleita jälellä ku hän tuli torstaina. Perjantaina ei ollu kumpaakaan. Ostin uuden litran jugurtin perjantaina ja se oli sunnuntaina syöty enkä ollu ite edes koskenu siihen vielä.
Muutenkin koko ajan et anna sitä, anna tätä mitä ruokaan tuli. Kaveri osti omaaki ruokaa, mut sit kuitenki oli koko ajan kärttämässä mun ruokaa. Esim. lauantaina laitoin pizzaa (kaveri osti itelleen take away sushia koska ei tykkää pizzasta) ja se tuli napsimaan mun fetaa ja mozzarellaa ku pilkoin sitä. Sit ku oltii jossaa ulkona ja jos söin jotaa nii taas se tuli luvatta maistelemaan multa. Tyyliin mulla sämpylä kädessä ja se haukkas siitä ihan kysymättä.
Tyttö myös vietti ihan tolkuttomasti aikaa vessassa koska puhelin piti ottaa mukaan. Kyllä mullakin on joskus puhelin vessassa, mut en ikimaailmassa myöntäis ja äänet totta kai pois ettei kukaan huomaa. Mutta vieraani iloisesti katteli videoita ja varas vessaa melkein puol tuntia etenki iltasin. Ja käytti myös ihan järettömät määrät vessapaperia. Puoltoista rullaa meni multa ja häneltä kolmessa päivässä.
Muutenkin sillä oli puhelin koko ajan kourassa. Ei mua haittaa, että ottaa valokuvia ja välillä tsekkaa viestit, ei vaikka oltas ruokapöydässä. Mut joku raja siinäki. Tää kaverini näpläs puhelinta ihan koko ajan: snapchat ja whatsapp viestitteli koko ajan ja myös nauhotti ääniviestejä whatsappissä koska ei jaksanu kuulemma kirjottaa. Ja kuunteli myös muitten ääniviestejä. Sen lisäks tää tyttö pari kertaa vei multa mun puhelimen kädestä koska halus nähä jotain mitä olisin ollu muutenki näyttämässä. Ja olis halunnu käydä mun puhelimen läpi, mut en antanu.
Kiva tyyppi, mut parempi pitää etäsuhteena tää kaveruus. :D
Muistan lapsuudesta, kun vanhempani kutsuivat ystävänsä perheineen meidän kesämökille viikonlopun viettoon.
Nämä vieraat sitten saapuivat yömyöhään mökin pihaan ja siitä hetkestä alkoi armoton passuuttaminen. Mitään tuomisia heillä ei ollut, eikä ruokiakaan mukana. Toki vanhempani olivat varautuneet vieraiden tuloon ruokamäärien suhteen, mutta oli se silti varsin outoa että viisihenkinen perhe ei tuonut yhtikäs mitään ruokaa/juomaa mukanaan.
Vieraat eivät myöskään eväänsä liikuttaneet auttaakseen, kun piti kattaa pöytä ja ruveta ruuanlaittoon. Napottivat vain tyynen viileästi odottaen valmista. Myöskään tiskaamiseen eivät tietenkään apuaan tarjonneet. Muistan äidin olleen hieman näreissään.
Pois lähtiessä jättivät haisevat vauvanvaippoja sisältävät roskapussit oven pieleen käryämään.
Ei tulleet enää seuraavana kesänä, vaikka ilmeisesti olivat monta kertaa innokkaasti kyselleet milloin taas mökkeillään porukalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kaveria tuli kylään ja pyysivät että saavatko syödä omenaa. Koko sato ei ollut vielä kypsä, mutta oletin että siellä joku kypsä olisi joukossa ja voisivat syödä välipalaksi. Kun tulin takaisin, olivat ahtamassa muovikasseihin omenaa omenan perään. Siinä oli kummallakin jo muovikassi puolillaan ja kiipeilivät puussa keräämässä lisää, sekä puoliraakoja että kypsiä, lähes kaikki alaoksat jo paljaana! Olin aivan tyrmistynyt: kun totesin että sai ottaa vain syötäväksi, ei koko satoa kotiinvietäväksi, heittivät kassit oikein kovaa maahan omenoineen ja ajoivat pois. Myöhemmin huomasin myös että olivat syöneet muutakin, mm. kuukausimansikkat, koska kasvi vielä sinä lämpimänä syksynä teki satoa niin myöhään, ja olin kylminä öinä nostanut ruukkuja sisään suojellakseni marjoja. En ole pitänyt yhteyttä sen jälkeen, mutta ovat haukkuneet itaraksi paskaksi. Siirtyivät piinaamaan onneksi muita. Eräs tuttava kertoi että olivat luvatta vieneet koko viinimarjasadon ja poimineet paljon luumuja ja karviaiset ihan kaikki, hän ei ollut osannut edes sanoa ei, kun marjat oli jo kerätty ja osa nakattu suuhun.
Ahneita porsaita kyllä näköjään riittää. Tuollaisilta ihmisiltä on jäänyt useampi selkäsauna saamatta.
No on sulla ja tuttavallas surkeat puut ja puskat, jos omenapuusta ei paria muovikassillista enempää irtoa ja kaksi tyyppiä tyhjentää viinimarjapensaat. Itse olen joutunut omenia ja marjoja tyrkyttämällä tyrkyttämään, kun parista puusta tulee kottikärryittäin ja pensaat notkuvat niin, että aina jää yli vaikka kuinka monta emäntää siellä pyörisi marjoja keräämässä.
No harvalla sitä kotipihassa mitään suurta hedelmätarhaa kasvaa.
Ja mikä oikeus vierailla on luvatta mättää suuhunsa/muovipusseihin toisen marjat ja hedelmät? Aika moni varmaan haluaisi itse syödä oman satonsa eikä ainakaan ilmaiseksi antaa joidenkin siipeilijöiden viedä.
Näitä on piinaavan hauska lukea! Välillä ihan puistattaa, kun ajattelee miten törkeitä ihmisiä sitä onkin olemassa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi osoitteenmuutos on kyllä tosi paha!
Voisiko siitä tehdä rikosilmoituksen. Muutenkin tuli tunne, että 'huumevelkojat' kintereillä ja päätti ohjata ne uuteen osoitteeseen...🙁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mun miehen sisko tulee perheineen kylään, niin hän kyllä aina itse ilmoittaa hyvissä ajoin tulostaan, että kerkeen hyvinkin leipoa tai hakea kaupasta jotakin. Aina on piirakkaa/kakkua ja vähintään 2 sorttia keksiä pöydässä tarjolla. Aluksi yritin ostaa lapsille mehuakin ja muutenkin huomioin heidän lapset tarjoilussa, mutta miehen sisko tuo joka kerta lapsille omat eväät ja omat mehut, meidän tarjoilut ei kelpaa. Aluksi luulin, että yrittää opettaa lapset vähemmälle sokerille, mutta kotonaan lapset syövät kyllä ihan kaikkea. Vanhemmat maistavat kakkuja ja piirakoita, mutta hyvin vähän.
Tämä samainen sisko myös aina kommentoi kaikki mahdolliset puutteet ja virheet mitä vain löytää kodistamme. Siis on hänen lapsuudenkotinsa, mutta ei ole enää kahteen vuosikymmeneen täällä asunut. Kääntää asian niin, että "veli ei ole jaksanut sitten aittaa siivota", "veli ei ole puutarhasta huolehtinut", jne. Ja yhdestä pirun puskasta se sanoo joka ikinen kerta, kun ei olla sitä raivattu. On jopa itse tarjoutunut tulemaan sen raivaamaan! Se puska tulee olemaan siinä nyt hamaan tappiin asti, en uhallanikaan anna sitä kaataa! :)
Mä olen tässä asunut nyt kauemmin kuin hän on lapsena asunut, ja silti hänellä tuntuu olevan oikeus puuttua tämän tilan asioihin. Jännä kyllä, kun ei enää nykyisin kutsuta heitä meille kylään...
Mä en näe tuossa tarjoiluhommassa mitään erityisen törkeää. Sinä teet tarjottavaa miten teet, ja toiset syövät niitä miten syövät. Ei mun mielestä ole ok loukkaantua siitä, että Pirkko söi vain pienen palasen piirakkaa. Tuo lasten omien eväiden tuominen toki on erikoista, mutta voithan kysyä joskus suoraan että miksi lapsille on omat tarjottavat mukana. Se voi olla vain jäänyt tavaksi pikkulapsiajoilta, tai sitten välttelevät sokerin syöntiä siinä mielessä että kun sokeria syödään niin sitä syödään kotona vain tiettynä päivänä tms. Kyllä mä itsekin otan monesti lapsille omat eväät matkaan, mutta ovat aika pieniä vielä ja en halua että syövät sokeria useamman kerran viikossa.
Mutta tuo teidän kodin kommentointi on moukkamaista ja rajatonta toimintaa. Miehen sisko ei selvästikään hahmota rajoja tämän asian suhteen, ja kuvittelee että voi puhua veljestäänkin kuin olisivat vielä jotain teinejä jotka kilpaa moittivat toisiaan. Ihan ärsyttää sun puolesta tuollainen käytös. Jotkut ei vaan hahmota vielä nelikymppisinäkään, että perhesuhteet muuttuvat ajan kanssa ja se mikä oli lapsena ok ei todellakaan ole ok kun kaikilla on omat kodit ja perheet.
Sinuna mä näpäyttäisin joskus, esim. "Aijaa. Oletko sinä muuttamassa meille, vai miksi koet että pihamme/sisustuksemme/tms. on sinun asiasi?"
Aijaa? Minä ja veljeni naljaillaan ja kuittaillaan toisillemme edelleen vaikka ollaan molemmat kolmenkympin molemmin puolin. Tosin, meillä nyt onkin varmaan läheisemmät välit kuin monilla muilla sisaruksilla. Takana on raskaita asioita, isän saattohoito ja kuolema, perinnönjako ja äidin alkoholismi. Jos nämä meidän perhesuhteemme ovat muuttuneet johonkin suuntaan niin lähinnä vaan läheisempään vaikka molemmilla on jo puolisot ja omat kodit.
Olen myös myynyt pilkkahintaan osuuteni lapsuuden kodistamme veljellemme koska muutoin hän ei olisi saanut siihen lainaa. Lapsuuden koti on edelleen minulle todella tärkeä paikka joten ihan varmasti sanon asiasta jos näen, että jonkun kohdan on annettu alkaa repsottaa tai hoidettu huonosti. Toisaalta veli sanoo myös minulle jos olen laiskuuksissani jättänyt jotain asioita hoitamatta.
Voihan se olla, että nämä meidän välimme ärsyttävät veljeni avopuolisoa mutta ei hän ole koskaan asiasta mitään sanonut. Koen myös, että minun ja veljeni välit eivät kuulu kummankaan puolisoille pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni ei ole koskaan ymmärtänyt minkäänlaisia rajoja.
Aina kun tulee käymään (ilmoittamatta) kävelee jääkaapille ja alkaa etsimään voileipäaineita, tai nappaa kaapista mehun ja alkaa ryystämään tonkasta. Saattaa ohi kävellessään availla satunnaisia kaapin ovia kurkatakseen sisään, ja on avoimesti penkonut jopa pyykkikoria! Lapsena oli vielä pahempi, saattoi napata hyllyltä jonkun lelun ja vain ilmoitti että "Otan tän lainaan.". Kerran Playstation 1 avasi kesken kun sitä pelasin, otti levyn ja sanoi että ottaa lainaan.
Se mikä viimein sai meikän hermon täyteen oli kun serkku saapui valmistujaisiini ja ensimmäisenä käveli jääkaapille, otti leipäkakun kaapista ja alkoi omatoimisesti siitä leikkaamaan "maistiaista"! Siinä vaiheessa taisin karjumalla ilmoittaa että nyt on paras laittaa se takaisin ihan välittömästi tai saa luvan lähteä.
Tiedän että tässä saa kuvan että serkku olisi joku totaalinen sekopää, mutta hän on oikeasti muuten täysin normaali ihminen ja ammatiltaan eläinlääkäri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kaveria tuli kylään ja pyysivät että saavatko syödä omenaa. Koko sato ei ollut vielä kypsä, mutta oletin että siellä joku kypsä olisi joukossa ja voisivat syödä välipalaksi. Kun tulin takaisin, olivat ahtamassa muovikasseihin omenaa omenan perään. Siinä oli kummallakin jo muovikassi puolillaan ja kiipeilivät puussa keräämässä lisää, sekä puoliraakoja että kypsiä, lähes kaikki alaoksat jo paljaana! Olin aivan tyrmistynyt: kun totesin että sai ottaa vain syötäväksi, ei koko satoa kotiinvietäväksi, heittivät kassit oikein kovaa maahan omenoineen ja ajoivat pois. Myöhemmin huomasin myös että olivat syöneet muutakin, mm. kuukausimansikkat, koska kasvi vielä sinä lämpimänä syksynä teki satoa niin myöhään, ja olin kylminä öinä nostanut ruukkuja sisään suojellakseni marjoja. En ole pitänyt yhteyttä sen jälkeen, mutta ovat haukkuneet itaraksi paskaksi. Siirtyivät piinaamaan onneksi muita. Eräs tuttava kertoi että olivat luvatta vieneet koko viinimarjasadon ja poimineet paljon luumuja ja karviaiset ihan kaikki, hän ei ollut osannut edes sanoa ei, kun marjat oli jo kerätty ja osa nakattu suuhun.
Ahneita porsaita kyllä näköjään riittää. Tuollaisilta ihmisiltä on jäänyt useampi selkäsauna saamatta.
No on sulla ja tuttavallas surkeat puut ja puskat, jos omenapuusta ei paria muovikassillista enempää irtoa ja kaksi tyyppiä tyhjentää viinimarjapensaat. Itse olen joutunut omenia ja marjoja tyrkyttämällä tyrkyttämään, kun parista puusta tulee kottikärryittäin ja pensaat notkuvat niin, että aina jää yli vaikka kuinka monta emäntää siellä pyörisi marjoja keräämässä.
Sinä olet sitten selkeästi niitä jotka kuvittelevat että on luvallista viedä toisen puskista tai puista muovikassikaupalla luvatta. Hyh. Onneksi ei moni ole, mutta kaltaisiasi on aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertomukseni on poistettu, joten tässä se uudelleen hieman toisin muotoiltuna ja vain pääkohdat sisältävänä. Poikiksen veli kakkasi poikiksen jalkapallo lehden eräälle aukeamalle, jolla oli hieman tummemman pelaajan kuva, jonkinlaisena protestina. Friikkasin ja heitin poikiksen veljen pihalle ja annoin "porttikiellon". Poikis ei suostunut siivoamaan veljensä jälkiä vaan oli sitä mieltä että veljen pitää tulla ne itse siivoamaan. Veli ei suostunut tulla siivoamaan, koska olin kuulemma niuhottva hiekkapiip... eli jouduin loppujenlopuksi siivoamaan tämän sotkun. Poikiksen velejllä ei edelleenkään ole asiaa meille.
Vierailija kirjoitti:
. Tyyliin mulla sämpylä kädessä ja se haukkas siitä ihan kysymättä.
Heh, ole varovainen tuon tyypin kanssa, minua samantyylinen kaveri puraisi kerran hemmetin lujaa peukaloon kun en tajunnut että se "pikku maistiainen reunasta" tarkoitti puolikkaan sämpylän suuhun kahmaisemista sillä vauhdilla etten saanut sormiani välistä :D
No, oli muutenkin sellainen tyyppi että "mikä on sinun, on myös minun", toki vain näinpäin ja omastaan oli tarkka. Mieluusti myös odotti muiden maksavan, lainaavaa ja tarjoavan ilman vastavuoroisuutta. Etäkaveruus myös täällä nykyään...
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli just saksalainen kaveri kylässä ja ai että vitutti. Tiesin kyllä jo muutenkin, että täl kaverilla on vinksahtanut maailmankuva mitä ruokaan tulee (kärsi joskus anoreksiasta, pikkasen terveysruokafanaatikko ja pysähtelee ihan jokaisen ravintolan ja kahvilan kohdalla), mut silti. Olis ollu syömässä ihan koko ajan. Tarjosin esim. keksejä teen kanssa ja myöhemmin tää tyttö oli omin lupineen mun kaapilla syömässä viimesiä keksejä.
Myöhemminkin bongasin sen mun kaapilla ja kysyin, et mitä etsii. Sano, että suklaata. Ei mulla ollu, mut ei nyt jumalauta toisten suklaakätköjä saa mennä omin luvin syömään. Se myös otti luvatta mun vitamiiniporetabletteja.
Mulla oli puolikas Lidlin litran jugurtti ja ehkä 1/4 pussia kaurahiutaleita jälellä ku hän tuli torstaina. Perjantaina ei ollu kumpaakaan. Ostin uuden litran jugurtin perjantaina ja se oli sunnuntaina syöty enkä ollu ite edes koskenu siihen vielä.
Muutenkin koko ajan et anna sitä, anna tätä mitä ruokaan tuli. Kaveri osti omaaki ruokaa, mut sit kuitenki oli koko ajan kärttämässä mun ruokaa. Esim. lauantaina laitoin pizzaa (kaveri osti itelleen take away sushia koska ei tykkää pizzasta) ja se tuli napsimaan mun fetaa ja mozzarellaa ku pilkoin sitä. Sit ku oltii jossaa ulkona ja jos söin jotaa nii taas se tuli luvatta maistelemaan multa. Tyyliin mulla sämpylä kädessä ja se haukkas siitä ihan kysymättä.
Tyttö myös vietti ihan tolkuttomasti aikaa vessassa koska puhelin piti ottaa mukaan. Kyllä mullakin on joskus puhelin vessassa, mut en ikimaailmassa myöntäis ja äänet totta kai pois ettei kukaan huomaa. Mutta vieraani iloisesti katteli videoita ja varas vessaa melkein puol tuntia etenki iltasin. Ja käytti myös ihan järettömät määrät vessapaperia. Puoltoista rullaa meni multa ja häneltä kolmessa päivässä.
Muutenkin sillä oli puhelin koko ajan kourassa. Ei mua haittaa, että ottaa valokuvia ja välillä tsekkaa viestit, ei vaikka oltas ruokapöydässä. Mut joku raja siinäki. Tää kaverini näpläs puhelinta ihan koko ajan: snapchat ja whatsapp viestitteli koko ajan ja myös nauhotti ääniviestejä whatsappissä koska ei jaksanu kuulemma kirjottaa. Ja kuunteli myös muitten ääniviestejä. Sen lisäks tää tyttö pari kertaa vei multa mun puhelimen kädestä koska halus nähä jotain mitä olisin ollu muutenki näyttämässä. Ja olis halunnu käydä mun puhelimen läpi, mut en antanu.
Kiva tyyppi, mut parempi pitää etäsuhteena tää kaveruus. :D
Tässä ei ole kyse anoreksiasta ei terveysruokafanatismista. Anorektikko ei syö. Kyse on ahmimishäiriöstä, ehkä myös bulimiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mun miehen sisko tulee perheineen kylään, niin hän kyllä aina itse ilmoittaa hyvissä ajoin tulostaan, että kerkeen hyvinkin leipoa tai hakea kaupasta jotakin. Aina on piirakkaa/kakkua ja vähintään 2 sorttia keksiä pöydässä tarjolla. Aluksi yritin ostaa lapsille mehuakin ja muutenkin huomioin heidän lapset tarjoilussa, mutta miehen sisko tuo joka kerta lapsille omat eväät ja omat mehut, meidän tarjoilut ei kelpaa. Aluksi luulin, että yrittää opettaa lapset vähemmälle sokerille, mutta kotonaan lapset syövät kyllä ihan kaikkea. Vanhemmat maistavat kakkuja ja piirakoita, mutta hyvin vähän.
Tämä samainen sisko myös aina kommentoi kaikki mahdolliset puutteet ja virheet mitä vain löytää kodistamme. Siis on hänen lapsuudenkotinsa, mutta ei ole enää kahteen vuosikymmeneen täällä asunut. Kääntää asian niin, että "veli ei ole jaksanut sitten aittaa siivota", "veli ei ole puutarhasta huolehtinut", jne. Ja yhdestä pirun puskasta se sanoo joka ikinen kerta, kun ei olla sitä raivattu. On jopa itse tarjoutunut tulemaan sen raivaamaan! Se puska tulee olemaan siinä nyt hamaan tappiin asti, en uhallanikaan anna sitä kaataa! :)
Mä olen tässä asunut nyt kauemmin kuin hän on lapsena asunut, ja silti hänellä tuntuu olevan oikeus puuttua tämän tilan asioihin. Jännä kyllä, kun ei enää nykyisin kutsuta heitä meille kylään...
Mä en näe tuossa tarjoiluhommassa mitään erityisen törkeää. Sinä teet tarjottavaa miten teet, ja toiset syövät niitä miten syövät. Ei mun mielestä ole ok loukkaantua siitä, että Pirkko söi vain pienen palasen piirakkaa. Tuo lasten omien eväiden tuominen toki on erikoista, mutta voithan kysyä joskus suoraan että miksi lapsille on omat tarjottavat mukana. Se voi olla vain jäänyt tavaksi pikkulapsiajoilta, tai sitten välttelevät sokerin syöntiä siinä mielessä että kun sokeria syödään niin sitä syödään kotona vain tiettynä päivänä tms. Kyllä mä itsekin otan monesti lapsille omat eväät matkaan, mutta ovat aika pieniä vielä ja en halua että syövät sokeria useamman kerran viikossa.
Mutta tuo teidän kodin kommentointi on moukkamaista ja rajatonta toimintaa. Miehen sisko ei selvästikään hahmota rajoja tämän asian suhteen, ja kuvittelee että voi puhua veljestäänkin kuin olisivat vielä jotain teinejä jotka kilpaa moittivat toisiaan. Ihan ärsyttää sun puolesta tuollainen käytös. Jotkut ei vaan hahmota vielä nelikymppisinäkään, että perhesuhteet muuttuvat ajan kanssa ja se mikä oli lapsena ok ei todellakaan ole ok kun kaikilla on omat kodit ja perheet.
Sinuna mä näpäyttäisin joskus, esim. "Aijaa. Oletko sinä muuttamassa meille, vai miksi koet että pihamme/sisustuksemme/tms. on sinun asiasi?"
Aijaa? Minä ja veljeni naljaillaan ja kuittaillaan toisillemme edelleen vaikka ollaan molemmat kolmenkympin molemmin puolin. Tosin, meillä nyt onkin varmaan läheisemmät välit kuin monilla muilla sisaruksilla. Takana on raskaita asioita, isän saattohoito ja kuolema, perinnönjako ja äidin alkoholismi. Jos nämä meidän perhesuhteemme ovat muuttuneet johonkin suuntaan niin lähinnä vaan läheisempään vaikka molemmilla on jo puolisot ja omat kodit.
Olen myös myynyt pilkkahintaan osuuteni lapsuuden kodistamme veljellemme koska muutoin hän ei olisi saanut siihen lainaa. Lapsuuden koti on edelleen minulle todella tärkeä paikka joten ihan varmasti sanon asiasta jos näen, että jonkun kohdan on annettu alkaa repsottaa tai hoidettu huonosti. Toisaalta veli sanoo myös minulle jos olen laiskuuksissani jättänyt jotain asioita hoitamatta.
Voihan se olla, että nämä meidän välimme ärsyttävät veljeni avopuolisoa mutta ei hän ole koskaan asiasta mitään sanonut. Koen myös, että minun ja veljeni välit eivät kuulu kummankaan puolisoille pätkääkään.
Hienoa, että olet läheinen veljesi kanssa! Sisarussuhteet ovat toimiessaan ihan mahtavia. =)
Sinun on hyvä kuitenkin ymmärtää, että lapsuudenkotisi on nyt myös veljesi puolison koti. Normaalit käytöstavat on hyvä hallita. Mitä itse ajattelisit siitä, jos joku tulisi sinun kotiisi arvostelemaan ja päsmäröimään? Niinpä.
Lapsuuden kodissaan vierailevilla on usein ihmeellinen taipumus taantua taaperotasolle jopa itse allekirjoittamistaan kauppakirjoista huolimatta.
Ei kannattaisi luovuttaa, myydä tai ollenkaan muuttaa pois kotoaan, jos ei kestä sitä, että uudet isännät ja emännät jatkavat huushollausta omalla tavallaan.
Peduiini kirjoitti:
Puolituttu nainen tuli kahden lapsensa sekä lapsen kaverin kanssa (siis 3 lasta) käymään meillä kylässä miespuolisen ystäväni kanssa. Naisen ja lasten piti asua lomansa aika paikallisessa lomakeskuksessa.
Tarjosin heille tietenkin päivällistä kun sitä juuri olin tekemässä. Ilta tulla jolkotti, lapset väsähti, eikä tällä rouvalla tuntunut olevan minkäänlaista hoppua majapaikkaansa. Sitten hän kysyi, että voisivatko lapset jäädä meille yöksi jos hän vaikka ystäväni kanssa kävisi baarissa. Suostuin.
Seuraavaksi hän alkoi haikailemaan, ettei ole kyllä oikein mitään päälle pantavaa. Näkösällä oli kaksi vasta ostamaani mekkoa hintalappuineen. Lainasin mekon.Niin he lähtivät baariin ja tällä rouvalla meni siellä kolme päivää! Vihdoin kun ilmaantui meille takaisin, niin hän ei ollut millänsälläkkään. Siihen aikaan poltin vielä tupakkaa, niin se pirulainen sauhutteli vielä 2 viimeistä tupakkaanikin kysymättä lupaa. Kauppaan 23 km.
Joo, en siinä lasten aikana viitsinyt järjestää kohtausta. Soitin ystävälleni, että tulepas hakemaan kaveris omiin nurkkiisi.
Mekkoa en sen jälkeen ole nähnyt, enkä kyllä rouvaakaan. Hämmästyttävä tieto oli jälkeenpäin rouvan ammatti. Se oli sosiaalityöntekijä lasten huostaanotossa. Sekin sitten kävi ilmi, ettei hän ollut edes varannut hotellihuonetta tai mökkiä eli rahattomana lomalla. Tämän vieraan lapsen vanhemmat eivät tainneet tietää minkälaisen ihmisen mukaan lapsensa antoivat.
On vissiin aika yleistä, että jos et osaa, niin opeta. Tai suutarin lapsella ei ole kenkiä. Tunnen yhden sosiaalityöntekijän, jonka oma lapsi on kasvanut ilman huomiota/pelkällä huutamisella. Varastelee, temppuilee, jäänyt luokalle ynnä muuta, lastensuojeluilmoituksia on tehty ties kuin monta. Rouvalla on kiireempi näpyttää kännykkää päivät pitkät, kuin olla lastensa kanssa.
Toi osoitteenmuutos on kyllä tosi paha!