Miksi ihmisiä pitäisi automaattisesti kunnoittaa?

Noinhan se on. Kunnia ja maine ei ole sama asia kuin itsetunto.

Näin.

Mitä toisen ihmisen kunniittaminen sulle merkitsee? Jos se on jotain palvontaa, ei tietenkään tarvitse muita palvoa. Mulle muiden ihmisten kunnioitus tarkoittaa ihan normaalia hyvää käytöstä ja toisten arvostamista ihan vaan ihmisinä - samaa odotan kaikilta muilta ihmisiltä myös itseäni kohtaan. Se, että ei kunnioita muita, tarkoittaa mm. kaikenlaista huonoa käytöstä, itsekkyyttä, tapojen puutetta jne. Kun ihmisillä on kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan kunnossa, yhdessä oleminen ja eläminen on paljon sujuvampaa ja mukavampaa. 

Mitä kunnioittavia tekoja olet tehnyt? 

Meidän perheessä lapsia rakastettiin ja kasvatettiin ilman väkivaltaa. Arvostan vanhempiani, jotka ovat ikäluokkaa 1941 ja ymmärsivät arvostaa lapsiaan.

En kunnioita sinua ap. koska et ole esittänyt näyttöjä että ansaitset sen.

Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Jos kunnioitat toisen ainutlaatuisuutta, kunnioitat myös itseäsi.

Jos taas luulet olevasi parempi kuin muut, olet oikeasti huonompi. Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta vähätellä muita. Eli suhtaudutaan kaikkiin samalla tavalla nöyristelemättä mutta kohteliaasti kuitenkin.

Vai että oikein vanhemmat opettaneet että ketä pitää kunnioittaa ja ketä räkiä päin namaa.

Ei tarttekkaan enää ihmetellä.

Minut on opetettu arvostamaan persoonaa. Sitten hän joko menettää tai lisää toiminnallaan kunnioitustani. Osaan myös kunnioittaa inhoaamani ihmistä.

Ihmisen elämän kunnioitus on eriasia kuin itse ihmisen kunnioitus. En minä ainakaan kunnioita kaikkia pahiksia, mutta en lähtisi heitä teurastamaankaan. Kunnioitan ihmisen elämää sinänsä. Se, että ihminen on elämänsä aikana tehnyt sellaisia hyödyllysiä tekoja tms on kunnioitusta lisäävä.

Jos kunnioituksella tarkoitetaan sitä, että noudattaa toisen ihmisen yksityisen tilan rajoja (fyysisestikin) ja annetaan hänen puhua rauhassa lauseensa loppuun jne., niin kyllä sellainen kuuluu kaikille automaattisesti. Tämä ei perustu ansioihin, vaan järjestyksen ylläpitämiseen ja käytössääntöihin, eli on imperatiivista luonteeltaan.

Sitten on olemassa erityistä yksilöön kohdistuvaa kunnioitusta, jonka syynä on joku, mitä toinen on tehnyt. Tähän kunnioituksen muotoon liittyy kiitollisuus ja teon muistaminen. Minulla esim. on tällaista erityistä kunnioitusta sitä Raamatunopettajaa kohtaan, joka oli myötävaikuttamassa uskoon tulemiseeni. Joku voi kunnioittaa tällä tavalla vaikka lapsuuden naapurintätiä, joka auttoi vaikeuksissa. Tämä on ansaittua kunnioitusta, vaikka monesti kyse voi pikemmin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan olemisesta.

Perheessä tulee ilmetä kunnioitusta: lapset kunnioittavat vanhempiaan ja puolisot toisiaan. Tämä kunnioitus perustuu järjestykseen ja luottamukseen. Perheen tulee puhaltaa yhteen hiileen, ja se edellyttää, että jokainen tietää paikkansa. Ei perustu ansioihin, vaan on imperatiivista.

Viimeinen kunnioituksen muoto on palvonta ja toisen suvereniteetin tunnustaminen. Tämä toteutuu ainoastaan ihmisen suhtautumisessa Jumalaan. Perustuu Jumalan olemukseen ja tekoihin ja on sekä imperatiivista että ansaittua.

___________________________________________________________________________________________________

** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **

Ap:lle on siis lapsena opetettu, että ihminen on arvokas vain jos hän onnistuu saavuttamaan jotakin kunnianarvoista. Ap on saanut suorituskeskeisen kasvatuksen ja hänen omakin itsetuntonsa on riippuvainen siitä, saavuttaako hän jotakin. Hän kohtelee muita ihmisiä, niinkuin häntä on vanhemmat lapsena kohdelleet. Vinkkinä, että jos tuntuu että voit pahoin, niin tuosta ajattelumallista on kyllä mahdollista päästä eroon aikuisenakin.

En kunnioita alapeukuttajaa.

Okei, ei tarvitse kunnioittaa muita ihmisiä. Minä en kunnioita sinua ap, koska tunnut typerältä, oikeistolaiselta, itsekkäältä. Luultavasti olet juuri se, joka öykkää ja möykkää avokonttorissa, koska vitun väliä muiden työrauhasta, ei sitä tarvitse kunnioittaa, niiden pitää ensin ansaita sun kunnioitus, että sä voisit olla armollinen, sitä vastoin muiden pitää kuunnella sun puuduttavia ja typeriä juttuja vaikka väkisin ja sinulle sitä kautta pitää se kunnioitus tulla. Ja luultavasti sinä ole juuri niitä jonoissa etuilijoita, koska ketään ei tarvitse kunnioittaa, niiden jonottajien on ensin armollisesti  ansaittava sinun kunnoituksesi ja vasta sitten tyydyt jonottamaan niin kuin muutkin, paitsi että muiden on kunnioitettava sinua niin, että pääset aina ekaksi. Ihan niin kuin lapsena, aina sai kaiken ekaksi ja iskä ja äiskä teki kaikkensa saadakseen Sinun kunnoituksesi.

Nih, kukaan ei tässä maailmassa saa saada ansaitsematonta kunnioitusta ja sinä olet se, joka päättää kuka sen kunnioituksen ansaitsee.

PS Olisikohan syytä miettiä sanojen 'kunnioittaa' ja 'palvoa' eroa? Ihan samoin kuin sanojen 'nöyrä' ja 'nöyristelijä' välillä. Niissä kun tuntuu olevan vähän sisäistämistä vielä aika monella tyypillä. Tai ehkä suomi ei sitten vain ole äidinkieli.

Kunnoitus ja kehuminen on eri asia. Voit kunnioittaa ilman kehuja (kehujen ansaitsemista) ja kehua ilman kunnioitustakin.

Kunnioitus on minulle sitä, että tietää jokaisen ihmisen olevan siellä ytimessään samaa. En ole kuitenkaan mikään pyhimys, joka jaksaisi jokaisen haitallisenkin ihmisen kohdalla huomioida tämän seikan. Voin kunnioittaa Hitleriä ihmisenä, koska hänestä ei ollut haittaa minulle, mutta on vaikeampi kunnioittaa ihmistä, joka on päässyt vahingoittamaan minua henkilökohtaisesti.

Kunnioitus on minulle myös sitä, että kunnioittamalla muita olen itse "hyveellinen ihminen". Jos joku tekee väärin, miksi antaisin hänelle sen vallan, että en kunnioittaisi häntä (esimerkiksi siten, että en alennu haukkumasanoihin, joilla ei ole mitään tekemistä hänen oikeasti pahojen tekojensa kanssa), sillä silloin hän saisi helposti osoitettua, etten olekaan niin hyveellinen?

Olen pelkkä hyötyjä ja mielistelijä, jos kunnioitan muita vain heidän ollessaan minua kohtaan miellyttäviä.

Kunnoittaminen ei tarkoita sitä, että pitää olla toiselle kaveri, tehdä palveluksia tai uhrata jotain. Kunnioittaminen on itsensä säilyttämistä viisaana. Kunnioittaminen on ymmärtämistä, ymmärtämisen puute on tyhmyyttä. Voi kunnoittaa muita muistakin kuin moraalisista syistä, voi kunnioittaa vain itsekkyyttäänkin. Haluan ymmärtää ihmisiä syvällisemmin kuin toteamalla, että "tuo on paha ja tuo on hyvä ja siinä kaikki". Omalta kannata toki välttelen niitä ns. pahoja ihmisiä, koska kunnoitus ei tarkoita, että ottaa vapaaehtoisesti kakkaa niskaansa.