Onko täällä oikeasti kenelläkään hyvää miestä?

Tämä on valituspalsta ja muutenkin ihmiset keskittyvät negatiivisiin asioihin ja puhumaan muista paskaa sen sijaan, että kommentoisivat hyviä puolia. Minä esimerkiksi en ole aktiivisesti tyytyväinen puhtaaseen asuntoon, mutta mielessäni kitisen koko ajan likaisen asunnon likaisuutta.

On. Ihana, empaattinen suojelija, haluaa ratkaista mun ongelmat, ilahduttaa pienillä lahjoilla, osaa itkeä, kertoo kuinka rakastaa ja kehuu. Oikea mies, osaa keskustella nakemyseroista ja hyväksyy mut tällaisenaan.

Valitettavasti ei asuta samassa maassa, pieni ongelma.

Mulla on hyvä mies. Terve hän ei ole, eikä menestynyt, mutta kunnollinen, luotettava, avarakatseinen, lämminsydäminen, lempeä, fiksu ja rakastava. Raitis. Minun silmissäni myös komea. Kotona hän osallistuu minkä pystyy, on ollut aivan erinomainen isäpuoli tyttärelleni ja tukenut minua heikkoina aikoina, läpi vakavan sairauden ja teinimyrskyjen. Arvostan ja rakastan häntä valtavasti ja yritän näyttää sen niin hyvin kuin osaan 💑 On hienoa saada vanheta yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

On. Ihana, empaattinen suojelija, haluaa ratkaista mun ongelmat, ilahduttaa pienillä lahjoilla, osaa itkeä, kertoo kuinka rakastaa ja kehuu. Oikea mies, osaa keskustella nakemyseroista ja hyväksyy mut tällaisenaan.

Valitettavasti ei asuta samassa maassa, pieni ongelma.

Kuulostaa ihanalta. Onko miehesi suomalainen?

Minulla on, olemme tosin olleet vasta alle vuoden yhdessä mutta vaikuttaa erittäin lupaavalta. Mies on hauska ja komea, meillä on samanlaiset harrastukset, hän arvostaa ja kysyy mielipidettäni, haluaa keskustella, kertoo minulle kaikista pikkuasioista ja haluaa myös kuulla miten minun asiani ovat töissä, on innoissaan tavannut sukulaisia ja ystäviäni ja esitellyt minut perheelleen ihan heti suhteen alussa. Sängyssä halumme osuvat  täydellisesti yhteen, pääsemme kumpikin toteuttamaan sellaisia juttuja, mitä emme ole muiden kanssa uskaltaneet <3

Noin puolet avioliitoista päättyy eroon. Moni on kuitenkin avoliitossa ja heistäkin varmaan ainakin puolet eroaa jossain vaiheessa. Eli tilastollisesti ne joilla on hyvät miehet, ovat todella onnekkaita.

On...mutta aika monta paskakasaa tuli käännettyä ennen kuin löytyi. Tapasimme vasta +/-30v, varmaan ikäkin oli hionut pahimmat särmät meistä molemmista.

17v yhdessä.

Mulla on. Molemmilla kokemusta aikaisemmin ja ikä tehnyt tehtävänsä, ei enää pikkuasiat haittaa. No on se joskus vähän besserwisser ja haluu neuvoa mua asioissa, mutta sitten muistutan että hei, olen elänyt jo kauan ennenkuin tapasin sinut ja selvinnyt kyllä asioista ihan ilman että on tarvinnu neuvoa. Mut joo. On tuo mies ihana kuitenkin. Ei me juurikaan riidellä, kotityöt on yhteisiä,viihdytään yhdessä, meillä on läheisyyttä ja seksiä, jne.

37 vuotta yhsessä ja pari lasta yksi laselapsi

Alussa sain turpiini usein koska ukko ryyppäs ja minä olin aina syyllinen.

Jatkoimme kuitenkin yhdessä koska minulla ei ollut munaa lähteä lasten kanssa.

Sitten miehellä todettiin tauti jossa oli vaihtoehtoina raittius tai kuolema.

Nyt on mennyt hienosti noin 20 vuotta.

Mulla on. Kiltti, komea ja huomaavainen. Erinomainen isä ja ihana rakastaja.

Minulla on myös ihana mies. Huomaavainen, hauska, hyvä kuuntelemaan, osaa keskustella ja näyttää tunteensa, tekee oma-aloitteisesti kotitöitä kun niitä on ja hoitaa kotimme ruokapuolen, upea isä lapsellemme ja katsoo minua edelleen niin kuin alkuvuosina. Olemme parhaita ystäviä, vaimo ja mies, isä ja äiti, sekä rakastavaiset. Ensi keväänä tulee 10 yhteistä vuotta täyteen.

Mulla on

Minulla on myös hyvä mies, ei täydellinen mutta hyvä.

On, ihana ja hyvä. Kohtelias, huomaavainen, ahkera, tunnollinen, hauska ja älykäs. Hyvä ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Täysin luotettava joka tilanteessa. Hoitaa kotityöt puoliksi kanssani eikä koskaan tarvitse kinastella pikkujutuista, hoituvat molemmin puolin automaattisesti ilmoituksella. Ja mikä on tärkeää, tulee loistavasti toimeen sen kanssa että itse olen vähän tuulella käyvä ja pystytään keskustelemaan kaikesta. Lisäksi komea, pukeutuu hyvin ja hallitsee käytöstavat. Ihmettelen usein miten onnekas olen, kun tämä on jäänyt juuri minun viereeni.

Olin pitkään sinkku ja sain tuntemattomilta vinkkejä, että pitäisi laskea rimaa äkkiä, koska en enää tästä nuorru ja pitäisi vaan hyväksyä että ei sen parisuhteen kuulukaan ole mitään ruusuilla tanssimista. Oma mielipiteen kuitenkin on siihen tyyliin että elämä oli oikein hyvää yksin, ennen rakastani. Hänen kanssaan se on kuitenkin vielä parempaa. Ei ollut mitään syytä alkaa säätää väärien henkilöiden kanssa - ja silloin olisi ehkä jäänyt se oikea löytämättä.

Minulla on. Ei täydellinen, mutta varsin hyvä kuitenkin. Kiitollinen olen hänestä.

Minulla on.

Huolehtivainen, hauska, rehellinen mies. Luotettava. Mun silmään superkomea aina vaan! Tykkää koirista niin kuin minäkin. Hyvässä työssä, tienaa kivasti niin mun ei tarvitse huolehtia toimeentulosta. :) Voin kertoa hänelle kaiken, vaikka usein ei tarvitse kun ymmärtää mua muutenkin! Tuntuu että ollaan jotenkin synkassa. :D

Toki on niitä perinteisiä huonojakin puolia. Eihän kukaan ole täydellinen. Mutta hyvät voittavat ne mennen tullen! :)

Itsekin pyrin olemaan paras mahdollinen vaimo hänelle.

Yhdessä ollaan oltu 10 v, naimisissa 6.

Ainahan se on mies on hyvä, kunnes paljastuu, että panee muita.

On hyvä ja ihana mies. Suojeleva perhettään kohtaan ja hellä. Ei kovin helposti puhu tunteistaan mutta näyttää ne päivittäin teoillaan. Yhdessä oltu yli 20 vuotta.