Minusta tuntuu että minua pidetään outona ja siksi seuraani vältellään. Millaiset ihmiset ovat mielestäsi outoja?

Sellaiset joita vältellään.

Monet välttelevät itseään älykkäämpiä. Eivät tiedä miten olisivat.

Minä välttelen yli-innokkaita, sellaisia jotka puhuvat ja puhuvat ja puhuvat tauotta itsestään ja omista asioistaan ja joilta ei saa suunvuoroa sen vertaa, että sanoisi että minun on nyt kyllä ihan pakko lähteä.

Ainakin todella avoimet ihmiset ovat minusta outoja.

Kun sana 'outo' kuvaa sitä parhaiten, niin vaikea muuten sanoa. En sitten kai oikein tiedä mitä se outous on. Mun tutulla se on sitä, että se on tosi hiljainen, hengaa siinä porukan mukana, vaikka ei sano ehkä yhtään mitään. Nauraa kyllä jutuille muiden mukana. Tyhmät tekee noin, mutta ei tää ole tyhmä. Mutta on tosi varovainen siitä mitä uskaltaa sanoa ääneen. Ihan kuin oisi saanut lapsena selkäänsä joka kerran, kun avaa suunsa.

Minua ei outoutensa haittaa. Se on minusta jopa jotenkin kiehtovaa. Mutta minä olen hänen ainoa jonkin sortin ystävä, mutta en hyvä sellainen, sillä olen ihan eri sukupolvea.

Vierailija kirjoitti:

Kun sana 'outo' kuvaa sitä parhaiten, niin vaikea muuten sanoa. En sitten kai oikein tiedä mitä se outous on. Mun tutulla se on sitä, että se on tosi hiljainen, hengaa siinä porukan mukana, vaikka ei sano ehkä yhtään mitään. Nauraa kyllä jutuille muiden mukana. Tyhmät tekee noin, mutta ei tää ole tyhmä. Mutta on tosi varovainen siitä mitä uskaltaa sanoa ääneen. Ihan kuin oisi saanut lapsena selkäänsä joka kerran, kun avaa suunsa.

Minua ei outoutensa haittaa. Se on minusta jopa jotenkin kiehtovaa. Mutta minä olen hänen ainoa jonkin sortin ystävä, mutta en hyvä sellainen, sillä olen ihan eri sukupolvea.

Eihän tuttusi ole T...a? Sitten se olen minä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sana 'outo' kuvaa sitä parhaiten, niin vaikea muuten sanoa. En sitten kai oikein tiedä mitä se outous on. Mun tutulla se on sitä, että se on tosi hiljainen, hengaa siinä porukan mukana, vaikka ei sano ehkä yhtään mitään. Nauraa kyllä jutuille muiden mukana. Tyhmät tekee noin, mutta ei tää ole tyhmä. Mutta on tosi varovainen siitä mitä uskaltaa sanoa ääneen. Ihan kuin oisi saanut lapsena selkäänsä joka kerran, kun avaa suunsa.

Minua ei outoutensa haittaa. Se on minusta jopa jotenkin kiehtovaa. Mutta minä olen hänen ainoa jonkin sortin ystävä, mutta en hyvä sellainen, sillä olen ihan eri sukupolvea.

Eihän tuttusi ole T...a? Sitten se olen minä...

No itse asiassa... Kirjoittaessani mielessä oli eräs toinen, mutta kyllähän tuo kaikki pätee T:n kohdalla myös! Asutko aseman takana?

Oudot ihmiset on ristiriitaisia ja niistä ei saa otetta. Ei tiedä onko lintu vai kala. Välillä esim. tosi urakeskeinen ja ulospäinsuuntautunut, seuraavalla viikolla ihan erilainen. Jutuista ei aina tiedä mistä on kyse ja onko ne edes totta. Tai välillä tosi lämmin ja ystävällinen ja yhtäkkiä tosi hiljainen ja kylmä.

Toki outo voi olla monella tavalla, mutta vaikka joku outo harrastus tai oudot mielenkiinnonkohteet ei saa minua ainakaan välttelemään ihmistä, mutta tuollainen käytös josta ei ota mitään tolkkua saa.

Muakin on kutsuttu oudoksi. Olen introvertti, joka saa välillä sellaisia sosiaalisuus ja höpötyskohtauksia, ja luulen että se saattaa antaa oudon vaikutelman kun välillä ei puhu mitään, tosinaan liikaa. Ei ole ennustettavaa. Voi siinä olla muutakin.

Oudon ihmisen seuraa en useinkaan välttele. Välttelen ihmisiä jotka koen jollakin tavalla uhkaaviksi, puhuvat hyökkäävästi, sekavasti, puheista ei ota selvää, käyttäytyvät epäasiallisesti jne.

Sairasta ihmistä vältellään vaikkei sairaus näkyisi iholla/hiuksissa/hygieniassa koska harva haluaa auttaa sairasta ihmistä jonkun asian kanssa. Toisaalta pelätään myös, että sairas alkaa puhumaan sairaudestaan.

Minusta oudot ihmiset ovat mielenkiintoisia. Usein he ovat älykkäitä ja/tai taiteellisia, ja heillä on kiinnostavia ajatuksia. Monilla oudoilla tyypeillä on mielenterveysongelmia. Se on ikävää, mutta johtuu siitä, ettei yhteiskunta hyväksy heidän erilaisuuttaan.

Ujot ja hiljaiset ovat outoja. Sanokaa jotain hyvänen aika!

Outoja ovat mielestäni ainakin itsekseen hymyilevät/nauravat/ puhuvat

Meinasin kysyä samaa kuin aloittaja.

Minua on sanottu oudoksi. Omasta mielestäni olen ihan normaali. Ehkä avoimempi ja rehellisempi kuin ihmiset yleensä. Tuntuu tosi kurjalta, kun ihmiset välttelevät minua, vaikka en ole tehnyt mitään pahaa kellekään. Annan myös puheenvuoron muille. Olen yleensä aika hillitty ja annan muiden puhua. 

Vierailija kirjoitti:

Oudon ihmisen seuraa en useinkaan välttele. Välttelen ihmisiä jotka koen jollakin tavalla uhkaaviksi, puhuvat hyökkäävästi, sekavasti, puheista ei ota selvää, käyttäytyvät epäasiallisesti jne.

Tämä. Itse olen yliopistomaailmassa törmännyt hyvinkin erikoisiin ihmisiin, joista monet ovat mielenkiintoisia ja jotkut vain outoja. Ei siinä mitään. Mutta ne ihmiset, joita välttelen, ovat juuri arvaamattomia ja epäasiallisesti käyttäytyviä.

Ei enää tätä kiitos.

Tiedätkö mitä minä tein masennuksessa ja ahdistuksessa. Aloin kirjoittaa ylös masentuneita ja ahdistuneita ajatuksia. En olisi hyvinvoivana tehnyt niitä. Sitten muut luki niitä liikaa. Minulla on päiväkirjoja koko teiniajalta ja ne on kaikki mukavaa luettavaa.

Minä olen erikoinen. Ehkä hiukan outo. Poikkean kaikista muista melkein millä mittarilla vain. Minua ei kiinnosta enää, mitä muut ajattelevat minusta. Sillä ei ole mitään väliä. En ole täällä hankkimassa ystäviä. Joskaan en vihamiehiäkään.

Vierailija kirjoitti:

Sairasta ihmistä vältellään vaikkei sairaus näkyisi iholla/hiuksissa/hygieniassa koska harva haluaa auttaa sairasta ihmistä jonkun asian kanssa. Toisaalta pelätään myös, että sairas alkaa puhumaan sairaudestaan.

Sairasta vältellä sairasta

Seurasin yhden kaverin elämää sivusta muutaman vuoden kun hän sairastui masennukseen. Yksi päivä kun hän oli värjännyt pitkät hiukset mustiksi ja pukeutunut mustaan ja sanoi että... jotain. Niin mietin että terveenä et olisi koskaan sanonut mitään tuollaista, se johtuu sairaudesta. Hän oli tosissaan sitä mieltä mitä selitti. Ajattelin että et kyllä kaksi vuotta sitten olisi sanonut mitään tuollaista, Tunnen sen verran hyvin.