Alku huumassa naimisiin vai vuosien päästä?
Kommentit (19)
Noista jos pitäisi valita, niin mieluummin vuosien päästä. Alkuhuumassa kun ei välttämättä vielä ole sitä tietämystä siitä, miten arki sujuu. En kuitenkaan sano, että se oma tyylini (melkein 10 v yhdessä ennen häitä) on se paras tapa, meillä vaan vähän vierähti...
Mutta se, mikä on alkuhuumaa ja miten nopeasti alkaa arki ja miten nopeasti kannattaa / voi / haluaa mennä naimisiin riippuu ihan siitä parista itsestään. Toiselle toimii nopeampi avioituminen, toiselle pitkä seurusteluaika ennen naimisiinmenoa.
Milloin alkuhuuma loppuu? Alle vuoden sisällä? Vai aikasemmin?
Ap
17vuotta yhdessä joista 12vuotta naimisissa. Tiedän kyllä joitain pariskuntia, jotka menivät naimisiin 5-7vuoden yhdessäolon jälkeen ja olivat naimisissa pari vuotta ennen eroa. Eipä sitä aina voi tietää.
Tottakai kannattaa mennä heti, kun siltä tuntuu! Mitä helvetin järkeä sitä on alkaa tunteitaan panttaamaan. Just alkuhuumassa se naimisiinmenokin on kaikkein ihaninta :) Voihan sitä sitten aina erota myöhemmin, jos ei natsaakaan.
Iksäsi? Jos lähentelee 30 v niin ei muuta kuin kihloihin ja raskaaksi. Häät ehtii, kun vatsa alkaa näkyä.
Vierailija kirjoitti:
Milloin alkuhuuma loppuu? Alle vuoden sisällä? Vai aikasemmin?
Ap
No kyllä se yleensä se eka vuos on sitä ihaninta aikaa.
Vauvakuumetta ei ole. Ehtii myöhemmin
Ap
Vierailija kirjoitti:
Milloin alkuhuuma loppuu? Alle vuoden sisällä? Vai aikasemmin?
Ap
Tutkimusten mukaan noin kahden vuoden jälkeen tuntee puolisonsa niin hyvin, ettei alkuhuuma enää vaikuta.
Mun mielestä hyvä olisi 5-10v seurustelun alusta. Siinä vaiheessa tuntee toisen jo varmasti hyvin ja ensimmäiset isot kriisitkin on tullut kohdattua.
Mjaa. Pitkä seurustelu ei kyllä millään tasolla takaa, etteikö liitto voisi hajota. Ja todellinen suhteen koetuskohta tulee vasta lasten tai muiden suurten elämänmuutosten myötä, esimerkiksi jos toinen sairastuu vakavasti, joutuu työttömäksi tai rakastuu jonkuhun ulkopuoliseen.
Itse menin naimisiin vasta 4,5 vuoden seurustelun ja yhdessäelämisen jälkeen. Juu, ollaan yhä naimisissa 25 avioliittovuoden jälkeen, mutta ei tää nyt mitään auvoa ole. Ihan varmasti riidellään siinä missä muutkin. Ehkä meillä on suurempi tahto pysyä silti yhdessä lasten takia, mutta ei kai sen tahdon olemassaolo ole siitä seurustelun pituudesta kiinni?
Ei tuolla ole kamalasti väljä, jos osaa ja muistaa alkuhuumassa, mitä on tekemässä, jos haluaa mennä naimisiin pian kumppanin löydettyään, niin suosittelen vankasti avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Ja todellinen suhteen koetuskohta tulee vasta lasten tai muiden suurten elämänmuutosten myötä, esimerkiksi jos toinen sairastuu vakavasti, joutuu työttömäksi tai rakastuu jonkuhun ulkopuoliseen.
Komppi!
Exäni ainakin meni alle puoli vuotta eron jälkeen naimisiin miehen kanssa, joka oli päinvastainen niiden asioiden suhteen, josta hän ei minussa pitänyt. En sitten tiedä muista miehen ominaisuuksista.
Kyllä nyt ainakin 2 vuotta voisi asua saman katon alla ja sitten katsoa asiaa uudelleen. Jos tulee lapsia, niin ehkä aiemmin.
Kaveri meni naimisiin kahden viikon jälkeen ensitapaamisesta. Oli sellainen surkuttelija joka yritti väkipakolla löytää miehen kun ei muuten kuulemma ollut mitään sisältöä elämässä ilman parisuhdetta. Löysi miehen netistä. En ole kuullut hänestä häiden jälkeen, toivon että hänellä on kaikki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt ainakin 2 vuotta voisi asua saman katon alla ja sitten katsoa asiaa uudelleen. Jos tulee lapsia, niin ehkä aiemmin.
No lapsia nyt ei ainakaan ennen kuin 3 vuotta on täynnä.
Jos on köyhä ja pyoliso varakkaampi, niin kannattaa aina mennä mahdollisimman nopeasti naimisiin, jotta ehtii viettää useammat häät elämänsä aikana.
Olen yleensä eronnut siinä 5 vuoden kohdalla, enkä onneksi ole mennyt naimisiin. Siitä se on kiinni miten se yhteinen elämä toimii. Sen selvittämiseen menee helposti vuosia. Huuman hälvenemisen jälkeen ratkaisu kannattaa joka tapauksessa tehdä, koska se häiritsee tervettä harkintakykyä. Jos haluaa pelkkää huumaa, niin se ei kuitenkaan kestä. Helpointa silloin vaihdella lumppaneita ilman ylimääräisiä paperitöitä.
Rakastuneena ei kannata mennä naimisiin vaan vasta sitten, kun tietää rakastavansa. Olla rakastunut ja rakastaa on eri asioita. Rakastunut näkee toisen vaaleanpunaisten lasien läpi ja rakastava rakastaa toista sellaisena kuin hän on.