Lue keskustelun säännöt.
Tytön maisteri ja kaikki ahdistaa
01.12.2016 |
Olen juuri (työttömäksi) valmistunut maisteri ja masentaa niin hirveästi, että oli pakko tulla avautumaan tänne!
Vuosi sitten ajattelin, että sitten kun valmistun, niin kaikki on hyvin, mutta nyt fiilis on ihan surkea. Minulla on hyvää - oman alan työkokemusta - työkokemusta, hyvät suosittelijat ja opintomenestyskin oli hyvä. Mutta kun töitä ei saa mistään. Ehkä tämä joulunalusaika ei ole parasta hakuaikaa, mutta kesästä asti olen katsonut työpaikkoja aktiivisesti ja oman alan töitä ei tunnu olevan missään :( Kyseessä ei ole humanistiala tai vastaava, vaan enemmänkin spesifi "insinööriala" - työllistyminen on (tai ainakin näin olen uskonut) tällä alalla hyvää. Yhteen työhaastatteluun pääsin, mutta työpaikkaa en saanut. Hakijoita tähän asiantuntijatehtävään oli yli 150! Masentavaa!
Suurin osa työsuhteista on lyhyitä määräaikaisuuksia, mikä sekin ahdistaa - toki sellaisenkin ottaisin, jos vain saisin. Näin lähempänä kolmeakymppiä olisi jo kiva perustaa perhe jossain vaiheessa, mutta se olisi ihan vika tikki tässä tilanteessa. En yhtään ihmettele, että ihmiset lykkäävät lastenhankintaa; jos hankkisin (saisin) lapsen nyt, vastavalmistuneena, niin sen jälkeen olisi ihan turha kuvitella saavansa mitään järkeviä töitä.
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia - tai kenties valmistuessaan työttämänä olleita, mutta sittemmin töitä saaneita? Kauanko kesti valmistumisen jälkeen, että sait töitä?
Ahdistaa niin, että pää halkeaa! Pitäisi ajatella positiivisemmin, mutta jotenkin tuntuu niin vaikealta :( Rakennusalalla näyttää töitä riittävän, olisi varmaan pitänyt kouluttautua sinne :/
Kommentit (25)
Maisterina hyvin todennäköisesti työ löytyy verkostojen kautta ja tätä ei pidä ymmärtää niin, että pitää olla mielin kielin joka suuntaan tai tuntea 500 hyvää ystävää tärkeiltä paikoilta, vaan olla avoin ja kertoa sopivissa tilaisuuksissa omasta kokemuksesta ja osaamisesta. Ohjeeni on, että vaikka ymmärrettävästi vähän pelottaa ja masentaa, niin pitäisi jaksaa olla sosiaalinen tavata ihmisiä, olla kiinnostuneita heidän asioistaan, harrastaa jne. Tuttavistani yllättävän moni on saanut töitä jonkun kummin kaiman serkun kautta satunnaisen kohtaamisen jälkeen.
Sitten vielä sellainen vähän hassu huomio, että jos sinulla on ystävättäriä, joilla vastoin kaikkia taantumavuosia on toistaseksi voimassa oleva työ, niin heistä moni jää jossain vaiheessa vanhempainvapaalle ja yllättävän moni etsii omista verkostoista sopivan sijaisen, jolle sitten aukeaa oma ura. Eli muiden "menestyminen" lähipiirissä voi tulla omaksi iloksi pienellä viiveellä.
Tsemppiä etsintöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maisterina hyvin todennäköisesti työ löytyy verkostojen kautta
Tämä on olennaista. Harmi, että minä tai aviopuolisoni emme kumpikaan omista verkostoja. Olemme introvertteja, joten verkostot jääneet rakentamatta. Teemme väikkäreitä työmarkkinatuella, mutta ei ole pelkoa työllistymisestä. Edellisistä työsuhteista/rahoituksista yli kaksi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsellut sellaisia aloja, joihin ei vaadita mitään spesifiä tutkintoa, vaan ylipäätään korkeakoulututkinto? Näitä on julkisella puolella, esim. kaupungilla.
En ole ap, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn mitä nämä sellaiset alat ovat?
Ainakin monet tarkastaja-päätteiset virat ovat tällaisia. Serkkuni työskentelee esim. ympäristötarkastajana (en ole ihan 100 % varma termistä) ja hän on koulutukseltaan kotitalousopettaja.
Kylläpäs humanistit ottaa täällä taas kuumaa. Huutonaurua :DDDDDD
Kyllä noissakin on aina jokin tietty spesifinen osaaminen vaatimuksena mutta muodollisena vaatimuksena on vain kk/ylempi kk.
Esimerkiksi ympäristötarkastajista suurin osa keskittyy ravintoloiden yms. ruokaloiden hygienian täyttymiseen. Kotitalousopettaja on silloin mielestäni mitä loistavin valinta virkaan, ainakin jos on tarkoituksena saada homma toimimaan paremmin ohjeistamalla. Perinteisesti suurin osa virkamiehistä tuossa hommassa on esimerkiksi biokemistin taustalla ja tarkoituksenakin on vain saada narautettua ja sakotettua niitä joilla on väärän merkkiset siivousaineet.
Suomeen lisää tehtaita ja yliopistoihin laatua ei määrää.
Minä sanoisin myös että avoimia hakemuksia kiinnostaviin paikkoihin (jos et ole tätä jo kokeillut). Olen eri alalla mutta meidän lafkaan on haettu avoimesti työntekijää tasan kaksi kertaa 7v työssäoloni aikana, ja joka vuosi meille silti otetaan pari kolme uutta työntekijää. Uskon että tämä on aika yleistä. Ei tarvitse laittaa yleiseen hakuun kun hyvään firmaan tulee hakemuksia muutenkin.
Jos tämäkään ei auta, onko alasi sellainen että voisit mahdollisesti puuhata jotain omaa alaasi liittyvää projektia/tutkimusta tms työnhaun ohella? Saisit jotain kokemusta ja näyttäisit aktiiviselta ja innostuneelta työnhakijalta. Onko oma yritys täysin mahdoton ilman kokemusta alalta?
Tsemppiä, moni kaverini on valmistumisensa jälkeen tuskaillut työnhaun kanssa ja JOKAINEN on saanut kivan työpaikan. Jotkut nopeasti, mutta yleensä siihen on mennyt puoli vuotta, jopa kaksi vuotta.