Lue keskustelun säännöt.
Millainen on identiteettihäiriö?
28.11.2016 |
En ole täysin varma käsitteestä.
Siskostani taannoin paljastui erikoinen piirre, hän meikkaa/pukeutuu/ostaa _kaiken_ mitä hänen tilaamassaan lehdessä on. Siis oikeasti kopioi lehdestä kaiken. Ihmettelin jo joitakin kuukausia aiemmin kun hän lainaili isoja summia rahaa. En tiedä kuinka voisin tarkemmin selittää tätä.
Kysyin häneltä asiasta, mutta hän valahti punaiseksi ja poistui paikalta. Mikä juttu tässä voisi olla kyseessä vai onko identiteettihäiriö tjv oikea termi tälle?
Siskolla on ollut nuorena huono itsetunto, mutta en tiedä onko tällä tekemistä asian kanssa. Kertokaa mielipiteitänne!
Kommentit (27)
Lehdet ovat nuorten naisten lehtiä luokkaa Cosmopolitan, Kauneus ja terveys jne. Luonteeltaan hän vaikuttaa ihan tavalliselta, mitä nyt äkkipikainen on, mutta moniko meistä ei olisi.
Yllätyin tyystin kun selailin erästä lehteä (hänellä varmaan satoja) kun esim maybellinen meikkivoide mainoksen alareunassa lukee merkintöjä, että voide on saatava ja mallin muuhun meikkiin tarvittavat luomivärit, hiusvärit yms vielä uupuu. Ja kun lehteä tarkemmin selaili niin hän tottatosiaan on kopioinut kaikkea. Vaatteita, tarvikkeita, meikkejä, hiustuotteita.
En oikein tiedä miten ajatella, sisko sulkeutui heti kun kysyin asiasta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla tuli mieleen että ehkä siskosi vielä etsii minäkuvaansa. Onko hän kovin nuori?
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli mieleen että ehkä siskosi vielä etsii minäkuvaansa. Onko hän kovin nuori?
Hyvin voi olla mahdollista ettei ole vielä löytänyt itseään niinsanotusti. Siskoni on kyllä nuori vielä, muttei enää alaikäinen, täyttää 20 ensi vuoden alussa.
Ap
No tuskinpa vaan identiteettihäiriö kuitenkaan.
Identiteettihäiriö on vakava seuraus esim. lapsuuden aikaisessa hyväksikäyttö- ja väkivaltatapauksessa. Siihen liittyy muistin menetystä, saattaa olla pakkovaellusta (henkilö ei muista/tiedä). Myös paljon muuta.
Kuvaan ei kuulu pukeutua idolien kopoiksi yms. :-) Kuulostaa ennenmminkin nuorelle epävarmalle henkilölle joka hakee itseään. Ei vaarallista kun menee ohi ja kasvaa aikuiseksi!
En oikein usko että hän etsii lehdistä idolien pukeutumistyylejä, vaan hän aivan kuin elää ja toimii lehtien mukaan.
Sanasta identiteetti tulee mieleen ensimmäisenä minäkuva, sen vuoksi ajattelin tuon olevan jotenkin identiteettihäiriömäistä.
Toivon vain ettei hänen itsetuntonsa olisi taas maassa ja masennu lopulta.
Jokaisella nuorellahan on varmaan se vaihe kun etsii itseään ja kokeilee eri tyylejä, mutta en tiennyt sen olevan ihan noin pakkomaista.
Minulla ei ainakaan ollut.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä tänään kukaan vastaamassa? Mielenkiinnolla odottelen
Minusta kuulostaa aspergerilta tai ainakin jonkinlaiselta vastaavalta taipumukselta. Tämä tuli mieleen siitä tavasta jolla kerroit siskosi kirjoittaneen lehden reunaan asioita joita pitää hankkia. Tiedän erään jolla on lievä asperger ja hän todella usein uppoutuu tekemään nuuri tuollaisia listoja koskien asioita jotka häntä kiinnostavat. Listaukset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja joskus ne unohtuvat mutta monesti hän myös toteuttaa niitä oikeassa elämässä tunnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa aspergerilta tai ainakin jonkinlaiselta vastaavalta taipumukselta. Tämä tuli mieleen siitä tavasta jolla kerroit siskosi kirjoittaneen lehden reunaan asioita joita pitää hankkia. Tiedän erään jolla on lievä asperger ja hän todella usein uppoutuu tekemään nuuri tuollaisia listoja koskien asioita jotka häntä kiinnostavat. Listaukset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja joskus ne unohtuvat mutta monesti hän myös toteuttaa niitä oikeassa elämässä tunnollisesti.
Ja lisään että hän myös tekee tosiaan lehtiin ja kirjoihin paljon tarkkoja alleviivauksia asioista joita haluaa oppia ja toteuttaa elämässään. Hän siis ottaa usein aika vakavasti asiat joista korjoitetaan lehdissä mikäli ne kiinnostavat häntä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa aspergerilta tai ainakin jonkinlaiselta vastaavalta taipumukselta. Tämä tuli mieleen siitä tavasta jolla kerroit siskosi kirjoittaneen lehden reunaan asioita joita pitää hankkia. Tiedän erään jolla on lievä asperger ja hän todella usein uppoutuu tekemään nuuri tuollaisia listoja koskien asioita jotka häntä kiinnostavat. Listaukset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja joskus ne unohtuvat mutta monesti hän myös toteuttaa niitä oikeassa elämässä tunnollisesti.
Tuota en ole tullut ajatelleksikaan. Voiko asperger olla sen verran lievää ettei sitä näe käyttäytymisen yhteydessä? Kukaan ei varmasti ikinä arvaisi tuota pakkomiellettä ellei se paljastuisi samalla tavalla kuin minulle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tarkoitat dissosiatiivista identihäiriötä niin tuskin tuo sitä on. Siinä lienee kyse siitä että kovasti stressaavassa tilanteessa ohjat ottaa toinen persoonallisuuden osa kuin normaali "itse". Olen miettinyt jotain tällaistan omalla kohdallani. Työasioissa menee painetilanteissa ikään kuin toinen persoona päälle ja inhoan sitä koska se henkilö en ole minä ja vituttaa "esittää" sitä samaa ihmistä jatkossa säilyttääkseen ikään kuin uskottavuutensa. Rankanpuoleinen lapsuus takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa aspergerilta tai ainakin jonkinlaiselta vastaavalta taipumukselta. Tämä tuli mieleen siitä tavasta jolla kerroit siskosi kirjoittaneen lehden reunaan asioita joita pitää hankkia. Tiedän erään jolla on lievä asperger ja hän todella usein uppoutuu tekemään nuuri tuollaisia listoja koskien asioita jotka häntä kiinnostavat. Listaukset voivat olla hyvin yksityiskohtaisia ja joskus ne unohtuvat mutta monesti hän myös toteuttaa niitä oikeassa elämässä tunnollisesti.
Tuota en ole tullut ajatelleksikaan. Voiko asperger olla sen verran lievää ettei sitä näe käyttäytymisen yhteydessä? Kukaan ei varmasti ikinä arvaisi tuota pakkomiellettä ellei se paljastuisi samalla tavalla kuin minulle.
Ap
Ei tästä minun tutustani ainakaan näy mitenkään päälle päin, hän menestyy todella hyvin opinnoissaan ja on sosiaalisesti aika taitava tiettyyn pisteeseen asti. Jos tarkemmin tutustuu niin on hänessä jotain sellaista mitä ehkä moni pitäisi vähän outona, esimerkiksi yletön takertuminen joihinkin pikkuasioihin ja hermostuminen välillä ihan pienestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein usko että dissosiatiivinen identiteettihäiriö on kyseessä sen vertaa mitä selailin googlesta mikä kyseinen diagnoosi on.
Vastauksia lukiessa mieleeni tulee ennemmin epävarmuus itsestään, jokin pakkomielle? ja asperger voi myöskin olla ihan mahdollinen.
Asperger sopii siinä määrin kuvaan, että siskoni elää elämäänsä takertumalla lehtien sisältöön, niiden yksityiskohtiin ja tykkää siitä tavasta elää.
Mutta hänestä myöskin näkee sen kuinka hän haluaa pitää asian salassa.
Ap
Oletko varma, ettet kirjoita itsestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuli mieleen että ehkä siskosi vielä etsii minäkuvaansa. Onko hän kovin nuori?
Pitäkää hyvin huolta siitä, ettei hän ota lainaa ja jää loppuelämäkseen velkakierteeseen esim. pikavippien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Pitäkää hyvin huolta siitä, ettei hän ota lainaa ja jää loppuelämäkseen velkakierteeseen esim. pikavippien vuoksi.
Hyvä huomio. Nyt osaa epäillä enemmän jos huomaan että isoilla summilla kuukaudessa sisko ostelee tuotteita lehdistä. En uskalla hetkeen ottaa koko asiaa puheeksi hänen kanssaan, ettei hän pillastuisi
Ap
Mulla tuli kans sun siskosta mieleen asp henkilö. Heillä on tapana paneutua täysillä mukaan heitä kiinnostaviin asioihin niin syvästi, että normaali tallaajalla ei riitä ymmärrys.
Tiedän erään aspin ja hänellä on myös outoja ns. rituaaleja ja kaavoja joidenkin asioiden suhteen miten tulee olla tai toimia.
En ymmärrä miten aloitusteksti liittyy otsikkoon, mutta vastauksena otsikon kysymykseen: Identiteettihäiriö on sellainen olotila kun ei tiedä onko mies vai nainen.
Millaisesta lehdestä se ostaa kaiken? Eikö lehdissä ole yleensä eri asioita, jotka ei sovi yhteen? Miten kellään voisi olla varaa?
Hän yrittää vahvasti olla jotain muuta, ei varmaan tunne itseään. Tuo ei ole mitään aivan sellaista kuin kellään jolla tunnen, mutta joskus tuntuu että siskoni yrittää "kilpailla" pitkäaikaisen kaverinsa kanssa esim. lapsien hankkimisesta. Ehkä vain kuvittelen. Sen luonne on vain muuttunut samalla tavalla ylimielisesti kuin kaverillaan... ja muutti tämän naapuriinkiin toiseen kaupunkiin. Siskoni ei vaikuta erityisen huonoitsetuntoiselta, mutta lukioiässä hän muuttui todella paljon. Oli ennen aika ujo, sitten hänestä tuli yhtäkkiä rohkea ja tavallaan puhkesi kukkaan. Muutos oli tosi nopea.
Minulla ei tapahtunut ikinä mitään kukkaan puhkeamista, itsetunto on vain muuttunut huonommaksi ja huonommaksi. Yritän olla mahdollisimman normaali, joukkoon sulautuva. Pyrin ostamaan tosi perusvaatteita, mutta ne ei saa olla liian perus. Musta on yleinen väri eri vaatekappaleissa, mutta ei ole yleistä, että jokainen vaatekappale on musta. Joudun siis tavallaan tekemään "tutkimusta" siitä, mikä on mahdollisimman tylsää ja tavallista, jotta en herättäisi huomiota. Jos laittaa liikaa taustaan sulautuvat vaatteet, sekin herättää huomiota. Pitää siis löytää se oikea "kohta", milloin on sopivan huomaamaton muttei huomattavan huomaamaton.
Miksiköhän edes selitän tästä...