Onko empatiakyky narsismin muoto?
Tai ehkä voisin tarkentaa ja puhua myötätunnosta. Kun myötätuntoinen ihminen pääsee toteuttamaan auttamisenhaluaan, päällimmäinen tunne on tyytyväisyys itseensä. Auttaja tuntee auttaessaa olevansa hyvä ja jalo ihminen. Eikö auttaminen kumpua pelkästä itsekkyydestä, halusta tuntea itsensä hyväksi?
Kommentit (21)
Jotenkin tuli avauksesta mieleen nuo omasta mielestään suvaitsevaiset.
Ovat muka suuriakin hyväntekijöitä kun koittavat haalia tänne kaiken maailman elätettäviä.
Toisaalla sitten kyllä eivät suvaitse itsensä kanssa eri mieltä asioista olevia suomalaisia ollenkaan.
Mielestäni sairauden tuntomerkit täyttyvät tuossakin. Olipa sen nimi mikä tahansa.
Juurikin tuollainen "yhteisöllinen narsismi", ollaan mukana vaikka vapaaehtoistoiminnassa ja tehdään siitä omasta auttamisesta kova meteli.
Mutta jos puhutaan normaalista empatiakyvystä ja lähimmäisen auttamisesta niin päinvastoin. Narsistilla on joko mahdoton tai vaikea tuntea empatiaa.
No, ehkä myötätunto ei ole narsistista, mutta itsekästä se pohjimmiltaan on. Siitä syystä auttamisesta ei pidä tehdä suurta numeroa.
Vierailija kirjoitti:
Tai ehkä voisin tarkentaa ja puhua myötätunnosta. Kun myötätuntoinen ihminen pääsee toteuttamaan auttamisenhaluaan, päällimmäinen tunne on tyytyväisyys itseensä. Auttaja tuntee auttaessaa olevansa hyvä ja jalo ihminen. Eikö auttaminen kumpua pelkästä itsekkyydestä, halusta tuntea itsensä hyväksi?
Sulla on nyt vähän termit hakusessa, ei kaikesta tarvitse hakea sitä narsismia, vaikka se pinnalla nyt onkin. Toi on enemmänkin läheisriippuvaisuutta. Siis juurikin monet läheisriippuvaiset voivat tuntea itsensä tarpeelliseksi, kun pääsevät auttamaan muita ja tulevat ns. riipuvaiseksi toisen ongelmista.
Narsisti ei kykene empatiaan eikä pysty asettumaan toisen asemaan.
Empatiassa ei ole mitään narsistista, jos se on aitoa. Empaattinen ihminen kokee myös tuskaa toisen kanssa, ja jos pystyy auttamaan, saa toisen lisäksi myös itselleen hyvän tai neutraalin olon, missä ei ole mitään väärää, päinvastoin.
Jos henkilö on oikeasti narsistisesti häiriintynyt, ei hän todella pysty aidosti tunnetasolla edes tuntemaan empatiaa/ei ole kehittynyt sille tasolle asti. Henkilö vain on oppinut miten käyttäytyä empaattisesti, että saisi arvostusta ja ihailua muilta, ja voisi sitten narsistisen peilausmekanismin mukaisesti nähdä itsensä sellaiseksi hyväntekijäksi minkä muiden ihmisten reaktio hänelle näyttää.
Sen takia minusta esim nämä "somesankarit" ovat vähän epäilyttäviä. Toki monilla ihmisillä voi olla sekä narsistiset että aidosti empaattiset motiivit auttamiseen. Narsisteilla motiiivit ovat vain narsistiset.
Narsisti on tunnekylmä ihminen, joka ei kykene tuntemaan minkäänlaista myötätuntoa muita kohtaan.
Sen sijaan voi esittää empaattisuutta, jotta saisi saatanalliset juonensa toteutettua. Motiivi on aina vain se että hän itse hyötyy ja saa huomiota. Muut ovat hänelle vain välineitä hyödyn tavoitteluun.
Varokaa susia lampaan vaatteissa.
Kaikki teot on uskoakseni loppujen lopuksi itsekkäitä. Minulle väliä on vain sillä, miten tämä ihmisen tapa olla itsekäs vaikuttaa muihin ja minuun.
On parempi (hyväksyttävämpää) olla itsekäs niin, että saa tyydytystä tuomalla muille jotain hyvää, kuin niin että saa tyydystystä aiheuttamalla muille pahaa.
Minun käsittääkseni kai kaikilla ihmisillä on jonkin verran narsismia, joillakin liikaa ja joillakin liian vähän. (Onko mahdollista, että jollakulla ei olisi narsimia yhtään?) En tiedä mitä kaikkea se narsismi tarkalleen on.
Vierailija kirjoitti:
Empatiassa ei ole mitään narsistista, jos se on aitoa. Empaattinen ihminen kokee myös tuskaa toisen kanssa, ja jos pystyy auttamaan, saa toisen lisäksi myös itselleen hyvän tai neutraalin olon, missä ei ole mitään väärää, päinvastoin.
Jos henkilö on oikeasti narsistisesti häiriintynyt, ei hän todella pysty aidosti tunnetasolla edes tuntemaan empatiaa/ei ole kehittynyt sille tasolle asti. Henkilö vain on oppinut miten käyttäytyä empaattisesti, että saisi arvostusta ja ihailua muilta, ja voisi sitten narsistisen peilausmekanismin mukaisesti nähdä itsensä sellaiseksi hyväntekijäksi minkä muiden ihmisten reaktio hänelle näyttää.
Sen takia minusta esim nämä "somesankarit" ovat vähän epäilyttäviä. Toki monilla ihmisillä voi olla sekä narsistiset että aidosti empaattiset motiivit auttamiseen. Narsisteilla motiiivit ovat vain narsistiset.
Mutta jos empatiakyky on kykyä asettua toisen saappaisiin, eikö toisen tuskan tunteminen tarkoita sitä, että empaatikko jollain tasolla tuntee tuskaa itsensä puolesta? Myötätunnossa on väkisinkin itsekkäitä piirteitä kun mennään pintaa syvemmälle.
Empaattinen ihminen voi auttaa ilman yleisöäkin, tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen vaikka salaa. Ei ole narsistista iloita siitä, jos on tehnyt jotain hyvää.
Narsistille hyvän tekeminen on pakollinen tehtävä huomion saamiseksi. Narsisti ei iloitse siitä, että on tehnyt jotain hyvää, vaan siitä, että on tullut huomatuksi tehtyään jotain hyvää.
Kun kysyt että onko empatiakyky tai myötätunto narsismin muotoja, niin en usko että ne suoraan liittyy narsismiin, mutta ihminen voi yhdistää narsisminsa (tavallisen narsismin, ei sitä luonnevikaa) ja aidon myötätuntoisuutensa niin, että saa tehdä jotain palkitsevaa ja kokea itsensä tärkeäksi. Myötätuntoisuus on tuossa kuitenkin ekstraa eikä liity narsismiin mitenkään. Jos ihminen olisi varsinainen narsisti, myötätuntoa ei kai edes olisi oikeasti, vaan se olisi teeskenneltyä.
Narsismia/itsekkyyttä on kaikilla jonkinverran. Harvassa ovat ne ihmiset joilla ei sitä yhtään olisi. Samoin harvassa ovat he jotka ovat ääripäässä.
Vierailija kirjoitti:
Empaattinen ihminen voi auttaa ilman yleisöäkin, tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen vaikka salaa. Ei ole narsistista iloita siitä, jos on tehnyt jotain hyvää.
Narsistille hyvän tekeminen on pakollinen tehtävä huomion saamiseksi. Narsisti ei iloitse siitä, että on tehnyt jotain hyvää, vaan siitä, että on tullut huomatuksi tehtyään jotain hyvää.
Toisaalta teko ei ole kuitenkaan automaattisesti parempi, jos sen tekee salassa. (Et siis väittänytkään näin, halusin vaan tuoda esiin toisen puolen.) Jos teon tekee tarkoituksella salassa, ehkä siinä tietoinen tarkoitus on olla vaikuttamatta narsistiselta. Jos ei välittäisi siitä, vaikuttaako narsistiselta, voisi teon tehdä julkisesti, koska voi aiheuttaa hyvää sillä julkisuudellakin. Ei siis tee numeroa itsestään, vaan esimerkiksi auttamisen kohteesta. Haluaa vaikka lisätä tietoisuutta ja että muutkin innostavat auttamaan.
Jos tietää että julkisuudella voisi saada lisäapua kohteelle tai parannettua maailmaa edes vähän muttei tee tätä, koska silloin saattaa vaikuttaa narsistiselta, ei välttämättä ole yhtä "epänarsistinen" kuin ihminen, joka tästä riskistä huolimatta auttaa julkisesti.
Empatia kyllä palvelee ihmisen "narsistisia", itsekkäitä tavoitteita.
Siitä hyötyy itsekin, kun suhtautuu muihin myötätuntoisesti. Jos myötätunto puuttuisi, ei saisi samaa hyötyä muuten kuin teeskentelemällä ja silloin olisi kai narsisti. Ei-narsistien ei tarvitse nähdä itsekkyyteen vaivaa, koska he eivät tiedä olevansa itsekkäitä. Heistä on hyötyä muille ja tällöin muistakin on hyötyä heille. Myötätunto on kuin sanaton yhteistyösopimus, jota emme ole itse tehneet, vaan joka on "tehty" (evoluutio?) meidän puolestamme.
Empatiaan kykenemättömät ihmiset joutuvat käyttämään tietoista harkintaa ja teeskentelyä hyötyäkseen, koska heiltä tämä automaattinen "apuväline" puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai ehkä voisin tarkentaa ja puhua myötätunnosta. Kun myötätuntoinen ihminen pääsee toteuttamaan auttamisenhaluaan, päällimmäinen tunne on tyytyväisyys itseensä. Auttaja tuntee auttaessaa olevansa hyvä ja jalo ihminen. Eikö auttaminen kumpua pelkästä itsekkyydestä, halusta tuntea itsensä hyväksi?
Sulla on nyt vähän termit hakusessa, ei kaikesta tarvitse hakea sitä narsismia, vaikka se pinnalla nyt onkin. Toi on enemmänkin läheisriippuvaisuutta. Siis juurikin monet läheisriippuvaiset voivat tuntea itsensä tarpeelliseksi, kun pääsevät auttamaan muita ja tulevat ns. riipuvaiseksi toisen ongelmista.
Narsisti ei kykene empatiaan eikä pysty asettumaan toisen asemaan.
Nimenomaan viimeinen lause on hyvin suuri vaikuttaja narsismissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiassa ei ole mitään narsistista, jos se on aitoa. Empaattinen ihminen kokee myös tuskaa toisen kanssa, ja jos pystyy auttamaan, saa toisen lisäksi myös itselleen hyvän tai neutraalin olon, missä ei ole mitään väärää, päinvastoin.
Jos henkilö on oikeasti narsistisesti häiriintynyt, ei hän todella pysty aidosti tunnetasolla edes tuntemaan empatiaa/ei ole kehittynyt sille tasolle asti. Henkilö vain on oppinut miten käyttäytyä empaattisesti, että saisi arvostusta ja ihailua muilta, ja voisi sitten narsistisen peilausmekanismin mukaisesti nähdä itsensä sellaiseksi hyväntekijäksi minkä muiden ihmisten reaktio hänelle näyttää.
Sen takia minusta esim nämä "somesankarit" ovat vähän epäilyttäviä. Toki monilla ihmisillä voi olla sekä narsistiset että aidosti empaattiset motiivit auttamiseen. Narsisteilla motiiivit ovat vain narsistiset.
Mutta jos empatiakyky on kykyä asettua toisen saappaisiin, eikö toisen tuskan tunteminen tarkoita sitä, että empaatikko jollain tasolla tuntee tuskaa itsensä puolesta? Myötätunnossa on väkisinkin itsekkäitä piirteitä kun mennään pintaa syvemmälle.
Kyllä, minusta kaikki ihmiset ovat aina pohjimmiltaan itsekkäitä. (En ole keksinyt ainuttakaan tekoa missä ei olisi myös itsekkäitä piirteitä.) Mutta se on tervettä, tarpeellista ja luonnollista itsekkyyttä.
Terve "narsismi" tulisi erottaa häiriintyneestä narsismista. Itsekkyyden lisäksi psyykkisesti terveille ihmisille on kuitenkin kehittynyt myös aito empatian taito. On eri asia olla itsekäs ottaen kuitenkin muut huomioon (empatia), kuin olla narsistisesti häiriintynyt eli pelkästään itsekäs, tuhoavallakin tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuli avauksesta mieleen nuo omasta mielestään suvaitsevaiset.
Ovat muka suuriakin hyväntekijöitä kun koittavat haalia tänne kaiken maailman elätettäviä.
Toisaalla sitten kyllä eivät suvaitse itsensä kanssa eri mieltä asioista olevia suomalaisia ollenkaan.
Mielestäni sairauden tuntomerkit täyttyvät tuossakin. Olipa sen nimi mikä tahansa.
Mielestäni se on pimeää kun suvaitsevaisuus fanaatikon suurin energia menee siihen että, nähdään joka paikassa rasismia, eikä pakolaisten auttamiseen.
Siis että "autetaan" muka pakolaisia sillä vihan kylvämisellä ja toisten syyttelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatiassa ei ole mitään narsistista, jos se on aitoa. Empaattinen ihminen kokee myös tuskaa toisen kanssa, ja jos pystyy auttamaan, saa toisen lisäksi myös itselleen hyvän tai neutraalin olon, missä ei ole mitään väärää, päinvastoin.
Jos henkilö on oikeasti narsistisesti häiriintynyt, ei hän todella pysty aidosti tunnetasolla edes tuntemaan empatiaa/ei ole kehittynyt sille tasolle asti. Henkilö vain on oppinut miten käyttäytyä empaattisesti, että saisi arvostusta ja ihailua muilta, ja voisi sitten narsistisen peilausmekanismin mukaisesti nähdä itsensä sellaiseksi hyväntekijäksi minkä muiden ihmisten reaktio hänelle näyttää.
Sen takia minusta esim nämä "somesankarit" ovat vähän epäilyttäviä. Toki monilla ihmisillä voi olla sekä narsistiset että aidosti empaattiset motiivit auttamiseen. Narsisteilla motiiivit ovat vain narsistiset.
Mutta jos empatiakyky on kykyä asettua toisen saappaisiin, eikö toisen tuskan tunteminen tarkoita sitä, että empaatikko jollain tasolla tuntee tuskaa itsensä puolesta? Myötätunnossa on väkisinkin itsekkäitä piirteitä kun mennään pintaa syvemmälle.
Nyt on kyllä todella kaukaa haettu. Tällöin ehkä puhutaan äärimmäisen empaattisista ja herkistä ihmisistä, jotka ikään kuin ottavat toisen pahan mielen ym. itseensä. Tällaiset ihmiset eivät varmasti ole niitä parhaita tukijoita, koska menevät itse niin hajalle toisen puolesta. Mutta ei siinä kyllä todellakaan mitään itsekästä ole. Nyt vähän rajaa noihin ylianalysointeihin.
Kuvailet nyt yhteisöllistä narsismia, joka on eräs narsismin laji. Siinä narsisti saa tyydytyksensä ajatuksesta, että hän on suuri hyväntekijä, jonkinlainen pyhimys, ja maailma on hänen ansiostaan parempi paikka. Empatiaa siihen ajatukseen ei liity vaan narsistin motiivina on oman arvonsa nostaminen.