Te, jotka uskotte Jumalaan!

Vierailija kirjoitti:

Miten kaivaa se usko sisältänsä takaisin?

Kävin pienenä joka sunnuntai pyhäkoulussa, mutta sitten jossain kohtaa se kaikki vain jäi. Kaverit olivat tärkeämpiä ja etsiskelin vielä itseäni.

Olen vasta 20- vuotias, mutta haluaisin valaistua ja tulla uskoon. Haluan elää elämää mahdollisimman hyvänä ihmisenä, saada synnit anteeksi ja pelastua. Maailma on mennyt - ja on koko ajan menossa- pahempaan suuntaan. Saatana on jatkuvasti läsnä. (Saatanalla tarkoitan ihmisiä. Pahoja ihmisiä, jotka aivopesevät muita toimimaan jatkuvasti väärin, olemaan ahneita, valehtelemaan ja manipuloimaan heikompia omien etujen takaamiseksi.)

En haluaisi olla mikään kiihkouskovainen, mutta olen lukenut paljon raamattua lyhyen elämäni aikana, ja siellä puhutaan paljon järkeä. Esim. homoja en silti vastusta, vaikka sitä pidetäänkin vääränä. En ole kaikessa samaa mieltä. Haluan keskittyä enemmän itseni kehittämiseen, uskoa ja auttaa muita olemalla parempi ihminen. En haluaisi enää ikinä tuomita ketään tai olla tekopyhä. En haluaisi enää ikinä joutua valehtelemaan. Uskon positiiviseen energiaan ja eläinten ja kanssaihmisten kunnioittamiseen ja rakastamiseen.

Haluan uskoa siihen, että Jumala pelastaa tämän syntisen maailman vielä jonain päivänä. Ihmiset ovat niin pihalla nykyään, ettei tänne lapsiakaan uskalla tehdä.

Instagram, snapchatti, valtioiden korruptiot, raha, ahneus, valta, seksi, kontrollointi ja heikomman polkeminen on ihan peruskauraa. On hyvin pelottavaa mikä saa monia ihmisiä nykyään tikittämään eteenpäin.

Olemme kaikki ihan samalla viivalla ja yhtä syntisiä, siitä ei päästä mihinkään.

Mitä mieltä olette ajatuksistani? Miten saada uskon valo takaisin elämään?

Hyviä ajatuksia. Olet ihan oikealla tiellä, mutta jätä tuo jumalahörhöily suosiolla pois ja keskity oikeaan elämään.

Muistan miettineeni sinun ikäisenäsi aivan samaa. Uskovan ja ei-uskovan ero on kai siinä, uskotko Jeesukseen syntiesi sovittajana ja haluatko elää hänen kanssaan. Raamatun luku, lähimmäisenrakkaus ja maailman syntisyyden tunnistaminen ovat kaikki hienoja asioita, mutta eivät tee sinusta varsinaisesti uskovaista.

Itse kompastelin juuri näiden tekojen kanssa ja sen, kun Jumala ei lähettänyt minulle mitään "valaistumista" tai yliluonnollisia tunnetiloja. Lopulta ymmärsin, että minähän olen uskossa, kun pyydän Jeesusta elämääni eikä sen tarvitse tuntua sen kummemmalta. Samalla tiellä olen ollut jo yli 20 vuotta.

Etsivä löytää, anova saa ja kolkuttavalle avataan. Kaipuusi Jumalan puoleen on jo hänen johdatustaan. Ole siunattu :)

Tie Jumalan luokse on jokaisella meillä omannäköisensä. - Jossain hetkessä sinä kohtaat Jumalan, Jumala kohtaa sinut. - Hetki voi olla hyvin hauras, se voi olla pimeä, valoisa, jotenkin erikoinen, ihan vain tavallinen... Sinä tiedät sen hetken, kun tiedät, että Jumala on oikeasti olemassa. Jumala on rakentanut meihin jokaiseen sen tiedon, sen kohtaamisen. <3

Keskity kuuntelemaan sisintäsi,sillä hiljaisuudessa löydät rauhan ja levollisuuden,olet oikealla tiellä!

Uskovahan olet sillon kun uskot Jeesuksen henkilökohataseks pelastajaksesi.

Minusta kuulostaa erittäin väärältä tuo puhe energiasta ja homouden sallimisesta koska raamattu ei näin puhu.Tarkkaile ittees ettet eksy pois armon alta.