Petturi Urpo varoittaa: Keväällä leikataan 1-2 miljardia lisää
http://www.hs.fi/kotimaa/a1480054928897
VALTIOVARAINMINISTERI Petteri Orpon (kok) mukaan hallitus voi joutua tekemään keväällä 1–2 miljardin euron lisäleikkaukset julkiseen talouteen.
”Se on pessimistinen skenaario”, Orpo sanoo. Mutta tämänhetkisten ennusteiden mukainen.
Vaikka Suomen taloudessa on viime kuukausina nähty valonpilkahduksia, Orpon mukaan selvää käännettä taloudessa ei ole tapahtunut. ”Ennusteet näyttävät prosentin kasvua lähivuosille. Se ei riitä taittamaan Suomen velkaantumista. Eikä se riitä työttömyyden taklaamiseen”, Orpo sanoo.
Lokakuussa EU-komissio moitti Suomea liiallisesta velkaantumisesta. Suomi ottaa näillä näkymin ensi vuonna 5,5 miljardia euroa lisää velkaa.
”Olen hemmetin huolissani Suomen taloudesta”, Orpo sanoo.
VALTIOVARAINMINISTERIN viesti on aika lailla toinen kuin pääministeri Juha Sipilän (kesk).
Sipilä on pikemminkin korostanut talouden positiivisia merkkejä. Uudenkaupungin autotehdas palkkaa tuhat uutta työntekijää, Turun telakan tilauskirjat pullistelevat ja metsäteollisuudessa on käynnissä useita isoja investointeja. Työttömyysaste on laskenut hitusen.
Pari viikkoa sitten Sipilä moitti elinkeinoelämän järjestöjä siitä, että ne kitisevät ja synkistelevät liikaa.
”En minä halua pilata tunnelmaa”, Orpo sanoo.
Orpon mukaan hän ja Sipilä ovat eriävistä viesteistä huolimatta samassa hallituksessa ja puhuvat samasta maasta.
”Sipilä tietää hyvin tarkkaan talouden luvut. Hän haluaa luoda uskoa ja toivoa. Minä katson asiaa julkisen talouden kestävyyden kannalta. Siellä ei näy, että käänne olisi tapahtunut.”
ORPON MUKAAN talouden ja työllisyyden parantumisesta pitäisi saada selviä merkkejä ennen loppukeväästä pidettävää hallituksen kehysriihtä. ”Taloudessa pitäisi näkyä ennen sitä selvä trendinmuutos.”
Tarkastelupisteitä on kaksi: valtiovarainministeriön talousennuste nyt loppuvuodesta ja sitten keväällä. Jos niissä ei käännettä näy, Orpon mukaan leikkaukset ovat välttämättömät. ”Emme voi loputtomasti elää sen unelman varassa, että talous joskus kääntyy.”
1–2 miljardin lisäleikkaus olisi iso, sillä hallituksen tähän mennessä päättämät julkisen talouden leikkaukset ovat kooltaan neljä miljardia.
JUHA SIPILÄN hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Siitä ollaan vielä kaukana, sillä työllisyysaste on jumahtanut alle 69 prosenttiin. Orpon mukaan paras keino velkaantumisen katkaisemiseen on työllisyyden kohentuminen. ”Vain siten me pystymme huolehtimaan eläkkeistä, tulonsiirroista ja hyvinvointipalveluista.”
Orpon mukaan työllisyyden kannalta on tärkeää, että hallitus jatkaa rakenneuudistusten tekemistä. Näistä yksi merkittävimmistä on paikallisen sopimisen lisääminen. Hallitus sitä jo kertaalleen yritti, mutta se vesittyi kilpailukykysopimusväännön tiimellyksessä.
Orpon mukaan kokoomus aikoo ottaa paikallisen sopimisen uudelleen esille kevään kehysriihessä. ”Tosin puhun mieluummin työpaikkasopimisesta”, Orpo sanoo.
Kilpailukykysopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun, jonka jälkeen hallituksella on Orpon mukaan mahdollisuus ottaa asia uudelleen esille. ”Työpaikkasopimisen edistämisen askelmerkeistä pitää sopia kehysriihessä.”
SUOMI AIKOO hankkia ensi vuosikymmenellä uudet hävittäjät vanhenevien Hornetien tilalle. Hintalappu voi olla jopa kymmenen miljardia. Jotkut ovat toivoneet, että kertaluonteisia suuria puolustushankintoja ei laskettaisi mukaan kasvu- ja vakaussopimuksen rajoihin.
Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, nykyinen EU-komissaari Jyrki Katainen tyrmäsi ajatuksen pari päivää sitten Ylen haastattelussa. ”Velka on velkaa”, Katainen sanoi.
Petteri Orpo kertoo olevansa samoilla linjoilla edeltäjänsä kanssa. ” Se on meidän ja meidän lapsiemme velkaa. Ei se siitä muutu, jos se kirjataan tilastollisesti jotenkin eri tavalla.”
Orpon mukaan uudet hävittäjät on pakko hankkia. ”Geopoliittinen tilanne on sellainen, että vaihtoehtoa ei ole.”
Uusien hävittäjien hankinta on suhteellisesti samansuuruinen taloudellinen ponnistus kuin Hornetien hankinta. Niiden hankinnasta päätettiin kesken 1990-luvun laman.
Uudet hävittäjät maksetaan 2020-luvulla, jolloin vanhenevan Suomen ikärakenteesta tulevat kaikkein suurimmat kustannukset julkiselle taloudelle.
”Me hoidimme sen 1990-luvulla, ja me hoidamme sen nyt. Mutta se edellyttää, että saamme talouden pyörimään. Jos työllisyys ei kasva, emme selviä mistään näistä”, Orpo sanoo.