Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Seuraan vierestä isäni työttömyyttä, ei tätä voi kestää :(
25.11.2016 |
Olen parikymppinen nainen. Reilusti alle 60-vuotias insinööri-isäni jäi työttömäksi yt-neuvotteluissa jo aikaa sitten, eikä hän ole saanut uutta työpaikkaa. Hän on nuorekas, alansa ammattilainen ja kaikin tavoin pätevä ja hyvä työntekijä monipuolisella kokemuksella ja palavalla halulla käydä töissä.
On aivan mielettömän tuskallista seurata sivusta sitä, miten hän ei saa töitä. Tuntuu, kuin nyt olisin todella joutunut aikuistumaan, kun se elämän tukihenkilö onkin se, jota on kohdannut tällainen epäonni. On todella julmaa riistää oikeus työntekoon ihmiseltä, joka ei mitään muuta haluaisi. Joku voisi sanoa, että pitää olla tyytyväinen siihen että on tähän saakka saanut luoda uraa, mutta kyllä se vaan kauhealta tuntuu, että tähän se ura nyt lopullisesti tyssäisi.
Hän on yrittänyt päivittää koulutustaan ja tekee muutenkin kaikkensa, että saisi töitä. Mutta kukaan ei palkkaa noin vanhaa työntekijää, kun nuoremmillekaan ei riitä paikkoja. Äidillä onneksi on hyvä ja turvattu työpaikka. Mutta työnteko on tärkeää yksilölle, siitä huolimatta että taloon tulee edes yhden ihmisen palkka.
Koko perhe on jatkuvan stressin ja ahdistuksen alaisena asian johdosta. On aivan kauheaa tuntea tällaista huolta ja surua läheisen puolesta. Mitä ihmettä voisin tehdä :(
Kommentit (53)
Yritä kannustaa isääsi löytämään iloa muualta kuin töistä. Helpommin sanottu kuin tehty, tietty.
Itse olen työttömän miehen vaimo ja juuri nytkin minua ahdistaa niin etten tahdo henkeä saada. Ahdistaa nuo kaikki maksamattomat laskut. Ja tuntuu siltä, ettei pakokeinoa löydy millään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymppinen nainen. Reilusti alle 60-vuotias insinööri-isäni jäi työttömäksi yt-neuvotteluissa jo aikaa sitten, eikä hän ole saanut uutta työpaikkaa. Hän on nuorekas, alansa ammattilainen ja kaikin tavoin pätevä ja hyvä työntekijä monipuolisella kokemuksella ja palavalla halulla käydä töissä.
On aivan mielettömän tuskallista seurata sivusta sitä, miten hän ei saa töitä. Tuntuu, kuin nyt olisin todella joutunut aikuistumaan, kun se elämän tukihenkilö onkin se, jota on kohdannut tällainen epäonni. On todella julmaa riistää oikeus työntekoon ihmiseltä, joka ei mitään muuta haluaisi. Joku voisi sanoa, että pitää olla tyytyväinen siihen että on tähän saakka saanut luoda uraa, mutta kyllä se vaan kauhealta tuntuu, että tähän se ura nyt lopullisesti tyssäisi.
Hän on yrittänyt päivittää koulutustaan ja tekee muutenkin kaikkensa, että saisi töitä. Mutta kukaan ei palkkaa noin vanhaa työntekijää, kun nuoremmillekaan ei riitä paikkoja. Äidillä onneksi on hyvä ja turvattu työpaikka. Mutta työnteko on tärkeää yksilölle, siitä huolimatta että taloon tulee edes yhden ihmisen palkka.
Koko perhe on jatkuvan stressin ja ahdistuksen alaisena asian johdosta. On aivan kauheaa tuntea tällaista huolta ja surua läheisen puolesta. Mitä ihmettä voisin tehdä :(
Ei valitettavasti vaikuta todennäköiseltä että töitä löytyisi tuon ikäiselle. Koettakaa miettiä jotain muuta tekemistä hänelle. Jos asenne on ollut se, että "kyllä tekevälle aina töitä löytyy", se on varmasti kova paikka kun realiteetit osuu omalle kohdalle.
Voisiko isäsi ruveta yrittäjäksi? Töiden saaminen on vaikea kaiken ikäisenä. Halaus!
Tervetuloa kerhoon. Se on kumma, kun huudetaan, että kyllä nuoria pitää palkata ja keski-ikäisellä pitää olla jo rahaa tarpeeksi... Joo. Keski-ikäisillä monilla (isääsi hiukan nuoremmilla) on edelleen elätettäviä lapsia, velkaa ja pitäisikö heidän seuraavat 15 vuotta olla työttömänä. Sitä voi miettiä, millaiseksi eläkekin jää, kun työttömyys alkaa viisikymppisenä. Nuorilla on sentään paremmat mahdollisuudet muuttaa, kouluttautua uudelleen jne. Missään tapauksessa en näitä ryhmiä sillä tavoin rinnasta, että nuoria pitäisi dissata työnhaussa keski-ikäisten kustannuksella, mutta omasta mielestäni viisikymppinen tarvii ihan yhtälailla työpaikan kuin nuorempikin.
En osaa sanoa, miten isäsi tilanteen voisi ratkaista. Täytyy vain muistaa, että hänen kaltaisiaan on Suomi piukassa. Ei ole yksin ja ainoa "hylätty". Ehkä yrittää irrottautua työnteon ajattelusta. Hakee töitä, kurssittautuu, yrittää keksiä jotain keinoa vaikka pätkätyöhönkin. Mutta samalla rakentaa elämää ilman työtä. Nyt on aikaa. Voi laittaa kotia kuntoon, hoidella arkisia asioita, harrastaa jotain jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää. Onneksi kuitenkin äidilläsi hyvä työpaikka.sinä et voi asialle juuri mitään, muuta kuin etsiskellä sopivia haettavia työpaikkoja. Jos perheenne on päässyt tuonne asti ilman työ- ja rahahuolia, voitte olla tyytyväisiä. Vähemmälläkin rahalla pärjää. On vain luovuttava kalliimmista jutuista, kuten uusista bemareista ja iphoneista, lomailla voi turkissakin. Se taas vaatii henkistä kasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että isä voisi lähteä ulkomaille. Äidillä on työ täällä, asuvat syrjässä isossa omakotitalossa ja perheessä on vielä alaikäinen lapsi. Pitkiin työmatkoihin hän kyllä olisi valmis, ja niihin hän on tottunutkin. Ajaisi varmaan vaikka 4 tuntia mennen ja tullen joka päivä, jos vaan työpaikan saisi.
Toivoisin todella että isäsi löytäisi jotain töitä, jotka toisivat mielekkyyttä elämään. Niinkuin sanoitkin, ei ole enää kovin otollista työllistymisryhmää - mikä on itse asiassa aika tyhmää myös siltä kantilta, että jos firma palkkaa vaikka 35vuotiaan ei hänestä pääse eroon millään - riski isäsi kohdalla on enää alla 10 vuotta ennen eläkeikää, joten voisi jotenkin ajatella että hänet olisi järkevämpi palkata kuin joku nuorempi...
Toivottavasti hän on löytänyt jotain tekemistä täyttämään päivänsä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäjyyttä suosittelisin minäkin
Vierailija kirjoitti:
Onko hän hakenut ulkomailta töitä? Vaikka Norjasta?
Joo, jätetään kaikki työttömät kotimme ja perheemme ja muutetaan yksin ulkomaille. Olisiko sulla lisää älynväläyksiä? Sipiläkö se siellä pyrkii kaunistamaan tilastojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joko äitisi on katsellut uutta miestä?
Yrittäjyys on ollut mielessä koko ajan. Siitä vaan ei ole perheessä kokemusta, joten taustatyötä pitäisi tehdä hurjasti. Sekään ei ole mikään este - kilpailutilanteen selvittäminen sen sijaan on. Ikävintähän olisi perustaa yritys jonka palveluita kukaan ei tarvitse. Ja insinööreistä ei nyt hirveää pulaa ole... :( Mutta tämä olisi varmasti vaihtoehto, jos muuta ei kerta kaikkiaan löydy. Hulluksihan hän muuten tulee kotona ollessa. Lisäkouluttautuminen on auttanut vähän, mutta kaipuu töihin on silti kova, koulun penkillä istuminen ei vie sitä pois.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos alkaa yrittäjäksi niin perustaa heti suoraan Viroon.
Täällä joutuu heti ensimmäiseksi alkaa elättämään julkisen hyväpalkkaisia, vaikka yritys tekisi konkan ilman että yrittäjä itse saisi koskaan mitään itselleen, muuta kuin jäljelle jäävät velat.
Isäsi elämä on ollut helppoa tähän mennessä. Nyt hän on yllättäen joutunut vanhalla iällä siihen pisteeseen, jossa meitä nuoria on ollut läpi koko oman elämämme. Tervetuloa kerhoon! Työttömälle löytyy vapaaehtoistyötä ja 9 euron harjoitteluja. Sinne vaan, harjoitteluun vanhainkotiin, päiväkoteihin yms.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu lähihoitajaksi?
Kaikkia työttömiä ei voi kouluttaa lähihoitajiksi. Koulutus vie kolme vuotta ja kukaan ei sitten palkkaa vastavalmistunutta kuusikymppistä lähihoitajaa. Tämä ei ole mikään ratkaisu.
Miten joku maksaa yrittäjälle kun ei työntekijöilläkään ole töitä?
Sitten pitäisi vielä työuria pidentään, vaikka yli 45-vuotias on työmarkkinoilla ongelmajätettä.
Olen itse samanlaisessa tilanteessa. Oman kokemuksen perusteella ehdottaisin, että isäsi järjestäisi elämäänsä jotain muuta sisältöä työn sijaaan. Harrastusta, matkustelua, kuntoilua, opiskelua ... ihan minkä hän itse kokee mielekkääksi.
Alue: Aihe vapaa
Onko hän hakenut ulkomailta töitä? Vaikka Norjasta?