Lue keskustelun säännöt.
Syyhy ei lähde - elämä pilalla?
24.11.2016 |
Olen 24-vuotias nainen. Lomareissulla Aasiassa pelkäsin lutikoita kuollakseni. Niiltä vältyttiin, mutta mukaan tarttui odottamaton, vähintään yhtä vastenmielinen matkamuisto; syyhy.
Alunperin ihoni reagoin niin voimakkaasti, että lääkäri luuli kyseessä olevan tavallinen ihotuluhdus (en muista enää tarkempaa nimeä). Sain antibiootit, iho parani, mutta kutina ei kadonnut. Pian kuulinkin kaveriltani, että koko porukalla oli syyhy. Hain voiteen apteekista ja tein hoidon. Saamieni ohjeiden mukaan pesin kaikki vaatteeni (reissussa helppoa kun vain rinkallinen mukana), vaihdoin lakanat (sekä ennen rasvausta, että rasvausta seuraavana päivänä), lisäsin voidetta aina jos esim. pesin käteni jne. Olin todella tarkkana koko homman kanssa. Toistin hoidon viikon päästä.
Vaan kutina ei loppunut. Lääkäri ohjeisti vain odottelemaan, kuulemma kutinaa saattaa kestää jopa kuukauden. Kuukaudenkaan päästä kutina ei ollut kadonnut, ainoastaa pahentunut. Tässä vaiheessa olin jo Suomessa, joten kävin ensimmäistä kertaa suomalaisella lääkärillä. Sain ohjeeksi vielä toistaa rasvauksen kahdesti, jospa suomalainen voide toimisi paremmin.
Kutin helpotti. Kunnes syksyllä lopetin allergialääkkeiden syömisen. Kutina palasi, mutta tässä on mennyt jo lähes vuosi, joten ihoni on niin tottunut, ettei näppylöitä enää juurikaan tule. Kahdesti olen käynyt lääkärissä, mutta lääkäri sanoo, etteivät voi tehdä mitään, kun eivät näe eläviä syyhypunkkeja käsissäni. Työterveyslääkärillä vihdoin löysivät elävänkin yksilön ja sain suun kautta otettavan lääkkeen ja vihdoin luulin kaiken olevan hyvin.
Mutta ei. Taas sama alkamassa! Ja pahinta tässä kaikessa on, että ihoni alkaa haisemaan järkyttävältä todella nopeasti. En uskalla käydä enää missään. Olen aivan lopussa tämän asian kanssa. Sosiaalinen elämäni on täysin pysähtynyt, kahteen kuukauteen en ole uskaltanut mennä näkemään ketään. Olen todella sosiaalinen ja positiivinen ihminen tavallisesti, mutta pelkkä kaupassa käyminen on muuttunut käsittämättömän ahdistavaksi tapahtumaksi.
Eikö tähän oikeasti ole mitään apua? Joudunko viettämään loppuelämäni tällaisenä? Toivottavasti edes joku jaksaa lukea loppuun asti.
Kommentit (1381)
Toivon, että ajan myötä tähänkin vaivaan paneuduttaisiin niin, että keksittäisiin rokote tai muu vastaava lääke mikä ehkäisisi koko tartunnan. Uudellamaalla on ainakin epidemia tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tänne kirjoittaneet uskovat tartunnan saaneen? Aloin pelkäämään tätä ja tiedostamaan tämän olemassaolon vasta tämän keskustelun lukemisen myötä. Itselläni ei ole kokemusta tästä, mutta kodin tuholaisista kylläkin. Ymmärrän tähän keskusteluun kirjoittaneita, koska itselleni tuo kodin tuholaisongelma jätti traumat ja ilmeisesti laukaisi tai ainakin pahensi todella paljon ahdistusta ja tuon alkuperä eli mistä kotiini ilmestyivät jäi epäselväksi ja suureksi mysteeriksi. Ei siis mitään käsitystä, mistä kotiini ilmestyivät.
Miten tältä voi suojautua? Pitäisikö käyttää osittain samoja keinoja kuin koronalta suojautumisessa ja mm. käyttää julkisella paikalla suojahanskoja? Mihinkään ei siis saisi koskea paljaalla iholla. Tietysti sitten kaiken peseminen 60 asteessa, jota tuholaisten pelossa olen tehnytkin jo monta vuotta.
Jos täällä on yli puoli vuotta oireilevia, vaatikaa osastohoitoa niin kauaksi ajaksi, että parannutte. On todella kohtuunta kärsiä niin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Jos täällä on yli puoli vuotta oireilevia, vaatikaa osastohoitoa niin kauaksi ajaksi, että parannutte. On todella kohtuunta kärsiä niin pitkään.
Vain psykiatriselle osastolle on tämän takia mahdollista päästä/ joutua. Siinä vaiheessa siis kun ei enää kestä ja haluaa kuolla. Osastolla pistäytyy ihotautilaakäri vilkaisemassa sormivälit ja ilmoittamassa että kyseessä ei ole syyhy vaan parasiittiharhaluulo. Jos odotti viimein saavansa apua, voi helposti joutua niin tolaltaan, että huutaa, parkuu, kirkuu nyt entistä enemmän tahtovansa kuolla (todistin paria tapausta, toinen yrittikin jotakin seinän takaa kuuluneesta ryskeestä päätellen). Kumpikin siirrettiin... jonnekin. Siellä sitten olet vankina pakkohoidossa jatkuvissa kivuissa, joita ei uskota eikä anneta omatoimisesti hoitaa kuten kotona sentään voisit. Hyvinvointiyhteiskunnan piilotettu painajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että ajan myötä tähänkin vaivaan paneuduttaisiin niin, että keksittäisiin rokote tai muu vastaava lääke mikä ehkäisisi koko tartunnan. Uudellamaalla on ainakin epidemia tällä hetkellä.
Maailmanluokan hyönteistutkija Jay R Traver julkaisi professoritason ammattitaidollaan 50-luvulla tutkimuksen tästä muiden ihoalueiden lisäksi silmiin, korviin ja sieraimiin pesiytyvästä punkista saatuaan itse tartunnan ja onnistumatta siitä pääsemään eroon. Tiedemaailman reaktio on ollut julistaa Traver surulliseksi esimerkiksi "parasiittiharhaluulon" kattavasta altistavuudesta sekä pyrkimys estää Traverin tutkimuksen saatavuus. Vaikea keksiä, mikä enää saisi lääkärikunnan suhtautumaan ongelmaan aidossa tutkimushengessä. Tarvittaneen ainakin massiivinen itsemurha-aalto :(
Oma pääkoppa on myös suuressa roolissa tässä asiassa. Itse kutisen monta viikkoa jo pelkästään sen takia, jos kuulen että jollain on ollut syyhy. Hiljattain altistuin lapseni kanssa tälle kamaluudelle ja hoidot ja siivoukset tehty varmuuden vuoksi. Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Demokraattisessa yhteiskunnassamme on sellainen valuvika, että yhdelle ammattikunnalle on suotu kohtuuton valta yli vapaan kansalaisen itsemääräämisoikeuden. Valta, jollaista ennen käytti papisto kirkonkirouksineen. Nyt tuon yli-ihmissäädyn kuka tahansa edustaja voi kenet tahansa tuomita pakkotoimien alaiseksi sillä täysin omavaltaisella päätöksellään, että kysisen yksilön näkö- ja tuntoaistimukset sekä järkeily eivät vastaa esimerkiksi säädyn edustajan 30-luvulta periytyvää aivan yhtä omavaltaista päätelmää. Jopa tämän säädyn kartteleminen katsotaan aiheeksi pannabullaan, jonka nykynimitys on M1-lähete. Poliisit ja ensihoitajat hakevat pakkokyydityksellä - josta vieläpä veloitetaan - kuulusteluun, josta suoriutumaton otetaan laitosvangiksi - mistä siitäkin peritään varsin korkea vuorokausimaksu. Suoraviivainen juridinen vapausrangaistuskin olisi oikeudenmukaisempi ja vähemmän raastava kokemus syyttömälle. Lääkärit, aikamme inkvisiittorit: kohdatkoon teitä kirous ja kuolema ja odottakoon erityinen paikka helvetissä.
"Käypä hoito" Suomessa. Eri konteksti, sama asennoituminen kansalaiseen: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a12d0667-3b57-40da-9085-f9c35db7b572
Sisältö jatkuu mainoksen alla
32pkt tätä lääkettä sineteissä ja päiväystä 2025.
Apteekista ostettu yli 1600€
Nyt kaikki 32pkt yht 500e!
Laita viestiä.
SCATOL/ syyhylaake@gmail.com
32pkt SCATOL lääkettä sineteissä ja päiväystä 2025.
Apteekista ostettu, maksoi yli 1600€
Nyt kaikki 32pkt yht 500e!
Laita viestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on taas syyhy. Kuukausi scatol lääkkeestä alko kutina ja mä oon täynnä punasia näppyjä🙄 pojalla jalkapöydissä selkeitä käytäviä. Lääkäriin soitin ja pyysin uutta reseptiä ja sieltä luvattiin että lääkäri soittaa takas iltapäivän aikana. Miten tän pirulaisen saa pois!!
Kirppukasa23 kirjoitti:
Meillä on taas syyhy. Kuukausi scatol lääkkeestä alko kutina ja mä oon täynnä punasia näppyjä🙄 pojalla jalkapöydissä selkeitä käytäviä. Lääkäriin soitin ja pyysin uutta reseptiä ja sieltä luvattiin että lääkäri soittaa takas iltapäivän aikana. Miten tän pirulaisen saa pois!!
Pirulainen tuskin lääkärien konsteilla lähtee. Tien päässä odottaa vain luulotautiseksi leimaaminen ja mokoman toistelu joka kanta-kirjauksessa, pahimmillaan hyödytön tai hulluksi tekevä pakkohoito :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodevaatteet päivittäin pesuun (90 C), vaatteet vähintään 60C tai arat pakkaseen muutamaksi päiväksi.
Rikkivaseliini myös käyttöön.
Mitenhän mahtaisi toimia jokin vetyperoksidi/jodiliuos?
Vierailija kirjoitti:
Vuodevaatteet päivittäin pesuun (90 C)
Kyllä kuluu sähköä ja pesukoneen laakeria tuommoisessa. Aikaakin. Ja mihinkähän ripustelee ne lakanamääråt kuivumaan. Kroonistuneen syyhyn hoitelu käy sujuvammin ja ekologisemmin ja ekonomisemmin kun viikonpäiväkohtaiset petivaatteet pitää karanteenissa, pesee vain tarvittaessa. Ja sitten vasta urakalla kaikki, jos toimiva hoito joskus keksitään.
Olen ollut itse sairaalahoidossa 4kk, ja muutaman viikon ollut kotona, käynyt iltauinneilla järvessä ja tullut syötyä muutama antibioottikuuri ja ihan jäätävä kutina alkoi muutama päivä sitten. Lätrännyt hydrokortisonilla ja vetänyt maksimi annokset histeciä. Ei vain helpota.
Lääkäri epäili järvisyyhyä tai lääkeaine allergiaa. Minä epäilen syyhyä, vaikka ei mitään jälkiä missään olekaan. Kutisee selkä, kyljet, kaula, takapuoli, rinnat, nännit.
Kerran ollut aiemmin syyhy, ja se on semmonen kirosana mulle koko tauti ja pelkotilat iskee. Mielummin ottaisin täit kuin syyhyn.
Sain aikoinaan syyhyn Väli-Amerikan reppureissulta. Ensimmäisten kuukausien aikana oireita esiintyi myös käsissä mutta aika nopeasti rajoittui jalkateriin. Siellä sitten olikin pitkään. En halua lannistaa kertomalla, kuinka pitkään.
Matkustelun ja jne Suomeen tulleiden mukana levinnyt trooppinen syyhypunkki
Meillä auttoi syyhyyn BioNix. Ks. edellisillä aivuilla olleet viestit (sis. hoito-ohjeet) nimimerkillä Väpe.