Huhtikuisten lauantai

Täällä jo vähän pirteämmällä päällä, toivottavasti se eilinen saamattomuus olisi jo takana. Vaikka jo iltaa kohti innostuin, pakkasin nimittäin itselle ja vauvalle kotiutumisvaatteet ja tarvikkeet ja pesin peräti pyykkiäkin ja korjasinpa " kotiutumishousuista" reijän lahkeesta.

Illalla iski kyllä ihan järkky närästys ja tietenki oli renniet loppu, onneksi sit pikkasen rauhottu, et sai unen päästä kiinni. Tuli vaan yötä kohti juotua noin litra mehua, joten siitäeestä sai sit kyl vessassa juosta yöllä.

Kaveri piti kyllä illalla melkosta jumppaa, ei oikeen tienny missä asennossa ois ku välillä tuntu et kylkiluista läpi tullaan ja vauhdilla. Mut hyvä et liikkuu ei oo kyl tarvinnu laskeskella.

Tääki on " jännää" ku ekasta piti laskee joka ilta liikkeet (vaikka olisi kuin päivän jyllänny) ja kirjata ylös, synnytyssairaala oli joensuussa ja toisessa sai ohjeeksi vaan seurailla samoin kun tässä kolmannessa ja synnytyssairaala oli ja on kuopiossa. Käytäntö tuntuu vaihtelevan paikkakunnittain!

Mut jospa sitä lähtis aamukahville ja mokkapalalle tai kahdelle = )

ja ( . ) senkun kasvaa ja neuvolatäti tykkää.



M@nsikk@ ja pikku3 rv36, ei enää niin pitkä aika....

Täällä ollaan oltu jo reilu tunti hereillä ja mieskin on lähtenyt jo palokunnan hommiin. Ulkona on VAIN -12 astetta pakkasta, hurraa! Ja lunta sataa. Ehkä se kevät vielä koittaa...



Viime yö tuli nukuttua aikas makeasti, illalla syötiin tuhdit tortillat ja vieläkin on kupu täynnä. Eilen saatiin myös uusi petarikin sänkyyn, pelkäsin ensin että onko liian pehmeä mutta yllättävää kyllä lonkkia ei särkenyt kuten edellisinä öinä. Tosin kyljen kääntäminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin kovemmalla alustalla...



Juuri luin tuolta ketjusta erään maalisvauvan menehtyneen vuorokauden ikäisenä :' ( En voi kuin kuvitella äidin tuskaa, yksi pahimmista peloista mitä tällä hetkellä on jäljellä!



Rintapumpuista vielä, että meillä on tosiaan se aventin pumppu ja olin siihen tosi tyytyväinen. Täällä Etelä-Pohjanmaalla niitä myy ainakin Tua rintamäki hintaan 49e ja muistaakseni Tuurin Keskisellä oli samaan hintaan. Sittareissa ko. pumppu on ainakin kympin kalliimpi, ellen ihan väärin muista. Mutta itse ainakin olin niin hädässä silloin, kun tissit ei tyhjentyneet millään niin olisin maksanut laitoksesta vaikka satasen.



Mutta nyt täytynee mennä katsomaan esikon kanssa muumia ja sitten lähteä ulos. Olisihan se mieskin VOINUT olla tänä aamuna kotona, kun minun ainoa ulkoiluvapaa aamu tällä viikolla, mutta ei... Iltapäivällä pitää mennä vielä valmistelemaan rippijuhlia jotka sitten ovat huomenna. Vauvajuttujen laitto minulla on nyt jotenkin jäänyt, toisaalta ne ovat suunnilleen valmiina kyllä. Pinnasängyn verho pitäisi ommella kun saisi aikaan, ja makuuhuoneen verhot jotka on hoitopöydällä nököttäneet odottamassa pari viikkoa. kunoa saisi tämän kämpän siihen kuntoon ennen synnärille lähtöä, että pelkällä ylläpitosiivouksella pärjäisi tämän kevään... taitaa olla turha toive :P



Viikonloppuja!

eikkuli ja hippuliisa 36+3 (ihmeellistä. TÄmäkin rv kohta puolivälissä...)

Tänne koneelle sitä kummasti jumittautuu, kun tietää että pitäisi aloittaa siivous. Minä olen suunnitellut, että teen perusteellisen siivouksen ennen vauvaa, mutta vielä en ole edes aloittanut. Mies ois ensi viikon talvilomalla, joten voisi yrittää saada hänet kaveriksi... Muuten hän tekee kyllä ylläpitosiivousta, mutta voi olla että on suunnitellut lomalle muuta kuin siivousta.. :)



Eilen kävin lenkillä noin 1,5 - 2 km, kun mies oli esikoisen kanssa pulkkamäessä. Maha oli koko reissun ajan kova kuin kivi. Aina kun pysähdyin loppui supistukset, mutta heti kun jatkoin matkaa niin alkoi uudestaan. Mulla menikin melkeen tunti tohon matkaan, kun yritti kävellä ilman supistuksia. Loppuillan olin ihan poikki, joten varmaan pitää jättää lenkkeilyt kokonaan.

Vielä kun muutaman viikon saisi vaavin pysymään masussa, että olisi tarpeeksi valmis syntymään. Lääkärineuvola vasta loppukuusta, eli ei tiedä mitä nämä supistukset on saanut aikaan. Kuukausi sitten oli paikat jo pehmennyt ja sormelle auki. Kanavaa oli vain ½-1cm jäljellä. Ja noita supistuksia on kuitenkin aina vain enemmän, välillä jopa ilman rasitusta. Mutta tietysti tämä menee yli niin kuin esikoinenkin meni...



Nyt pitää mennä juomaan kahvit ja heittämään matot pihalle, että on pakko aloittaa siivous.



Hyvää viikonloppua kaikille!!



Kirsi rv 34+3

Minäkin vakoilen maaliskuisten pinoja ja kyllä on surullinen olo menehtyneen vauvan takia, itse olen täysiaikaisen vauvan menettänyt ja syli jäi tyhjäksi, synnärillä olo silloin, oli elämäni kamalinta aikaa. Suru ei häviä asiasta koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään.



Eiliset pikkujoulut meni mukavasti, syötiin hyvin ja hienosti, työkaverit ottivat hiukan viiniä, itse nautin vain siitä, että näki ihmisiä, hienon shown ja pääsi vähän ulos..

Luulen että täälläkin viimeviikon saamattomuus alkaa väistyä, toivon ainakin!



Oma ( . ) : Jytkettä ja liikkeitä riittää..Hyvä niin!



Ponnari & Masukki 35 tasan

taas yksi huonostu nukuttu yö takanapäin...kohta sitä tulee kirjaimellisesti hulluksi ko ei saa nukuttua.pikkunen möyrii koko yön aina vattassa, ja sit saa ravata vessassa ja uni ei sitten tule.

ONKO MUILLA SAMOJA KOKEMUKSIA?

Mulla viikkoja 34+5...ja nyt alkaa tosiaan tuntumaan että mie en enää jaksa!!

Pitäs lähtä esikoiselle hakkeen lahja, kun sillä on kaverinsa synttäreille meno, mut eka pitäs saada ittelle vaatteet päälle :)



täytynee vielä jokunen viikko jaksella...vointeja kaikille



t.Peppi

Viime yönä nukuin kuin tukki. Vasta viideltä jouduin kampeamaan itseni vessaan. Sen jälkeen sain heti uudelleen unta ja esikoinen herätti puoli 8. Teki kyllä erittäin hyvää! Eipä näitä hyvinnukuttuja öitä tunnu juurikaan nykyisin olevan.



Oma olo on iso ja vauva möyrii kiitettävästi. Ystäväni laittoi eilenillalla viestiä, että nauttisin kokonaisena olosta vielä kun voin. Vauva-arki iskee nimittäin sellaisella nyrkillä päähän että... (Hänellä synnytyksestä vajaa pari viikkoa). Ja kyllähän tuo itselläkin on vielä mielessä. Aika vaan kultaa muistot :)



Jahas, jos lähtisi viemään esikoista päiväunille. Mies lähti katselemaan uutta kameraa vanhan sanoessa sopimuksensa irti. Pitäähän sitä olla kamera synnytystä varten valmiina ;)



Mukavaa lauantaita!

S 37+0

Nää lauantait tahtoo olla meillä aina sellaisia löhö-päiviä, ei rehkitä eikä urheilla. Tällä hetkellä ollaan anoppilassa, juuri tultiin koko perheen voimin ulkoilulta. Lapset aivan innoissaan, kun iskän kanssa saivat ulkona riehua:) (Isi ei oo ollenkaan niin tylsä kuin äiti!) Ja munkkikaffitkin saatiin ja juotiin, nam :P

Pian tästä lähdetään minun vanhempieni luokse.



Kyllä minäkin jo odotan kovasti, että saataisiin vauva perheen pariin! Toki synnytys jännittää, mutta luulen, että vauvan suuren koon tietoon saaminen on saanut mut malttamattomasti odottamaan vauvaa jo maailmaan... (Pelkään pirusti, että yli nelikiloista maalimaan ponnaan) Luulenpa kuitenkin, että hyvinkin pääsiäisenä vielä odottelen tuskissani, että " eikö tämä jo synny?!?!?"

Jännittää kyllä, kuinka tuo meidän 1v9kk suhtautuu sitten uuteen perheen jäseneen. On nimittäin TOSI mustasukkainen neiti, ei saisi isovelikään olla sylissä. Ja aivan totaalisesti on äitin perään. Noh, kaikkeen tottuu, niinhän sitä sanotaan!:)



(.) kasvaa ja paino nousee, muuten ei juuri mitään muutoksia. Nivuskivut joskus vaivaavat, mutta ei suuremmin kuitenkaan. Jytky vatsassa yhäkin mahtuu hyvin pyllyänsä pyörittämään:)

Vatsa mulla ei ole ollenkaan niin pinkeä, kuin edellisissä raskauksissa, joten taitaa olla synnytyksen jälkeinen reppu odotettavissa.. KÄÄK!



Mutta jospa tästä alkaisin tavaroita pakkailemaan, nautiskelkaa kauniista lauantaipäivästä!

:)

tilda ja jytkivä jytky 33+6

Mä olen nukkunut viimeiset 2 vuotta todella katkonaisesti ja huonosti, joten raskausaika ei ole sinänsä tuonut mitään uutta. Meillä lapset tahtoo valvottaa. Nyt kuitenkin jo saa nukuttua hieman paremmin. Olen kuitenkin jo henkisesti valmistautunut, että kun vauva syntyy, niin sit sitä taas VALVOTAAN! En oikein usko, että tulokas poikkeaisi nukkumiskäytännössään paljoakaan isommista sisaruksistaan. Olen kuitenkin pyrkinyt ajattelemaan, että tää on vain hetken, kun lapset on pieniä ja kyllä ne viimeistään rippikouluiässä nukkuu =)

(Harmi vain, että valvotut yöt vanhentaa....)



tilda again

Hei!

Mulla on kanssa vaikeuksia saada kunnolla nukutuksi, vaikka ei olekkaan vielä lapsia asunnossa. Herään suunnilleen viisi kertaa yössä vessaan, parhaasssa tapauksessa vaan kolme ja muutenkin herään pienimpäänkin ääneen. Jos mies herää, niin herään kanssa, tai jos kissat rapsuttelee kaapinovia. Meidän toinen kissa rapsuttaa ovella, vaikka ovi olisikin auki. avaan yöksi kaikki ovet (kaappienkin) mutta rapsuttelu jatkuu. Nukun nyt sitten korvatulpilla...



En malta odottaa, että maha olisi taas pieni ja pääsisi normaalisti liikkumaan, yltäisi kaupassa kaikkiin elintarvikkeisiin ilman että miehen pitää rynnätä apuun... Toisaalta taas menee aika pelottavan nopeasti, kun haluaisi saada kodin kuntoon ennen vauvan saapumista maailmaan. Siivoushommia ja kukkienistutusta olisi luvassa.



Elien oli täällä Saksassa jo +8 astetta ja ihana kevätaurinko paistoi. Jo ehdin toivoa, että viimeinkin on kevät - peruuttamattomasti. Mutta ei, nyt tupruttaa taas lunta - eli parvekekukat saavat odottaa.



Eilen illalla särki jalkoja tosi paljon, etenkin oikeeta, missä on jo suonikohju. Toivon ettei tule enempää ja että ei paisuisi jalat näin mahdottomasti päivän mittaan...



Nyt silittämään ikkunaverhoja! :)



-Ingwer 34+0

Aina päätän että nyt tormistaudun ja palstailen ahkerammin, mutta taas huomasin että on tainnu muutama viikko vierähtää viime käynnistä. No näkyy tuota porukkaa täällä pyörivän tätä nykyä runsaastikin että luettavaa on riittänyt!



Maanantaina ois neuvola ja ton pienemmän neidin 1½ vuotis neuvola samalla. Sitten onkin jo parin viikon päästä viimenen lääkärin, joka on siis joensuussa, sairaalassa. Saapa nähä mitä sillon synnytyksestä jutellaan, meillä kun toi edellinen tosiaan syntyi kotia niin yrittävät nyt saada meidät sairaalaan asti... Jännittää vähä mikä tilanne on. viime neuvolassa meijä vauveli oli vielä perätilassa, mutta nyt tuntuu kääntyneen oikein päin, mikä on enemmän kuin hyvä juttu.



Jotenkin on tää aika niin vierähtäny että hoksasin eilen että pitäis pikkuhiljaa ruveta ettiin niitä vauvakamoja varastosta... Monet teistä on jo sairaalakassinkin pakanneet ja mulla on vielä koko vauvanvaate varasto jossain laatikon pohjalla. Miehelle sanoinkin että jos nyt noi vaatteet sais pestyä niin hätätilassa mies voi sitten sängyn kasata yms. sillä aikaa kun oon sairaalassa, toivottavasti kuitenkii ehitään ennen sitä laittaa kaikki vauvalle kuntoon.



Täälläkin on tullu unettomia öitä vietettyä, meillä meni pikkuneidin tutti rikki (äidin avustuksella) ja sitten tyttö ite heitti sen roskiin... Tuttia ei oo kyllä pyytäny sen jälkeen mutta puhuu että " jikki, lokkiin" Eli tuntuu vielä kaipailevan. Nukkumaan alkaa suht helposti, mutta jos yöllä herää niin unen jatkuminen ei käykään enää niin helposti... Mutta ihan hyvä että tuli " vierotettuu" neiti nyt ettei oo vauvan tuttia kiusana vierotusvaiheessa.



Yks päivä sattu hauska tapaus, joka on pakko jakaa teidän kanssa: Olin pienemmän neidin kanssa olohuoneessa ja tyttö leikki nukella, nukke oli ollu illalla saunassa ja siltä puuttu vielä vaatteet ja tyttö kävi hakee puvun. Pyysin että hakee vauvalle vaipan kanssa nii toisesta huoneesta kuului isomman 2v8kk neidin kysymys " äiti syntykö se vauva, mie voin tuua vaipan sille..." Meillä on ollu puhetta että sit ku vauva on syntyny nii otetaan pikkuvaipat käyttöön mitkä oottaa kaapissa. Ei taida vielä tyttö tietää mitä synnytys pitää sisällään. No, näkihän hän pikkusiskonsa tosin heti syntymän jälkeen, sattuneesta syystä, muttei kyllä voi muistaa sitä kun oli vasta 1v2kk... Minua kyllä nauratti hirveesti tuo kysymys...



Joops, mut nyt tulikin turinoita kerrakseen, ihme jos joku jaksoi kahlata läpi... Hyviä vointeja muille masukkaille! yritän tulla ma kertomaan neuvolakuulumiset!!!



trv daisy82 rv 33+3, ehkä

Tätä on odotettu kuumeisesti, perjantaina oli eka mammislomapäivä, yes! Kyllä sitä tuli laskettua päiviä ja tunteja, viimenen kuukausi töissä oli aika tuskaa, väsytti ja tylsistytti ja selkäänkin sattu yms. Mutta saikkua ei irronnut.

Torstaina oli vika lääkärineuvola, ultralla mittas pojulle painoa 2.6kg tällä hetkellä. Meinasin tosin pyörtyä siihen lavitsalle kun kesti mittojen ottaminen niin kauan että ilmeisesti ne selässä olevat isot verisuonet jäi puristuksiin kun meinas tosiaan käydä hassusti. Lääkäri käski sitten kyljelleen siihen lavitsalle ja alko vähitellen olo sitten helpottamaan. Vähän kammo kyllä tuli tuota selällään makaamista kohti, joten pitää nyt yrittää sit ainakin öisin olla kylellään. Sf-mitta oli komeat 35 cm ja viikolla 35+0 oltiin sillon torstaina. Torstaina kävimme myös Haikaranpesässä synnytyssuunnittelussa, ei kyllä ollut ihmeempi kokemus. Ai niin vielä olis edessä parin viikon kuluttua synnytystapa-arvio. Saa nähdä minkälainen se sitten on, toivottavasti ei niin kamala kun olen antanut itseni netistä lukea.

t:Kahu+poju 35+2

Vitsi että on ollut touhukas päivä...



Aamulla Peppi herätti puoli seitsemältä ja starttasin siivoushommat seisomalta. Siivottua tuli koko talo ja kyllä nyt on hyvä mieli. Sain urakan valmiiksi puoli kymmen ja sitten lähdin ystävän kanssa Ikeaan. Vitsi että tuli takapuoli kipeäksi, meiltä kun on reilu tunnin matka Vantaalle. Puhumattakaan tämän hetkisestä supistuksien määrästä, vissiin taas liikaa yhdelle päivälle.



Ostin Pepille sellasen korkeamman tuolin ruokapöytään, syöttäri siis lähtee varastoon vähäksi aikaa. Mukaan tarttui myös pyykkikori, valokuvakehyksiä, vauvalle lakanasetti pinnasänkyyn ja sitten vielä ostin eteiseen maton joka olikin aivan liian kapea ja lisäksi vielä tosi liukas lakkattua lattiaa vasten.



Illalla lähden tyttökavereiden kanssa ulos syömään, ihanaa kuulla muitakin juttuja kuin omia tai perheen asioita! Kaipaan sitä turhanpäivästä hömppää, miehistä puhumista ja kaikkea muuta viihdyttävää.



Peppinetta 36+5

olen pessyt pyykkitelineet täyteen vauvan pyykkiä ja nyt pitäisi alkaa järkkään kaapista tilaa kamppeille. teoriassa suunnitelma on valmis: liinavaatteet ja pyyhkeet siirtyy vaatehuoneen hyllyyn ja vauvan vaatteet niiden paikalle meidän makkarin kaappiin, mutta en millään jaksa tarttua hommiin. alunperin ajateltiin hankkia lipasto ja hoitopöytä, mutta nyt näyttää menevän näillä vanhoilla. jos järjestelyt osoittautuu käytännössä mahdottomiksi, niin tehdään sitten lisähankintoja vauvan syntymän jälkeen (jos sitten enään jaksaa kiinnostaa pesän rakennus)



nyt tuli kuopus syliin, joten pitää lopettaa tällä kertaa.



-lottis ja ukko rv 36+4-

Lapset katsoo Ice Agea, pääsin hyvin livahtamaan koneelle :) Mies lähti kaupassa käymään, yksi pieni remonttihomma vaatii jotakin ainetta, ei aavistustakaan mitä...mutta jotakin oven karmeihin liittyvää siis.



Minä jo äsken säikähdin ihan tosissaan kun pelattiin Kimbleä. Yhtäkkiä alkoi silmissä vilistää ja vilkkua jotain ihmeellisiä valoilmiöitä jotka ei hävinneet vaikka laitoin silmät kiinnin. Se oli ihan kamala tunne, en pystynyt edes mitään kissan korkuisilla kirjaimilla olevaa tekstiä lukemaan. Menin sitten vähäksi aikaa pitkälleni niin puolessa tunnissa se loppui.



Sellaista kummallista sahalaitakuviota, en osaa paaremmin selittää. Minulla on välillä mennyt näkökentässä sellaisia hopean värisiä pitkänmallisia pilkkuja, niinkuin pisaroita tai jotain. Ne liitelee ja lentelee täysin hallitsemattomasti silmissä hetken ja häipyvät.



Nyt tietysti paniikki iskee, eikös raskausmyrkytyksen oireena ole juuri nuo näköhäiriöt? Tällä hetkellä niitä ei ole, pystyn ihan hyvin kirjoittamaan ja lukemaan.



Mitään turvotusta minulla ei ole, verenpaine on mitattu viimeksi yli kaksi viikkoa sitten. Kun oikein ajattelen, niin päätä ehkä vähän jomottaa...tai sanotaan niin, että kun ravistelen sitä, niin sattuu. Ei siis varsinaista päänsärkyä kylläkään.



Arvatkaa kaduttaako, kun olen tämän viikon ollut täynnä energiaa ja siivonnut ja tehnyt vaikka mitä, niin nyt pelottaa olenko sitten rehkinyt liikaa. Vaikka ihan omien voimien ja tuntemusten mukaan olen touhunnut, ja hyvin jaksanut.



Enpä tiedä mitä tässä tekisi...Miksi kaikki tällainen iskee aina viikonloppuna ?! Minulla on tiistaina neuvola-aika varattuna, tulee kolmen viikon tauko viime käynnistä. Jos nyt olisi arkipäivä niin voisi vaan soittaa neuvolaan ja käydä mittauttamassa paineet ja tutkituttamassa pissan. Mutta ei, kaikki tulee aina viikonloppuisin, että täytyy lähteä 60km:n päähän sairaalan polille jos johonkin haluaa.



Pitäisiköhän sinne polille soittaa varmuuden vuoksi... Vai jos yritän vaan levätä ja ottaa rauhallisesti. Jos nämä oireet pahenevat, niin pakko sitten soittaa. Katsotaan nyt.



Eusenia 35+5

Huh huh, päivä meni kyllä kuin siivillä!

Tehtiin suurempi siivous ja käytiin kaupoilla. Ostin imetysliivit ja soittelin sitten äiti-ihmiset läpi pitääkö olla 1 vai 2 kuppikokoa isommat liivit. Päädyin 2kuppikokoa isompiin, eipä sitten ainakaan purista:) Tietysti olisin voinut teiltä kysyä aamusella mutta unohtuipa sitten!

Minulla taitaa olla Ainun rintapumppu, oli aikaisemmin puhetta noista pumpuista. Joku ei muistaakseni ollut saanut kunnolla toimimaan, toivottavasti minulla parempi tuuri....

Vauva taas pyöriskellyt ja harmikseni taas perätarjonnassa...



Nyt saunomaan ja leffa ruuan päälle pyörimään!

Eusenia: voi olla vain kivuton migreenikohtauskin, siihen tyypillisesti kuuluu noita näköhäiriöitä ja sahalaitoja. Meillä on koko perheellä taipumusta migreeniin, isällä tosin vain noita näköjuttuja ilman kipuja. Mutta kannattaa tarkkailla oloaan.



Ponnari: Anteeksi tälläinen arkaluontoinen kysymys, mutta osaisitko antaa neuvoja miten auttaa ystävää joka on juuri menettänyt vauvansa? Tilanne on aivan karmea, etenkin kun meillä oli laskettu aika melkein sama, ja oma olo on lähes syyllinen ison vatsani kanssa.



Pipsukka