Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita yksinäisiä?
20.11.2016 |
Olen 40-v kahden lapsen yh. Täällä mä viikonloput vietän yksin, kun lapset on kaverilla. Totuus iski: mä olen yksinäinen, jos lapsia ei olisi niin olisin tosi yksin.
Onneks on kissa <3
Kommentit (32)
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Arvaan, että olet ylipainoinen.
En tosiaankaan ole. Mistä niin päättelet? Harrastan juoksemista ja olen hoikka.
Stereotyyppinen yksinäinen nainen on ylipainoinen ja masentunut tai iäkäs ja huonoja valintoja tehnyt. Stereotyyppinen yksinäinen mies on ujo, sosiaalisesti vammainen tai kiltti.
Minä olen tuo stereotyyppinen mies sitten.
Niin minäkin. Oletko homo?
Olen ilmeisesti jollakin tavalla homo. Olen fyysisesti nainen ja tykkään miehistä, kuitenkin olen myös stereotyyppinen yksinäinen mies ja edelleen tykkään miehistä... olenko homo? :)
Todennäköisesti et ainakaan krapulassa. Mitä teet vauvafoorumilla keskellä päivää sunnuntaina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Arvaan, että olet ylipainoinen.
En tosiaankaan ole. Mistä niin päättelet? Harrastan juoksemista ja olen hoikka.
Stereotyyppinen yksinäinen nainen on ylipainoinen ja masentunut tai iäkäs ja huonoja valintoja tehnyt. Stereotyyppinen yksinäinen mies on ujo, sosiaalisesti vammainen tai kiltti.
Minä olen tuo stereotyyppinen mies sitten.
Niin minäkin. Oletko homo?
Olen ilmeisesti jollakin tavalla homo. Olen fyysisesti nainen ja tykkään miehistä, kuitenkin olen myös stereotyyppinen yksinäinen mies ja edelleen tykkään miehistä... olenko homo? :)
Todennäköisesti et ainakaan krapulassa. Mitä teet vauvafoorumilla keskellä päivää sunnuntaina?
En ole koskaan krapulassa koska en juo. Ei ole juuri nyt parempaakaan tekemistä kuin roikkua täällä. Olen vajonnut todella alas :( Mitä itse teet täällä?
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Arvaan, että olet ylipainoinen.
Sinä olet ulkonäkösi lisäksi vielä ilkeäkin.
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Olen yksinäinen, enkä siitä juuri tuosta syystä voi kauheasti huudella. En ole siihen oikeutettu.
Minulla on lapset ja mies. Miehen kanssa emme ole keskusteluväleissä, mitään syvällisisä emme ole keskustelleet vuosiin. Lapset ovat puhujia mutta heille ei voi sydäntään purkaa, huolia kertoa.
Syvimmät keskustelut ovat työkavereiden kanssa työajalla. Kukaan ei yleensä halua nähdä vapaa-ajalla työkavereita.
Olen yksin mutta en yksinäinen.
Ehkä vielä tulee joku jonka kanssa voin keskustella mistä vaan.
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Arvaan, että olet ylipainoinen.
En tosiaankaan ole. Mistä niin päättelet? Harrastan juoksemista ja olen hoikka.
Stereotyyppinen yksinäinen nainen on ylipainoinen ja masentunut tai iäkäs ja huonoja valintoja tehnyt. Stereotyyppinen yksinäinen mies on ujo, sosiaalisesti vammainen tai kiltti.
Minä olen tuo stereotyyppinen mies sitten.
Niin minäkin. Oletko homo?
Olen ilmeisesti jollakin tavalla homo. Olen fyysisesti nainen ja tykkään miehistä, kuitenkin olen myös stereotyyppinen yksinäinen mies ja edelleen tykkään miehistä... olenko homo? :)
Todennäköisesti et ainakaan krapulassa. Mitä teet vauvafoorumilla keskellä päivää sunnuntaina?
Menkää motelliin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Yksinäisyys ei katso ikää, ei sukupuolta, eikä sitä asutko yksin vai oletko parisuhteessa, myös parisuhteessa on ihmisiä jotka eivät keskenään puhe eivätkä koskettele, kaupan kassoille pitäisi antaa sosiaalisuus lisää.
Jos kukaan ei kosketa, sitä voi yrittää hakea vaivihkaa eri lähteistä. Voit istua esim.bussissa tuntemattoman viereen ja käsivartenne hipovat toisiaan. Voit myös alkaa halailla kaikkia tuttuja,joita tapaat. Hierontaan tai kampaajalle/parturiin voi kuka tahansa varata ajan. Voit myös mennä uimahalliin ja käydä makaamaan allashuoneen lattialle,leikkien kuollutta, jolloin valvoja säntää elvyttämään sinua. Paini on myös hyvä harrastus ihmiselle joka kaipaa kokonaisvaltaista kosketusta. Itse nautin viimeksi kosketuksesta vierraillessani hammaslääkärissä, kipu ei tuntunut niin pahalta kun sain samalla tuntea ihmisen kädet suussani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Olen yksinäinen, enkä siitä juuri tuosta syystä voi kauheasti huudella. En ole siihen oikeutettu.
Minulla on lapset ja mies. Miehen kanssa emme ole keskusteluväleissä, mitään syvällisisä emme ole keskustelleet vuosiin. Lapset ovat puhujia mutta heille ei voi sydäntään purkaa, huolia kertoa.
Syvimmät keskustelut ovat työkavereiden kanssa työajalla. Kukaan ei yleensä halua nähdä vapaa-ajalla työkavereita.
Olen yksin mutta en yksinäinen.
Ehkä vielä tulee joku jonka kanssa voin keskustella mistä vaan.
Oletkohan ymmärtänyt väärin lauseen "olen yksin, mutta en yksinäinen". Sillähän tarkoitetaan ihmistä, joka ihan oikeasti on yksin (ei ole perhettä ei ystäviä), mutta joka ei tunne itseään yksinäiseksi eikä kaipaa seuraa.
Sinulla on perhe, mutta ilmeisesti kaipaat juttuseuraa. Sinusta voisi siis sanoa "en ole yksin, mutta olen yksinäinen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Olen yksinäinen, enkä siitä juuri tuosta syystä voi kauheasti huudella. En ole siihen oikeutettu.
Minulla on lapset ja mies. Miehen kanssa emme ole keskusteluväleissä, mitään syvällisisä emme ole keskustelleet vuosiin. Lapset ovat puhujia mutta heille ei voi sydäntään purkaa, huolia kertoa.
Syvimmät keskustelut ovat työkavereiden kanssa työajalla. Kukaan ei yleensä halua nähdä vapaa-ajalla työkavereita.
Olen yksin mutta en yksinäinen.
Ehkä vielä tulee joku jonka kanssa voin keskustella mistä vaan.
Näinhän tämä juuri menee, kun on perheellinen. Ympärillä hyörii ihmisiä ja aina välillä joku soittaa, mutta ei välttämättä ole ketään, jolle voi oikeasti puhua ja parisuhdekin voi olla huono. Itse puran omia ajatuksia terapeutille. Omat ihmissuhteet tuppaavat luisumaan siihen, että vain muiden asioista puhutaan. Oma ongelmani on sellainen temperamentti ja jaksamisen taso, että en jaksa ylläpitää kaverisuhteita, joissa pitäisi viikoittain pitää yhteyttä, siksi ne varmaan hiipuvat.
Mutta olisi mukava saada kahvitteluseuraa niin, että olisi edes jotain yhteisiä mielenkiinnonkohteita, mielellään muutakin kuin lapset ja heidän asiansa. Ja olisi mukavaa, jos olisi ystäviä, joit ei tarvitse tavata jatkuvasti, juttua voisi jatkaa siitä, mihin se viimeksi jäi. Eniten toivoisin sellaista samantasoisiutta ja vastavuoroisuutta. Siis se yksinäsyyden tunne on sellaista kohtaamatomuutta. Tiedän varmaksi, että on samoin kokevia ihmisiä, mutta mistäs niitä löytäisi? Ei taida olla mitään kaveritreffipalstaa juuri tähän tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Yksinäisyys ei katso ikää, ei sukupuolta, eikä sitä asutko yksin vai oletko parisuhteessa, myös parisuhteessa on ihmisiä jotka eivät keskenään puhe eivätkä koskettele, kaupan kassoille pitäisi antaa sosiaalisuus lisää.
Minun on hyvin vaikea ymmärtää tätä. Miksi ihmiset eivät eroa jos suhde on noin hu
Vierailija kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
saamaton1232 kirjoitti:
n28 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te perheelliset kehtaatte valittaa yksinäisyyttä? Ette tiedä yksinäisyydestä yhtään mitään, siitä kun ei ole ketään kelle puhua, ei ketään saman katon alla vuosikausiin ja ainoa ihmiskontakti on kaupan kassa.
Tämä. Jos en viikonloppuna käy kaupassa, olen puhumatta koko viikonlopun. En ole koskettanut toista ihmistä vuosiin.
Arvaan, että olet ylipainoinen.
En tosiaankaan ole. Mistä niin päättelet? Harrastan juoksemista ja olen hoikka.
Stereotyyppinen yksinäinen nainen on ylipainoinen ja masentunut tai iäkäs ja huonoja valintoja tehnyt. Stereotyyppinen yksinäinen mies on ujo, sosiaalisesti vammainen tai kiltti.
Minä olen tuo stereotyyppinen mies sitten.
Niin minäkin. Oletko homo?
Olen ilmeisesti jollakin tavalla homo. Olen fyysisesti nainen ja tykkään miehistä, kuitenkin olen myös stereotyyppinen yksinäinen mies ja edelleen tykkään miehistä... olenko homo? :)
Todennäköisesti et ainakaan krapulassa. Mitä teet vauvafoorumilla keskellä päivää sunnuntaina?
En ole koskaan krapulassa koska en juo. Ei ole juuri nyt parempaakaan tekemistä kuin roikkua täällä. Olen vajonnut todella alas :( Mitä itse teet täällä?
Googlasin jotain, päädyin lukemaan vauvakeskustelua, päätin osallistua itsekin. Motelliehdotus oli ihan kiva...
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin olla toisten yksinäisten ystävä. Haluaisin mennä ulos ja tehdä kaikenlaista heidän kanssaan,mutta heitä voi olla vaikea saada lähtemään kotoa,koska ovat tottuneet pysymään siellä. Jollain voi olla jopa pelkoja ja siksi välttelee pelkoja. Minäkin pelkään ehkä vähän sos.tilanteita mutta myös kovasti nautin niistä. Mitä vähemmän niitä on,sitä enemmän niitä pelkään ja sama toisin päin: mitä enemmän niitä on, sitä enemmän altistun ja totun muihin ja alan viihtyä ja nauttia seurasta. Ihminen on laumasielu. Lisäksi omalla kohdallani vaikuttaa myös rahattomuus tällä hetkellä. Ylimääräistä ei jää ja helpointa on karsia huvituksista ja aktiviteeteista,vaikka niistä niin nauttisinkin yhdessä toisten kanssa.