Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saitteko te muut lapsena lahjaksi "pahoja" itäeurooppalaisia konvehtirasioita?
17.11.2016 |
Ne oli halpoja mutta niissä ei yleensä ollut kuin 1-2 hyvää konvehtia ja loput kammottavia. Ihmettelin lapsena että miksi tuollaisia pitää ostaa, toisivat mieluummin vaikka samanhintaisen suklaalevyn. Nyt aikuisena olen miettinyt että tykkäsikö joku niistä oikeasti, ehkä mulla oli vain nirso maku?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä itäsaksalaista suklaata ei voi unohtaa. Yleensä ne oli ostettu markkinoilta ja niissä oli päiväyskin mennyt. Ne oli alusta loppuun pahan makuisia, mutta syötyä tuli, kun makean perään olin ja karkit oli harvinaista herkkua.
Jos niitä ei olisi syönyt, olisivat vanhemmat suuttuuneet niin paljon, että mitään karkkia ei sen jälkeen olisi saanut. Meillä ei ruokaa saanut laittaa roskiin.
Niissä oli usein sellanen valkonen härmä päällä. Olikohan eltaantunutta rasvaa vai peräti hometta?
Jos ne oli säilytetty jääkaappilämpötilassa. Suklaa ei tykkää kylmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä itäsaksalaista suklaata ei voi unohtaa. Yleensä ne oli ostettu markkinoilta ja niissä oli päiväyskin mennyt. Ne oli alusta loppuun pahan makuisia, mutta syötyä tuli, kun makean perään olin ja karkit oli harvinaista herkkua.
Jos niitä ei olisi syönyt, olisivat vanhemmat suuttuuneet niin paljon, että mitään karkkia ei sen jälkeen olisi saanut. Meillä ei ruokaa saanut laittaa roskiin.
Niissä oli usein sellanen valkonen härmä päällä. Olikohan eltaantunutta rasvaa vai peräti hometta?
Huonosti säilytettyjä, maanneet jossain auringonpaisteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä itäsaksalaista suklaata ei voi unohtaa. Yleensä ne oli ostettu markkinoilta ja niissä oli päiväyskin mennyt. Ne oli alusta loppuun pahan makuisia, mutta syötyä tuli, kun makean perään olin ja karkit oli harvinaista herkkua.
Jos niitä ei olisi syönyt, olisivat vanhemmat suuttuuneet niin paljon, että mitään karkkia ei sen jälkeen olisi saanut. Meillä ei ruokaa saanut laittaa roskiin.
Niissä oli usein sellanen valkonen härmä päällä. Olikohan eltaantunutta rasvaa vai peräti hometta?
Jos ne oli säilytetty jääkaappilämpötilassa. Suklaa ei tykkää kylmästä.
Ne harmaantuu jos ne sulaa/pehmenee ja sitten jähmettyvät uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
En saanut, mutta tiedän ne! Sain usein lapsena Fazerin Verraton konvehteja ja ne olivat todella hyviä - harmi, ettei niitä enää ole!
Olivat ihan parhaita, ainoatkin pikkukykän kaupassa. Nyt haluaisin maistaa niitä, harmi ettei ole myynnissä.
Mä mietin kanssa teini-ikään asti miksi saa aina pahaa suklaata lahjaksi tai Pandan juhlapöydän konvehteja. Miksei kukaan ikinä osta niitä muita mitä kaupassa oli useita sortteja?
Sittemmin olen ostanut suklaani itse.
Äiti oli kanssa ihan huippu. Veli tykkäsi marmeladista ja after eightistä, mä en välittänyt kummastakaan ja aina jouluna oli mulle marmeladia ja veljelle after eightiä.... mitkä sitten vaihdettiin päittäin ja veli lopulta söi ne suklaatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain Leonidasin praliineja useimmiten. Tai sitten jotain muita belgialaisia suklaita.
Lapsena (80-luvulla) sain niitä Neuvostoajan Kalev-tehtaan suklaita melko usein. Suklaa oli omituisen rakeista ja täytteet hirveitä. Nykyäänhän kyseinen valmistaja valmistaa ihan hyviä suklaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain. Joskin ihan suomalaiset Budapestit oli ihan riittävän kauheita. Ehkä nimi on enne?
Vierailija kirjoitti:
Sain. Joskin ihan suomalaiset Budapestit oli ihan riittävän kauheita. Ehkä nimi on enne?
Höps, Budapestit ovat herkkua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sain laktoosivaivaisena AINA Vihreitä kuulia ja Budabestejä, nykyäään en siedä edes noiden rasioiden näkemistä!
Ne "pralins" 80-luvulla olivat todella järkkyjä. Saiko niitä Rabatista 10 markalla kilon tai jotain? Ihan järkkyjä. Syötiin paremman puutteessa aikamme mutta kyllä tökki. Enää en söisi vaikka maksettaisi. Se valkoinen "härmä" - muistan sen myös, mitähän ihmeen kuraa se oli.
Ylipäänsä: jos ostat toiselle lahjan, etkä halua ostaa hirveän monen euron arvoista, osta vaikka Fazerin sininen ennemmin kuin jotain äklötysrasioita,joita kyllä vieläkin näkee jossain markkinoilla tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tekisi nykyäänkin mieli jättää avaamatta se kaunis paketti jonka sisällä tiedän olevan yhden Pandan "kolme kympillä" suklaarasian.. Vaikka oon 40v.
Vierailija kirjoitti:
Mun tekisi nykyäänkin mieli jättää avaamatta se kaunis paketti jonka sisällä tiedän olevan yhden Pandan "kolme kympillä" suklaarasian.. Vaikka oon 40v.
Mutta eihän Pandan suklaata nyt voi mitenkään verrata tässä ketjussa aiheena oleviin vierasmaalaisiin konvehteihin, jotka siis ihan oikeasti olivat lähes syömäkelvottomia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain. Joskin ihan suomalaiset Budapestit oli ihan riittävän kauheita. Ehkä nimi on enne?
Höps, Budapestit ovat herkkua!
Budabestit oli ihan ok silloin kun ne vielä tehtiin Turussa. Nykyiset on lähinnä eltaantunutta rasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun tekisi nykyäänkin mieli jättää avaamatta se kaunis paketti jonka sisällä tiedän olevan yhden Pandan "kolme kympillä" suklaarasian.. Vaikka oon 40v.
Täällä toinen nelikymppinen samanlainen. Miksi tuoda tuota perusmättöä? Tuo on yhtä haluttava kuin eilinen makaroonivelli. Jotain muuta kiitos jo ..kaupoissa on paljon muutakin, satsatkaa mieluummin laatuun kuin määrään.
Vierailija kirjoitti:
Mun tekisi nykyäänkin mieli jättää avaamatta se kaunis paketti jonka sisällä tiedän olevan yhden Pandan "kolme kympillä" suklaarasian.. Vaikka oon 40v.
Totta. Kaunis kultasomisteinen paperi ja avaat sen - tadaa... 3 euron perusjuntin suklaarasia.
Petyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tekisi nykyäänkin mieli jättää avaamatta se kaunis paketti jonka sisällä tiedän olevan yhden Pandan "kolme kympillä" suklaarasian.. Vaikka oon 40v.
Mutta eihän Pandan suklaata nyt voi mitenkään verrata tässä ketjussa aiheena oleviin vierasmaalaisiin konvehteihin, jotka siis ihan oikeasti olivat lähes syömäkelvottomia?
Hiertääkö persereikää jos inhoan Pandaa mutta ei kokemusta itäeurooppalaisista suklaita? Muihin "vääriin" vastauksiin et sitten kommentoinu?
Tutulta kuulostaa. Yleensä rasiassa oli kuva ruusuista tai jonkinlaisesta suklaa-asetelmasta maljassa.
Vähän samanlaisia löytyy muuten nykyisin Lidlin valikoimista, ainakin pakkauksen ja suklaavalikoiman perusteella. Vielä en ole "uskaltanut" ostaa, mutta täytyy varmaan sijoittaa 4 € ja kokeilla...
Muistan kyllä nuo kauhukonvehdit, joita aina tuli jostain joululahjaksi. Ei tosin silloin, kun olin itse pieni, vaan silloin kun lapseni (nykyään 42 v) oli lapsi. Me käytettiin niitä silleen, että se joka voitti jonkun pelin, sai määrätä, minkä "herkun" siitä laatikosta häviäjä joutui syömään. Kun olin itse lapsi, saatiin joskus joulupukilta Ruususuklaa-levy tai pieni Fazerin sininen. Oi, mitä herkkua ne olivat. Se Verraton- rasia oli tosi ihana ja itse asiassa aika sopivan kokoinenkin.
Alue: Aihe vapaa
Meilläkin isoäiti harrasti niitä. Muistan vieläkin ne tilanteet kun hän ojensi sellaisen ja mun piti esittää ilahtunutta vaikka pelkkä rasian näkemin sai aikaan pettymyksen ja inhon väristyksiä.