Miten tästä epätoivosta pääsee? Ylioppilas, en varmaan koskaan tuu saamaan töitä
Tässä nyt siis muutaman kuukauden etsinyt töitä, lähinnä myyntihommia ja muita, mihin kriteerit on lähinnä "iloinen ja energinen asenne!" Mulla on lyhyttä työkokemusta myyntialalta, ja jotenkin kuvittelin kyllä työllistyväni pian, olenhan fiksu, täyspäinen nuori.
No eihän se ihan niin mennyt. En kyllä ole vielä lähettänytkään kuin n. 20 hakemusta, mikä on vähän, mutta jokaiseen olen perehtynyt, lähettänyt hyvän hakemustekstin ja cv:täkin olen tarkentanut aina tarvittaessa.
Ongelmana ehkä on se, että itsestä on vaikea kertoa kun niitä adjektiiveja joutuu viljelemään ja ne on vaikea "todistaa" esimerkeillä, kun sitä työkokemustakaan ei juuri ole.
Mua pelottaa, että kohta joudun hakemaan johonkin DNA:n puhelinmyyntiin, ja sieltäkin tulee vastaus, että "ikävä kyllä valintamme ei kohdistunut sinuun".
Muutama vuosi pitäisi työkokemusta kartuttaa ennen jatko-opintoja, mitä tässä voi tehdä?
Kommentit (13)
Eikun vaan kouluun hakemaan. Minäkään en ole saanut kuin 4-20 viikkotunnin hommia, joilla ei todellakaan elä, mielummin olen työttömänä. Niin, ja vuosi sitten en päässyt edes puhelinmyyntiin...
T. Yo-merkonomi n22
Vierailija kirjoitti:
Eikun vaan kouluun hakemaan. Minäkään en ole saanut kuin 4-20 viikkotunnin hommia, joilla ei todellakaan elä, mielummin olen työttömänä. Niin, ja vuosi sitten en päässyt edes puhelinmyyntiin...
T. Yo-merkonomi n22
Muuten hakisinkin, mutta mulla on yksi haaveammatti, ja sinne en tosiaan pääse kouluttautumaan kun vasta parin vuoden päästä. Muuta kiinnostuksenkohdetta ei opiskeluissa ole, eikähän sitä kyllä koulun penkillekään ihan noin vaan mennä.
Ja jos nyt hakisin ja pääsisin muualle, lykkäyttäisi se todella paljon tuota mun haaveammattiin pääsyä
Tällä hetkellä työn löytäminen voi olla hankalaa. Usein ekaan työpaikkaan päästään kiinni suhteilla. Olisiko sinulla mahdollisuutta päästä vanhemman / sukulaisen työpaikalle "hanttihommiin"?
Jos ei, yrität vielä, enemmän hakemuksia, vielä sinnikkäämmin. Voisit myös hakea vuokratyöfirmaan?
Miksi muuten pitää tehdä duunia ennen jatko-opintoja? "En koskaan tuu saamaan töitä" kuulostaa vähän dramaattiselta. Varmin tapa saada töitä on hankkia koulutus! Ja kun sinulla on jokin koulutus, alasi työnantajia ei kiinnosta pätkääkään, oletko ollut kirjoitusten jälkeen kaksi vuotta siivoamassa / varastolla vai et. Siinä vaiheessa voit pyyhkiä hanttihommatyötodistuksilla takapuolesi.
Paras neuvoni siis on: opiskelemaan vaan. Mitä nopeammin menet opiskelemaan, sitä nopeammin valmistut ja sitä nopeammin pääset kiinni oikeisiin kunnon töihin.
Miksi et hae opiskelemaan? On paljon helpompi saada töitä, jos on jotain ammatillista suuntautumista osoittaa iloisen asenteen lisäksi. Tai sitten haet mitä tahansa työtä etkä voi alkaa kouluttamattomana nirsoilemaan.
Ahaa, luin vastauksesi haaveammattiin kouluttautumisesta vasta, kun olin kirjoittanut oman kommenttini. Ymmärrän siis välivuodet nyt paremmin.
t.4
Koulutuksesta kerroinkin jo tuossa ylempänä. Sellaisia suhteita ei juuri ole, joilla voisi töihin päästä:(
Ja muuten en nirsoilekaan töistä, mutta olen toiminut puhelinmyyjänä melkein vuoden ajan (se siis ainoa työkokemukseni) ja lupasin itselleni, että ei ikinä enää. Muuten teen mielelläni työtä kuin työtä
Jos voit hakea unelma-ammattiisi kahden vuoden päästä, niin onhan sinulla 2 vuotta aikaa opiskella jotain muuta. Samalla voit hakea sen alan töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt siis muutaman kuukauden etsinyt töitä, lähinnä myyntihommia ja muita, mihin kriteerit on lähinnä "iloinen ja energinen asenne!" Mulla on lyhyttä työkokemusta myyntialalta, ja jotenkin kuvittelin kyllä työllistyväni pian, olenhan fiksu, täyspäinen nuori.
No eihän se ihan niin mennyt. En kyllä ole vielä lähettänytkään kuin n. 20 hakemusta, mikä on vähän, mutta jokaiseen olen perehtynyt, lähettänyt hyvän hakemustekstin ja cv:täkin olen tarkentanut aina tarvittaessa.
Ongelmana ehkä on se, että itsestä on vaikea kertoa kun niitä adjektiiveja joutuu viljelemään ja ne on vaikea "todistaa" esimerkeillä, kun sitä työkokemustakaan ei juuri ole.
Mua pelottaa, että kohta joudun hakemaan johonkin DNA:n puhelinmyyntiin, ja sieltäkin tulee vastaus, että "ikävä kyllä valintamme ei kohdistunut sinuun".
Muutama vuosi pitäisi työkokemusta kartuttaa ennen jatko-opintoja, mitä tässä voi tehdä?
Älä kuitenkaan kattele liikaa peilistä, se on yleisesti Suomen tilanne tällä hetkellä sekä otetaan sen takia kaikki kaverit ja tutut mielummin töihin.
Itse valmistuin 2015 ammattikorkeasta ja olen edelleen työtön, hakemuksia hieman enemmän mitä sinulla. Ja olen täysipäinen tyyppi myöskin.
Mikä tuollainen ala on? Onko siinä joku ikäraja vai miksi et voi vielä hakea?
Vierailija kirjoitti:
Tässä nyt siis muutaman kuukauden etsinyt töitä, lähinnä myyntihommia ja muita, mihin kriteerit on lähinnä "iloinen ja energinen asenne!" Mulla on lyhyttä työkokemusta myyntialalta, ja jotenkin kuvittelin kyllä työllistyväni pian, olenhan fiksu, täyspäinen nuori.
No eihän se ihan niin mennyt. En kyllä ole vielä lähettänytkään kuin n. 20 hakemusta, mikä on vähän, mutta jokaiseen olen perehtynyt, lähettänyt hyvän hakemustekstin ja cv:täkin olen tarkentanut aina tarvittaessa.
Ongelmana ehkä on se, että itsestä on vaikea kertoa kun niitä adjektiiveja joutuu viljelemään ja ne on vaikea "todistaa" esimerkeillä, kun sitä työkokemustakaan ei juuri ole.
Mua pelottaa, että kohta joudun hakemaan johonkin DNA:n puhelinmyyntiin, ja sieltäkin tulee vastaus, että "ikävä kyllä valintamme ei kohdistunut sinuun".
Muutama vuosi pitäisi työkokemusta kartuttaa ennen jatko-opintoja, mitä tässä voi tehdä?
Työn saanti on hyvin helppoa:
1. Katsot sopivan työn ja työpaikan.
2. Järkkäät ne nyt siellä työssä olevat ulos.
3. Ilmestyt sopivaan aikaan paikalle töitä kyselemään.
Hämmästyin, kun näin alkuvuodesta tilaston, jonka mukaan pelkän lukion käyneillä on kaikista pienin työttömyysprosentti.
Miksi saisitkaan töitä, kun ei sinulla ole mitään ammattiin johtavaa koulutusta?
Up.. vinkkejä kokeneemmilta?