Kerro mahdollisimman lyhyesti kolme tämän hetkisen elämäsi pahinta ongelmaa

Työkaveriin ihastuminen, seksin puute kotona (joka on syypää ihastumiseen ylipäätään), oma fyysinen olemus.

Oma sairaus. 

Lapsen sairaus. 

Avun puute. 

Jatkuva kiire ja siitä seuraavan yhteisen ajan puute (isä, kolme lasta 3-8v ja mä, äiti)

Ainainen fyysinen väsymys

Nuorimman sairastelu :)

Viimeiseen keinona nyt korvien putkitus.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni kuoli.

Pienet murheet teillä

Osanottoni.

Jokaisella meistä on varmaan syvempiäkin murheita, esim. oma siskoni teki itsemurhan noin 1,5 vuotta sitten.

Voimia.

Sinkkuus joka jatkunut jo 25 vuotta. Ratkaisua en tiedä, mitä 44 v nainen voi tehdä? Kenellekään en kelpaa.

Katkeruus joka johtuu yllä mainitusta yksin jäämisestä

Huoli yksinäisestä tulevaisuudesta

Työttömyys

Puolison alkoholismi

liikaa velkaa, liian vähän rahaa siihen nähden

Rahapula, tai pikemminkin epävarmuus tulevaisuudesta. Olen suuntaamassa kohti unelma-alaani ja on mahdollista että saan siihen liittyvän lyhyen työtehtävän lähiaikoina, siksi en halua hakea mitä tahansa työtä. Ratkaisu on mielestäni nyt vain odottaa ja katsoa, ja panikoida vähän myöhemmin.

Ajanpuute. Mainittu unelma-ala vaatii valtavasti työtä ja joudun kehittämään itseäni koko ajan, ja välillä aika tuntuu loppuvan kesken. Ratkaisu: just keep trying.

Parisuhteen väljähtäminen. No, tähän ottaisin mielelläni neuvoja vastaan! Rakkautta on, mutta muuten on muuttunut vähän tylsäksi.

Oleskelulupa, rahat ja oma jaksaminen.

1. Lapsen aivokasvain (ei ratkaisua)

2. Toisen lapsen vakava sairaus (ei ratkaisua)

3. Läheisen todella vakava sairaus (ei ratkaisua)

Muita asioita en osaa pitää ongelmina enää. Tarpeeksi pahaa kun tapahtuu niin muut ongelmat katoaa, ei niitä näe ongelmina.

Ylipaino, saamattomuus, yksinäisyys

Miehen uupumus ja ahdistuneisuus. Tästä johtuen arki harteillani ja mies jatkuvasti huonolla tuulella. Toisena on oma sairausloma ja vamma, joka ei meinaa kuntoutua. Kolmantena veljen kodittomuus, velat ja todennäköiset päihdeongelmat, mutta ei suostu ottamaan apua vastata.

Rahatilanne (asunto- , remontti- ja autolainat, vanha talo, joka vaatii jatkuvasti jotain remonttia, vanhat autot, sama juttu)

Työ vie aikaa perheeltä, vie jaksamista, vie energiaa, mietityttää vapaallakin. Pakko käydä rahatilanteen takia.

Ylipaino. Elämä niin hektistä, ettei itse pääse liikkumaan, aikaa vie lapset, niiden harrastukset, vaativa työ, kodin hoito. Sitten syön / herkuttelen miten sattuu, kun en jaksa hoitaa itseäni.

Ei ratkaisua edellisiin. Jossain on asuttava, autot on oltava, jotta päästään töihin, töissä pitää käydä. Voisin jättää ne herkut pois, jotta kolmas kohta helpottaisi, mutta ei ole energiaa ottaa niskasta kiinni... Kehä...

Vierailija kirjoitti:

Rahapula, tai pikemminkin epävarmuus tulevaisuudesta. Olen suuntaamassa kohti unelma-alaani ja on mahdollista että saan siihen liittyvän lyhyen työtehtävän lähiaikoina, siksi en halua hakea mitä tahansa työtä. Ratkaisu on mielestäni nyt vain odottaa ja katsoa, ja panikoida vähän myöhemmin.

Ajanpuute. Mainittu unelma-ala vaatii valtavasti työtä ja joudun kehittämään itseäni koko ajan, ja välillä aika tuntuu loppuvan kesken. Ratkaisu: just keep trying.

Parisuhteen väljähtäminen. No, tähän ottaisin mielelläni neuvoja vastaan! Rakkautta on, mutta muuten on muuttunut vähän tylsäksi.

Parisuhteet ovat tylsiä, se fakta pitää hyväksyä tai olla olematta suhteessa. Ihmisen biologia menee suunnilleen niin että ensin saat ihastuksen lähellä olemisesta "palkintoja" eli hyvänolontunnetta, tarkoituksellisuuden tunnetta, liioitellun voimakasta lämpöä ja läheisyyttä ja muuta sellaista jotka huolehtivat ettei teillä ole heti alkuun tylsää yhdessä - myöhemmin joudutte huolehtimaan siitä itse.

Tämän tarkoituksena on antaa parille tutustumisaikaa, pyöräyttää pari lasta joiden isyys on jotenkuten selvillä ja muodostaa isän ja lasten välille kiintymyssuhde joka parantaa lasten mahdollisuuksia menestyä ja motivoi isää katsomaan heidän peräänsä. Se tutustumisaika kuitenkin loppuu ennenpitkää minkä jälkeen loppuvat myös ylenpalttiset neurobiologiset kannustimet. Ne ovat vähän niinkuin uuden asiakkaan etuja ja niiden ylläpito itseasiassa rasittaa aivoja ja vaikeuttaa niiden muuta toimintaa.

Niiden tilalle jäävät hyvin pitkälle samat palkinnot ja kannustimet kuin missä tahansa ystävyys- tai perhesuhteessa, plus jakamanne fyysinen läheisyys ja yhteistyö. Ei ole varsinaisesti kumppanisi vika että sinulla on tylsää, aivosi ovat vain lakanneet syytämästä ylimääräisiä huumeita systeemiin. Jatkossa viihdyke on vain haettava muista asioista ja suhde kumppaniin hoidettava samoin kuin muutkin suhteet, tekemällä yhdessä sellaisia asioita jotka itsessään ovat hauskoja ja pitämällä läheisyyttä yllä ilman eri bonuksia noiden lisäksi.

Rahan puute, alhaiset tulot, isot elinkustannukset

Vierailija kirjoitti:

Kylmät jalat.

Mitkään housut eivät sovi, vaan kiristävät.

Hiusten raidoitus on ylikasvanut.

Unohdit yhden (suurimman): pinnallisuus

Mustasukkaisuus -> panostan itseeni ja hyvinvointiini, jotta en tunne alemmuutta

Tunnesyöminen -> yritän juoda enemmän vettä ja vihreää teetä, ja pidän sokerittomia päiviä, jotta en lääkitse itseäni herkuilla

Töiden alkaminen ahdistaa -> yritän luoda hyvän rutiinin aamuihin, jotta herääminen olisi mukavampaa sitten arkenakin

Velat ja mahdollinen kodittomuus.

...Kolmatta ei ole.

1. Kroppa vanhenee ja rapistuu vaikka mitä tekisi.

Ratkaisu: oikeesti ei ole. Mutta toki tätä voi hidastuttaa tai jouduttaa elämäntavoilla. Olen valinnut hidastuttamispyrkimyksen: syön terveellisesti ja liikun paljon, olen hyvällä tuulella ja aktiivinen. Ja yritän myös oppia sopeutumaan ikääni.

2. Vanhempani sekä lapselapseni että työni ovat kaikki aika vaativia ja voimaavieviä momentteja. Mikään näistä kolmesta tahosta ei näytä muistavan noita paria muutakin.

Ratkaisu: auttelen, teen töitä ja toimin ennakoidusti ja omien aikataulujeni mukaan. Valitettavasti en pääse justiin nyt heti apteekkiin tai ruohoja leikkaamaan vanhempieni luo enkä yleensä lapsia hoitamaan sillä minuutilla kun ne ovat kipeinä tai vanhempansa tahtovat - sitten vaan sen ennakoidun avun on kelvattava tai avun tarpeessa olevan kiukuteltava itsekseen. Työtäni olen vähentänyt, tulotasoa laskenut, mutta lisännyt kalenteriini pari harrastusta, joista toinen erittäin liikunnallinen. Onhan tässä jaksettava.

3. Taloni eikäy kaupaksi. Ratkaisu: odotellaan sopivaa ostajaa.

1. Asun alueella, jossa kaupungin vuokrataloja ja matut niistä kokoontuvat iltaisin läheiselle kentälle huutamaan ja mekastamaan niin, etten voi pitää parvekkeen ovea tai ikkunoita auki. Nähtävästi taloihin on muuttanut nyt kesän aikana uutta porukkaa, aivan helvetisti arabeja ilmestynyt katukuvaan. En oikeesti kestä, tahdon kaltaisteni pariin! Täältä alkaa nyt valkoisten pako, ei ole edes itä-Helsinkiä! Minne voin muuttaa? Lapsi opiskelee ja on pian muuttamassa kotoa, huono aika muuttaa muutenkin.

2. Töissä töiden digitalisointi ja sitä myötä töiden vähäneminen. Riittääkö töitä vielä tulevaisuudessakin?

3. Hiuksissa taas juurikasvua! Olen kyllästynyt tähän sävyyn, mutta kun olen niin vaalea, niin harva väri sopii oikeasti ihoni väriin. Ja pitäis lopettaa suklaan syönti!

Asia, joka aiheuttaa eniten ongelmia on Crohnin tauti. Sen kanssa opiskelu on melko haastavaa silloin tällöin ja valmistua olisi tarkoitus jouluna, mutta aika kovasti on kunto vaihdellut. On vaikeaa pitää sosiaalista elämää yllä, kun ulkona ei oikein voi syödä tai käydä drinkeillä. Jotkut kaverit jaksavat "rennompaakin" menoa, kuten ihan vaan yhdessäoloa, elokuvien katsomista, valokuvausta, kokkailua, rannalla oloa (asun siis ulkomailla), mutta ei kovin moni. Joskus täytyy perua viime tingassa tapaamisia, kun tätä oireilua ei voi ennustaa, niin monet suuttuvat. Ymmärrän kyllä, että harmittaa, mutta en itsekään sille mitään voi ja yhtälailla mua harmittaa perua ja jäädä kotiin sohvan pohjalle murehtimaan oloa ja seuraamuksia. En väitä, etteikö olisi rankkaa olla kroonisesti sairaan ystävä, mutta mekin heitä tarvitsemme.