Lue keskustelun säännöt.
Parisuhteen päättäminen ulkonäköpaineiden takia. Normaalia?
14.11.2016 |
Niin, onko ihan normaalia, että tunnen ajoittain voimakasta tarvetta päättää parisuhteeni siitä syystä, etten koe olevani tarpeeksi kaunis/seksikäs/viehättävä miesystävälleni? Miten näihin ajatuksiin pitäisi suhtautua/reagoida?
Kommentit (23)
No. Minusta parisuhteessa ja näin sinkkunakin on ihan normaalia kokea ajoittain omaa riittämättömyyden tunnetta. Milloin näin keskikertaisena miehenä se on sitä, että en koe muka olevani tarpeeksi komea, milloin se on rahallista ja taoludellisen riittämättömyyden kokemista, milloin ajallista, milloin oikeastaan mitä vain.
Kyse on siitä osata mahdollisimman hyvin erottaa kaksi asiaa toisistaan; nämä ovat ne asiat mille voi itse mahdollisesti tehdä jotain ja ne asiat, jolle ei oikeastaan itse ei voi yhtään mitään. - Sillä uskon siihen, että ensi-sijassa vain itseä voi muuttaa.
Sen sijaan toisen muuttaminen on useimmiten tuhoon tuomittua. - Toki toiveita voi esittää, mutta että toinen muuttumalla muuttusi vain sanomalla tai vaatimalla on usein mahdotonta.
Se miten paljon sietää itsessä tai toisessa kumppanissa puutteita lienee yksilöllistä. Ja myös se, että miten puutteisiin reagoi. Osahan saattaa jopa kokea omistavansa puolison niin vahvasti, että haluavat kaikin tavoin vaikuttaa hänen elämäänsä, - Tämän voi myös kokea osoituksena omasta epävarmuudesta. - Toinen ei saa esimerkiksi mennä koska itsekään ei pysty samaan; tai toinen menee tekemään jotain loukkaavaa. mutta liika toisesta kiinni pitäminen minusta ei ole tervettä. Mutta toisaalta suhde vaatii myös niitä yheisiä juttuja, ollakseen suhde.
Mitä ne ovat ja miten paljon niitä on riippuu monestakin seikasta. Toisinaan riittää, että toinen on "vain" rinnalla. Mutta tavallista on myös odottaa kumppanilta uskollisuutta, niin että toiseen sitoutumisen jälkeen ei enää harrasta seksiä suhteen aikana kenenkään muun kanssa. Molemmat tekevät osansa kotitöistä jne. Jollei riittävää sitoutumista molemmilla osa puolilla ole ja toinen kantaa yhä enemmän vastuuta paitsi itsestään ja suhteessa yhteiseksi alueeksi mielletyiksi koetuista asioista, niin suhde ei enää ole sanosinko täysin terve,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"etten koe olevani tarpeeksi kaunis/seksikäs/viehättävä miesystävälleni?"
No oletko kysynyt mitä meiltä tästä ajatuksesta on puolisosi? Hänhän voi olla ihan tyytyväinen.
Tuollaiset ajatukset eivät synny itsestään. Miehesi ilmeisesti antaa tiedostettuja tai tiedostamattomia signaaleja, että sinä et riitä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset ajatukset eivät synny itsestään. Miehesi ilmeisesti antaa tiedostettuja tai tiedostamattomia signaaleja, että sinä et riitä hänelle.
Eli neuvoisitko siis todella päättämään parisuhteen tässä tapauksessa?
En ole kehdannut miehelle suoraan puhua näistä ajatuksista. Kyllä hän silloin tällöin ulkoisia ominaisuuksiani kehuu, mutta syystä tai toisesta en usko kehujen vilpittömyyteen. Tuntuu, että hän vain kokee kumppaninani velvollisuudekseen sanoa joskus kivoja juttuja, jotta minulle tulisi parempi ja varmempi mieli.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset ajatukset eivät synny itsestään. Miehesi ilmeisesti antaa tiedostettuja tai tiedostamattomia signaaleja, että sinä et riitä hänelle.
Eli neuvoisitko siis todella päättämään parisuhteen tässä tapauksessa?
En ole kehdannut miehelle suoraan puhua näistä ajatuksista. Kyllä hän silloin tällöin ulkoisia ominaisuuksiani kehuu, mutta syystä tai toisesta en usko kehujen vilpittömyyteen. Tuntuu, että hän vain kokee kumppaninani velvollisuudekseen sanoa joskus kivoja juttuja, jotta minulle tulisi parempi ja varmempi mieli.
ap
En todellakaan anna mitään neuvoja. Tuo on vain asia, joka tuli ensimmäisenä mieleen. Enhän minä teidän tillannettanne tunne. Olin tyhmä kun menin sanomaan mitään. Netissä pitäisi avata suunsa vain silloin, kun on kyse tieteellisistä faktoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset ajatukset eivät synny itsestään. Miehesi ilmeisesti antaa tiedostettuja tai tiedostamattomia signaaleja, että sinä et riitä hänelle.
Eli neuvoisitko siis todella päättämään parisuhteen tässä tapauksessa?
En ole kehdannut miehelle suoraan puhua näistä ajatuksista. Kyllä hän silloin tällöin ulkoisia ominaisuuksiani kehuu, mutta syystä tai toisesta en usko kehujen vilpittömyyteen. Tuntuu, että hän vain kokee kumppaninani velvollisuudekseen sanoa joskus kivoja juttuja, jotta minulle tulisi parempi ja varmempi mieli.
apEn todellakaan anna mitään neuvoja. Tuo on vain asia, joka tuli ensimmäisenä mieleen. Enhän minä teidän tillannettanne tunne. Olin tyhmä kun menin sanomaan mitään. Netissä pitäisi avata suunsa vain silloin, kun on kyse tieteellisistä faktoista.
Älä huoli, en nyt sentään kenenkään "käskystä" ole parisuhdettani päättämässä. Lähinnä mietin, että onko se vaihtoehto, jota ylipäänsä kannattaa harkita vai pitäisikö ennemmin keskittyä vain jollain tavalla vaimentamaan nämä ajatukset.
Mitä jos puhuisit asiasta miehellesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä edes ollut parisuhteessa koska koen että olen liian huono... että juu tuttu tunne.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos puhuisit asiasta miehellesi?
Tämä ei jotenkin tunnu hyvältä vaihtoehdolta, koska silloin mies saattaisi luulla, että kalastelen kehuja. Ja kun minun on jo valmiiksi vaikea uskoa kehujen vilpittömyyteen. Eipä kai epävarmalta näyttäminen kumppanin silmissä ole myöskän hyväksi parisuhteelle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tuollaiset ajatukset eivät synny itsestään. Miehesi ilmeisesti antaa tiedostettuja tai tiedostamattomia signaaleja, että sinä et riitä hänelle."
- Ihan utelaisuudesta, mutta luuletko, että minulla viiraa päässä. - Taustaksi olen mielestäni melko normaali ja sekä henkisesti että fyysisesti oleva sinkku. Sukupuoleltani mies, jos sillä on merkitystä. Toisinaan -en mitenkään aktiivisesti- kyselen itseltäni, että riitänkö? - Olenko kenellekään komea, etten sanoisi seksikäs. Mitä resursseja tai voimavaroja minulla on tarjota parisuhteeseen? Tai pärjäänkö edes itselleni. Oli aika jolloin juoskin coopperin testissä kolme kilometrä; tänään jos juoksisin matka jäisi taatusti alle kolmeksi kilometriksi. Katoaako viehätyvoimani hiukiseni harvetessa? Entä jos aamulla nukunkin pommiin, enkä ehdi ajoissa paikalle? Tiivistäen eikö ole täysin normaalia kysellä toisinaan oman riittävyytensä perään? - Tarvitaanko siihen aina joku toinen, joka sanoo tai ellei suoraan sano, niin säteilee tai muuten heijastelee negatiivisia tunteita ja aiheuttaen minulle epävarmuutta. Entä miten saisi sitä varmuutta; vai ovatko varmuuden ja epävarmuuden aikaansaavat aallot kotoisin samasta lähteestä? - Ei ole ihme, että rakastumista sanotaan , tai kuvataan hullaantumisena. kun vaikuttaahan se melkein hullulta.
Mies on sun kanssa varmaan ihan vapaaehtoisesti, eli et aseella uhaten häntä pakota yhdessä olemaan? Joten, silloin voit olla varma ettei kannata päättää suhdetta siksi että ajattelee omassa epävarmuudessaan olevansa jotenkin liian huono. Jos mies taas viestii jotenkin sellaista ettet kelpaa, ei suhde ole terve ja sen jatkoa kannattaa harkita.
Mutta jos ja kun on kyse sun itsetunto-ongelmista, varmaan kannattaa lähteä siitä, et alkaa opetella arvostamaan itseään, näkemään hyvän ja hienon itsessään, rakastamaan itseään terveellä tavalla. Siinä jos onnistuu, tuo sun ongelmakin poistuu samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos puhuisit asiasta miehellesi?
Tämä ei jotenkin tunnu hyvältä vaihtoehdolta, koska silloin mies saattaisi luulla, että kalastelen kehuja. Ja kun minun on jo valmiiksi vaikea uskoa kehujen vilpittömyyteen. Eipä kai epävarmalta näyttäminen kumppanin silmissä ole myöskän hyväksi parisuhteelle. Ap
Täh? Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Nyt vähän selkärankaa nainen, joko puhut asiasta tai unohdat koko homman, kyse on mitä suurimmalla todennäisyydellä vain ja ainoastaan huonosta itsetunnosta, jos mies ei sua jotenkin piikittele jatkuvasti.
Uskomatonta settiä, naisella "viiraa" päästä ja on itsetunto-ongelmia ja se analysoidaan miehen syyksi, joka lähettää tietämättään signaaleja naisen riittämättömyydestä.
Toivottavasti tämä trolliketju, jos ei niin kova elämä edessä ap:n miehellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos puhuisit asiasta miehellesi?
Tämä ei jotenkin tunnu hyvältä vaihtoehdolta, koska silloin mies saattaisi luulla, että kalastelen kehuja. Ja kun minun on jo valmiiksi vaikea uskoa kehujen vilpittömyyteen. Eipä kai epävarmalta näyttäminen kumppanin silmissä ole myöskän hyväksi parisuhteelle. Ap
Täh? Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Nyt vähän selkärankaa nainen, joko puhut asiasta tai unohdat koko homman, kyse on mitä suurimmalla todennäisyydellä vain ja ainoastaan huonosta itsetunnosta, jos mies ei sua jotenkin piikittele jatkuvasti.
Yhdessä ollaan oltu noin 2,5 vuotta. Miehellä ei ole tapana piikitellä. Epävarmuuteni johtuu enemmänkin siitä, että mies on ehkä vhän epäkypsä siinä mielessä, että ihailee kovasti julkkisnaisia/pornotähtiä ja tuntuu, ettei hän ole ihan täysin hyväksynyt sitä, ettei jokainen mies voi saada Megan Foxin näköistä naista tosielämässä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä ollaan oltu noin 2,5 vuotta. Miehellä ei ole tapana piikitellä. Epävarmuuteni johtuu enemmänkin siitä, että mies on ehkä vhän epäkypsä siinä mielessä, että ihailee kovasti julkkisnaisia/pornotähtiä ja tuntuu, ettei hän ole ihan täysin hyväksynyt sitä, ettei jokainen mies voi saada Megan Foxin näköistä naista tosielämässä. Ap
Eli sinä olet epäkypsä narsistiteini joka viihtyy peilin edessä omia riittämättömyyksiään märehtien ja mies kuolaa Megan Foxin perään? Hyvin on vakka kantensa valinnut.
🇺🇦🇮🇱
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä ollaan oltu noin 2,5 vuotta. Miehellä ei ole tapana piikitellä. Epävarmuuteni johtuu enemmänkin siitä, että mies on ehkä vhän epäkypsä siinä mielessä, että ihailee kovasti julkkisnaisia/pornotähtiä ja tuntuu, ettei hän ole ihan täysin hyväksynyt sitä, ettei jokainen mies voi saada Megan Foxin näköistä naista tosielämässä. Ap
Eli sinä olet epäkypsä narsistiteini joka viihtyy peilin edessä omia riittämättömyyksiään märehtien ja mies kuolaa Megan Foxin perään? Hyvin on vakka kantensa valinnut.
En ole missään vaiheessa sanonut viihtyväni peilin edessä tai olevani missään määrin pakkomieleteinen ulkonäköni suhteen. En ole kauheasti asiaa edes miettinyt ennen tätä parisuhdetta. Toki nyt ulkonäöstäni huolehdin normaaleissa puitteissa eli peseydyn, kampaan hiukseni, meikkaan kevyesti...mutta muuten en ole tähän mennessä juuri ajatuksia uhrannut ulkonäölleni. Kyllä jokainen varmaan joskus on kuitenkin tyytymätön ulkonäköönsä ja valitettavasti tässä parisuhteessa minulla on niitä hetkiä tullut entistä useammin. Ero tavallaan vapauttaisi minut rakastamaan itseäni ja hyväksymään itseni ilman että tarvitsen siihen kenenkään toisen (=kumppanin) "lupaa". Siksi kai se vaihtoehto käy heikkoina hetkinä mielessä. Ap
Oletko aloittaja vielä edes aikuinen?
"En ole missään vaiheessa sanonut viihtyväni peilin edessä tai olevani missään määrin pakkomieleteinen ulkonäköni suhteen. En ole kauheasti asiaa edes miettinyt ennen tätä parisuhdetta. Toki nyt ulkonäöstäni huolehdin normaaleissa puitteissa eli peseydyn, kampaan hiukseni, meikkaan kevyesti...mutta muuten en ole tähän mennessä juuri ajatuksia uhrannut ulkonäölleni. Kyllä jokainen varmaan joskus on kuitenkin tyytymätön ulkonäköönsä ja valitettavasti tässä parisuhteessa minulla on niitä hetkiä tullut entistä useammin. Ero tavallaan vapauttaisi minut rakastamaan itseäni ja hyväksymään itseni ilman että tarvitsen siihen kenenkään toisen (=kumppanin) "lupaa". Siksi kai se vaihtoehto käy heikkoina hetkinä mielessä. Ap"
- Ihan uteliaisuudesta kysyn, että kuinka paljon kumppanisi vastaavasti -sinuun verrattuna- yleisesti ottaen enempi - vähempi huolehtii ulkonäöstään. Haen kai takaa joatin sellaista, että onko hän mahdollisesti tullut sinusta liiaksi alueelle, jonka miellät, tai aiemmin mielsiy vain omaksi alueeksesi?
Kun taas itsellä ei, ehkä ole päässyt sisälle -jos sellaisia edes on ollutkaan - niihin kumppanin mukanaan tuomiin "juttuihin." - Tai onko tuossa hänen itsensä huolehtimessasa tapahtunut ajan saatossa muutosta?
- Ehkä kumppanisi on tajunnut silloin ,että hänen ulkosien habituksensa täytyisi muuttua, että kelpaisi sinulle. Toisnaanhan vuosien saatossa kumppanit alkavat muistuttaa toisiaan.
Osa huomaa tämän; ja osa ei tai jos huomaa niin ei kiinnitä siihen niin paljon huomiota; tai sitten jopa pyrkivät siihen. Itse kieltämättä en tiedä mitä ajatella pariskunnista jotka tulevat vastaan samanlaisissa tuulipuvuissa; mutta jotain mieltä liikuttavaa siinä on.
Jos miehesi haluasi JOKA PÄIVÄ panna sinua ja nuolla, ehkä myös peräaukon aluetta, et kokisi paineita. Trust me.
Huolestuttavaa, jos olen todella ainoa, joka tällaisten ajatusten kanssa painii. Olen aivan äärimmäisen ahdistunut tällä hetkellä, enkä tiedä, miten helpottaa oloani. Arvostaisin todella, jos joku samassa tilanteessa ollut osaisi neuvoa, miten tästä pääsee yli.