7-vuotiaan tytön rasittavat unirutiinit

Meillä 10v poika nukkuu kaikki yöt vanhempien vieressä pelkäämisen takia. Mutta hänellä on neuropsyk. diagnoosi. Olen ajatellut (ja toivonut) että ehkä lähivuosina hän siirtyy oma aloitteisesti omaan huoneeseen. Kokemuksesta tiedän että painostaminen pahentaa vain asiaa.

Nukkuuko lapsi kaukana teistä? Jos huone ei ole kaukana, ehkä riittää, että lupaat mennä katsomaan, jos hän sieltä huikkii. 

Jutelkaa hetki ennen kuin poistut huoneesta kaikista mukavista jutuista. Kertokaa kumpikin vaikka kolme mukavaa asiaa siitä päivästä. Ja hämähäkkipelkoon kannattaa suhtautua hyväksyvästi ja vaikka yhdessä tutkia jotain kirjaa tai mukavaa lastenkirjaa niistä (onko sellaista)?

Kannattaa todellakin suhtautua ymmärtäväisesti lapsen pelkoihin. Kun itse olin lapsi ja itkin sängyssäni, vanhemmat tulivat tosi vihaisina siihen jos tulivat ollenkaan. Suhteeni heihin on jotenkin huono nykyäänkin enkä luota heihin. 

Kun oma lapseni vaikka oksentaa tai pissaa sänkyyn, en todellakaan syyllistä lasta vaikka kuinka sapettaisi vaan lohdutan ja halaan. Muistan itse lapsena itkeneeni oksennuslammikkossa ja huutaneeni eikä kukaan tullut auttamaan. Ja sitten kun tuli, sain vain huudot :(((

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tämä sängynreunalla istuminen mitenkään kurjaa ole. Me on sovittu, että istun tässä ja luen uutisia, kirjaa tai selaan nettiä. Istun niin kauan, että lapsi nukahtaa. Lähes joka yö kömpii myös kainaloon nukkumaan. Meillä myös tyttö 7v.

Ajattelen tämän asian niin, että nyt on tällainen vaihe ja se kestää aikansa. Tätä tämä vanhemmuus on.

Muuten varmaan ok mutta voisiko keskittyä lapseen ja jättää sen netin selailun vähemmälle. Kun on hetket päivässä lapsensa kanssa täysillä, eikä somen ja kännykään sivussa, ehkä nukahtaminen ja yksin jääminen on lapselle mieluisampaa.

Puhut kyllä täyttä asiaa! Kirjoituksestani sai aika karun kuvan. Meidän tyttö on tosi kova juttelemaan, eikä malta iltaisin rauhoittua jos vain istun sängynvieressä tekemättä mitään. Kun teen töitä tms. lapsi joutuu olemaan hiljaa ja saattaa jopa nukahtaa jossain välissä. Päivällä meillä ei roikuta netissä lainkaan.

Meillä on tarkat iltarutiinit ja mielestäni ne ovatkin tärkeitä. Luemme iltasadun niin, että lapsi saa olla kainalossa. Sen jälkeen jutellaan päivän tapahtumista ja käydään läpi seuraavan päivän asiat. Tuota juttutuokiota pidän erityisen tärkeänä.

Toi kirja hämähäkeistä on hyvä idea. Isänsä nukkuu monesti lastenhuoneessa, nytkin. Silloin ei aina minua edes tarvita. Mutta ei mun lapsuudessa ois tullu kuuloonkaan, että äitini ois istuskellut sänkyni laidalla, hah.... Vanhemman piti kuulemma saada omaa aikaa. No, varmaan piti, mutta nyt multa sit pitää löytyä ymmärrystä, miehen mukaan lapsi määrää. Äitini mukaan aikuinen määräsi, milloin mä määrään?

ap

Ei 7-vuotias pelkää hämähäkkiä vaan elämää. On se elämä pelottavaa pienillekin. He vaan pukevat pelkonsa helpompaan muotoon, kuten ötökäksi.

Lohduta nyt sitä lasta ja juttele hänen kanssaan. Onko aloittanut koulun vasta syksyllä? Hämähäkkipelko voi silloin olla sitä itsenäistymisen pelkoa, koulussa joutuu olemaan jo aika "iso" ja pitämään puolensa. "Hämähäkkejä" on joka puolella.

Anna lapsen olla sun lähellä vaikka teidän makuuhuoneessa, pidä vieressä, silittele lasta ja lukeaa vaikka iltasatua. Siinä on hyvä keskustella päivän tapahtumista ja elämästä lueskelun lomassa. Sitten kun alkaa nukahtaa kanna lapsi omaan huoneeseen. Osta sille vaikka yölamppu, jota se saa pitää päällä, että näkee "hämähäkit".