Mikseivät jouluapuperheet kiertele kirppiksiä netissä tai livenä?

Tarjosin ns. köyhälle perheelle joululahjoiksi tai muuten vain meillä ylimääräisiksi päätyneitä leluja (jotka eivät olleet lasteni lahjaksi saamia vaan minun hankkimiani, mutta sitten vaille käyttöä jääneitä). Oli kunnollisia lautapelejä ohjeineen, peruslegopaketteja, siistejä palapelejä jne. Eivät kelvanneet, kun eivät olleet tämän vuoden uutuuksia. Minusta kimble on kimble, oli se sitten tämän vuoden "painos" tai kaksi vuotta sitten hankittu, mutta ei käy. Perheen äiti näytti minulle lelulehdestä, mitä voin ostaa, jos haluan.

Kuuluisin varmaan kohderymään vaikka en jouluapua olekaan hakenut, koska köyhä. Käyn toisinaan kirppiksiltä ja torin kautta olen jotakin ostanut.

Ärsyttää silti aina nuo kirpparivinkit. Koska

1.en ole koskaan asunut niin lähellä kirpparia, että pystyisin päivystämään siellä päivittäin maksamatta edestakaisia matkoja, joilla säkällä saattaisi saada alellaaaarista tarvitsemansa asian muutenkin.

2. En osta itselleni lähes koskaan vaatteita vaan kuljen yläasteajoilta peräisin olevissa rytkyissä edelleen. Tykkään enemmän ruoasta.

3. Luonnonlaki: kirpparilla ei koskaan ole vaatteita, jotka a) olisivat lapsen kokoa b) hintasuhteeltaan kannattavia ostoksia

4. Av:lla itketään harva sebpäivä miksi edes köyhille ei. Kelpaa hyvin pidetyt edulliset hm rytkyt, voin kertoa miksi: koska idioottien mielestä kohtuullinen ale käytetystä halppisrääsystä on alkuperäisestä alentamattomasta hinnasta n. euro. Ihan kiva, mutta en ole köyhän lisäksi tyhmä. Jos saan saman tai vastaavan rääsyn uutena joöa halvemmalla tai.noin parieuroa lisää maksamalla uutena, niin valinta ei ole vaikea. En tue kenenkään vaatevaraston uusimista, vaikka olisi miten hyviin aikeisiin peiteltyä.

Sama juttu huonekaluissa. Vaikka sohva olisi maksanut uutena sen neljäsataa (joka on varsin kohtuullinen hinta sohvasta) ei se viiden vuoden päästä ole enää 250€ arvoinen, varainkaan jos saman sohvan saa edelleen neljälläsataa ja alenaikoihin kolmella.

Toki voi löytää ihan okei juttuja ok hintaan. Mutta on kyllä tuskan takana.

T. Köyhä opiskelija

Auts, meillä pelattiin mun vanhalla Kimblellä ja Monopolillakin on ikää kohta 40 vuotta. Kun kaksi vanhinta lasta lähti kotoa ja ottivat lautapelejään mukaan, niin nuo kaksi jäivät, en antanut niitä, uudemman Monopolin kylläkin. Tämä ihan ohis. Mutta ihmetellä täytyy ihmisten mulkvistisuutta, kun käyttämättömät pelit ja lelut eivät kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten ei ole rahaa vaikka yhteen joululahjaan lapselle? Kirppiksiltä löytää palapelejä ja kirjoja vaikkapa jo 2 eurolla. Kirjaston poistohyllyistä ilmaiseksi. Toppavaatteitakin löytyy halvalla jos jaksaa etsiä. Etenkin facebook kirppiksillä on hyvin tavaraa jos ei ihan maalla asu. Ilmaiseksikin annetaan välillä lastenvaatepaketteja. Onko kyse perheistä joilla on rahaa mutta rahanhallinta hukassa vai eikö käytetty tavara kelpaa?

"Etenkin facebook kirppiksillä on hyvin tavaraa jos ei ihan maalla asu." Anteeksi saivarteluni, mutta mitä tällä tarkoitat? Kyllä se posti ja matkahuolto kulkee maallekin. :D Tai jos tarkoitat maalaiskuntien omia Facebook kirppiksiä, niin kyllä niitäkin on ja sielläkin tavara liikkuu.

T. Maalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ei ole rahaa vaikka yhteen joululahjaan lapselle? Kirppiksiltä löytää palapelejä ja kirjoja vaikkapa jo 2 eurolla. Kirjaston poistohyllyistä ilmaiseksi. Toppavaatteitakin löytyy halvalla jos jaksaa etsiä. Etenkin facebook kirppiksillä on hyvin tavaraa jos ei ihan maalla asu. Ilmaiseksikin annetaan välillä lastenvaatepaketteja. Onko kyse perheistä joilla on rahaa mutta rahanhallinta hukassa vai eikö käytetty tavara kelpaa?

"Etenkin facebook kirppiksillä on hyvin tavaraa jos ei ihan maalla asu." Anteeksi saivarteluni, mutta mitä tällä tarkoitat? Kyllä se posti ja matkahuolto kulkee maallekin. :D Tai jos tarkoitat maalaiskuntien omia Facebook kirppiksiä, niin kyllä niitäkin on ja sielläkin tavara liikkuu.

T. Maalainen

Toki posti tuo. Tämä tarkoitti lähinnä sitä että jos on oikeasti todella köyhä voi postimaksutkin olla liikaa. Jos asuu suurehkossa kaupungissa (hyvä tarjonta) ja noutaa tavarat niin voi todella halvalla löytää hyvää. 

Voihan se olla niin, että osalla olisi riittävästi rahaa, mutta eivät vain osaa käyttää sitä järkevästi. Tai että käytetty tavara ei kelpaa. Mutta jos perheessä on esim. vaativ(i)a erityislapsi(a), monta lasta tai lapsilla tai vanhemmilla sairauksia, niin kyllä se arki on aika kuluttavaa. Enää ei välttämättä riitä energia kirppareilla pyörimiseen.

Jos minulla olisi pieni lapsi, niin ostaisinkin kirppiskrääsää 20 pakettiin. Mutta kun on isoja teinejä ja lähes aikuisia lapsia, niin ei sinne kirppareille viitsi mennä etsimään. Annan suoraan rahaa.

Tänään kirpparilta bongattua, uusia käsinkudottuja villasukkia 2-10 euroa! Lasten sukat 3 euroa. Oli ihania.

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi pieni lapsi, niin ostaisinkin kirppiskrääsää 20 pakettiin. Mutta kun on isoja teinejä ja lähes aikuisia lapsia, niin ei sinne kirppareille viitsi mennä etsimään. Annan suoraan rahaa.

Jos on melkein aikuisia terveitä lapsia ja vanhemmat köyhiä niin eivätkö lapsetkin voi jo tehdä jotain pieniä kesätöitä ja ostaa niillä rahoilla omia vaatteita? 

Vierailija kirjoitti:

Onko kyse perheistä joilla on rahaa mutta rahanhallinta hukassa vai eikö käytetty tavara kelpaa?

Veikkaan kumpaakin. Esim. Kierrätyskeskuksesta saa jopa lasten merkkivaatteita (toppahaalarit ym) muutamalla eurolla. Kalliitahan ne Reimat on, jos uutena ostaa...

Ja lelut nyt ei maksa mitään, pienten lasten lelut varsinkaan. Naurettavaa kerjäämistä "joulumielen" hengessä. Itse annan Pelastusarmeijan joulupataan aina rahaa, yleensä jopa 100 euroa, koska ne menevät varmasti tarvitseville. Näille tekoköyhille FB-vanhemmille tekisi mieli vain näyttää keskaria.

Kerroin täällä joskus että ostin 4-vuotiaalleni kirjaston poistomyynnistä siistejä Tatu ja Patu-kirjoja hintaan 0,50€/kpl. Aika moni tuli huutamaan minulle, että ei itse ikinä kehtaisi antaa käytettyjä kirjoja lahjaksi lapselleen...:D 

t. köyhä äiti

ps. Tämän vuoden lahjat ostin Kiinasta, halvaksi tuli ja kivoja juttuja sain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi pieni lapsi, niin ostaisinkin kirppiskrääsää 20 pakettiin. Mutta kun on isoja teinejä ja lähes aikuisia lapsia, niin ei sinne kirppareille viitsi mennä etsimään. Annan suoraan rahaa.

Jos on melkein aikuisia terveitä lapsia ja vanhemmat köyhiä niin eivätkö lapsetkin voi jo tehdä jotain pieniä kesätöitä ja ostaa niillä rahoilla omia vaatteita? 

Mutta joulun tapoihin kuuluu antaa lahjoja.

Noh, minäkin avaudun.

Käyn kyllä kirppareilla, melkein kaikki omat vaatteeni ovat sieltä. Lastenkin olivat vielä siihen aikaan, kun he olivat pieniä. Valinnanvaraa oli. Nyt noille teineille on todella vaikea löytää sopivaa vaatetta kirppareilta, koska teinien vaatteita on siellä ylipäätään aika vähän myynnissä. Täti-jakkuja vuosimallia 1986 kyllä, mutta ei nuo teinit sellaisia pidä, vaikka ovatkin köyhästä perheestä.

Osin siihen vaikuttaa sekin, että teinivaatteet harvoin ovat kovin laadukkaasta materiaalista, niistä ei yksinkertaisesti oikein ole enää kierrätettäväksi yhden käyttäjän jäljiltä.

Joka tapauksessa kirppareilla siis käydään. Ne eivät vaan ole sitä, mitä haluaisi kukaan ostaa lahjaksi lapselleen!

Kun lapset olivat pieniä, joku kirpparilta kovalla etsimisellä löydetty petshop-figuuri meni vielä täydestä, Mutta isommilla lapsilla tuppaa mokomilla - oi kun ovatkin kuule hemmoteltuja, ei minkäänlaista nöyryyttä, vai mitä, ap...? - olemaan samanlaisia trendikkäitä toiveita kuin tavallisten, hyvintoimeentulevien perheiden lapsilla. Juu, ymmärrän hyvin, että porvarisperheitä riipii, että köyhä lapsi kuvittelee ansaitsevansa joulupukilta samanlaisia lahjoja kuin muutkin, mutta sallittakoon tällainen itsekkyys nyt kumminkin.

Teinit jo taas alkavatkin ymmärtää, että ei, äidillä ei ole rahaa tilata steamista heille peliuutuuksia. Silti heitäkin haluan ilahduttaa edes yhdellä aidosti juuri heille ostetulla uudella lahjalla.

En ole pyytänyt keneltäkään apua, koska olen täältä ja muualta oppinut, että toiveita ei köyhillä saa olla, koska se leimataan heti "itsekkääksi", "ahneeksi" ja "uusavuttomaksi".

Hiukan silti ihmetyttää tällaisten aloitusten tekijät. Voisitteko te puolestanne vastata:

1) luuletteko te ihan selvin päin, että kirpputorit ovat köyhille tuntematon asia?

2) oletteko te ihan tosissanne sitä mieltä, että toive saada sellaisia leluja kuin kavereillakin on jonkin vanhan käytetyn palapelin sijasta on jotenkin ahnetta ja itsekästä, lapselta?

3) onko teillä minkäänlaista kokemusta pitkäaikaisesta köyhyydestä? Ja juu, nyt ei ole puhe mistään "köyhäilin vuoden ajan, kun olin hoitovapaalla". Vaan todellakin köyhyydestä, jolle ei loppua näy? 

Jos ei ole, niin pliis, älkää viitsikö haukkua niitä, jotka elävät sellaisessa toivottomuudessa.

Jos teillä ei ole auttamisen halua, älkää notkuko tuollaisilla apu-saiteilla irvistelemässä ihmisille. Sellainen toisten vikojen kyttääminen on suoranaista pahansuopuutta.

Ei mulla muuta. hyvää joulua silti kaikille tasapuolisesti!

t. sairaseläkkeellä oleva kahden teinin köyhä äiti

13, kiitos. Kysyt hyviä kysymyksiä, oman kokemuksen mukaan vastaukset ovat: kyllä, kyllä ja ei.

Onhan köyhissäkin niitä, jotka pyrkivät saamaan mahdollisimman paljon ilmaiseksi. Kenenkään ei ole pakko antaa. Se että joskus törmää hyväksikäyttäjiin ei tee silti kaikista tai edes enemmistöstä köyhiä samanlaisia. 

13 puhuu asiaa. En minäkään ostele lapsille mitään kämäsiä rispaantuneita lautapelejä tai puoliksi hajonneita ja tahraisia poistokirjoja, jos he toivovat uusinta tietokonepeliä tai Minecraft-legoja. Ostan vähemmän leluja, jos ei ole rahaa, mutta en mene ostelemaan "mitä tahansa" kirpparilta joululahjaksi vain, jotta saisin paljon paketteja kasaan.

Kirppareilta löytää ajoittain hyvin vaatteita, mutta se edellyttää melkoista haravointia ja tiheitä käyntejä, että saa juuri oikeaa kokoa. Se maksaa, jos ei asu kirpparin naapurissa. Nettikirppareilta en osta, koska paketista on turhan usein kuoriutunut ihan skeidaa laatua, ja postimaksutkin on aikalaiset. 

Joku jo sanoikin, että kirpparihinnoissakin voi olla ihan tajuttomia hintapyyntöjä. Laatua harvoin irtoaa ihan halvalla, kirppareillakaan.

Köyhän pitää saada näytellä rikasta ja ostaa uudenkarheaa tavaraa. Kyse on pätemisestä tavaroilla. Itse hankin rahani käymällä töissä ja joudun tosi tarkasti miettimään kaikki hankinnat.

Kun kirppareilta ostetaan muutenkin pitkin vuotta kaikki hankinnat, niin kiva olisi edes jouluna antaa lahjaksi jotain uutena. Jotain sesongin mukaista. Jotain uutuutta mitä lapset ovat nähneet mainoksissa ja kaveritkin saavat lahjaksi.

Edelleen ne toppahaalarit hankitaan käytettynä, mutta lapsi tuskin haluaa lahjaksi toppahaalaria. Se kun hankittaisiin pakollisena muutenkin.

Se on kiva, ettei köyhille kelpaa kirppistavara. Näin minä, keskituloinen, voin edullisesti vaatettaa perheeni kirppisvaatteilla. Hollister, Addut ja Peak Performance kelpaavat teinilleni oikein hyvin käytettynäkin.

Myös lelut, pelit ja kirjat hankin kirppikseltä.

Rahaa riittää moneen asiaan, ei ole tarvinnut kerjätä apua mistään, vaikka kuulunkin juuri siihen tuloluokkaan, jossa maksujen ja tulojen suhde on talouden kannalta ikävin.

Mutta ehkä hyväosaisuutta onkin palkan sijaan se, että osaa pohtia, mihin rahansa käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla olisi pieni lapsi, niin ostaisinkin kirppiskrääsää 20 pakettiin. Mutta kun on isoja teinejä ja lähes aikuisia lapsia, niin ei sinne kirppareille viitsi mennä etsimään. Annan suoraan rahaa.

Jos on melkein aikuisia terveitä lapsia ja vanhemmat köyhiä niin eivätkö lapsetkin voi jo tehdä jotain pieniä kesätöitä ja ostaa niillä rahoilla omia vaatteita? 

Tajuatko, kuinka vaikeaa nykyisin on saada kesätöitä? Minulla on yksi lapsistani oikea valioyksilö. Kuuden laudaturin ylioppilas, joka puhuu neljää kieltä niin hyvin, että pärjää niillä töistä. Yläasteen TET-paikasta hän sai pomolta todistukseen lausunnon "paras TET-harjoittelija, mitä minulla on ikinä ollut". Kun hän oli isossa tavaratalossa kolme päivää jouluapulaisena, soitti esimies joulun jälkeen ja tarjosi säännöllisiä töitä 15 tuntia viikossa.

Kaikesta tästä erinomaisuudesta huolimatta: kun tämä nuori 19-vuotiaana haki kesätöitä 50 eri paikasta, sai hän kutsun yhteensä kolmeen haastatteluun. Onneksi niistä yksi sitten tärppäsi. Mutta jos tällaisella valioyksilöllä kesätöiden saaminen on näin vaikeaa, voin vain kuvitella, miten hankalaa se on ihan tavallisella nuorella. (Se tavaratalon jouluapulaisjuttu oli vasta tuon kesän jälkeen.)

Teini-ikäisille lapsille ei anneta enää mitään palapelejä tai leluja joululahjaksi. Viimevuotiset toppatakit menevät vielä, ja nummi kutoo villasukkia pitkin vuotta. Tämän ikäisille ja kokoisille ei löydy kirppikseltä vaatteita enkä sitä ihmettele, sillä meilläkin käytetään vaatteet loppuun, koska vanhoista ei enää kasveta ulos puolivuosittain. Nuoret toivovat joululahjaksi lahjakortteja esim. vaateliikkeisiin, että voivat ostaa joulun jälkeen alesta jotain itse valitsemaansa. Äitinä kannustan heitä oppimaan hyvien ostosten tekemistä itsenäisesti tarpeeseen.