Vanhemmat, auttakaa lapsianne läksyissä ja kuulustelkaa kokeisiin.

Lain mukaan Suomessa pitäisi kaikilla lapsilla olla tasavertainen oikeus oppimiseen ja kouluun, riippumatta vanhempien taustoista - koulutuksesta, varallisuudesta jne.

Tietenkin oli hyvä, jos vanhemmat auttaisivat läksyjen teossa, vielä parempi jos maksaisivat vielä yksityisopetusta, mutta kaikilla vanhemmalla se ei vain ole mahdollista, koska perhetilanteet vaihtelevat niin paljon.

Ei koulussa eriytetä ylöspäin, vaikka vanhemmat pyytäisivät. Koskaan ei ole tarvinnut lapsiltani läksyistä kysellä eikä kokeisiin kuulustella, ja silti viime keväänäkin oli yläkoululaisen todistus täynnä kymppejä. Silti ihan samoin häntä opetetaan kuin heikompiakin eli ei saa tasoistaan opetusta. Ei me vanhemmat enempää voida tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

En haluaisi jankuttaa "luokkaeroista", mutta minkäs teet jos vanhemmat eivät itsekään osaa englantia tai perus plus/miinus/kerto/jakolaskuja kummempaa matematiikkaa. Siinä piti sitten pärjätä omin eväin.

Mikä helkkarin luokkaero se on, jos olet sitä englantia opiskellut elämässäsi vaikkapa 12 vuotta etkä sittenkään sitä hallitse? Jos ei ole kielipäätä eikä litanioiden muistaminen ole vahvuus, niin se ei kerro kyllä luokkaeroista yhtään mitään. Luokkaerot vaikuttavat kielitaitoon esim. sen suhteen,  ettei vanhemmilla ole varaa hankkia lapsilleen kielikursseja ulkomaille tai laittaa vaihtoon ulkomaille. 

Meillä pojat tykkäsivät, että kuulustellaan kokeisiin. He osasivat ihan hyvin, mutta aina he tulivat kirjan kanssa ja pyysivät kyselemään. Siinä ei kuulustelu ollut pääasia, vaan enemmänkin se yhteinen tekeminen, kun eivät kehdanneet enää iltasatua pyytää lukemaan. Yläasteellakin vielä pyysivät kuulustelemaan. Mutta kyllä ne ekat kerrat ehdotin, että jos kyselen. Sen jälkeen alkoivat ehdottaa itse. Kun varsinkin vanhemman kohdalla en ollut varma ymmärtääkö aina lukemansa, vaikka oppi hyvissä ajoin lukemaan. Mitä kehuskelemista siinä on, ettei ole kiinnostunut lapsen läksyistä? Se on lapsesta välittämistä, vaikka lapsi olisikin hyvä koulussa, kuten meillä. *kiiltävä sädekehä*

Minä taas isoäitinä ihmettelen, mitä siellä koulussa tehdään, kun yläkouluikäiset lapset pakertavat pitkän päivän koulussa ja sitten tulee vielä paljon läksyjä, joihin menee illasta aikaa 1-3h ja nyt vielä vanhempien pitäisi neuvoa ja valvoa läksyjen teossa. Onko se edes mahdollista, jos perheessä on useampi lapsi ja vanhemmat ovat mukana työelämässä ja lasten pitäisi saada vielä riittävät yöunet (9-10h) ja osallistua harrastuksiin ja kotoaskareisiin.

Ennen asiat käytiin tunnilla läpi ja niin monta kertaa, että ne olivat kaikkien hallinnassa ja läksyt muodostuivat vain opitun kertauksesta, näin oli itselläni ja lapsillani, mutta lapsenlapseni paahtavat läksyjensä kimpussa kuin viimeistä päivää, jossa perheharmonia on kaukana esim. kolmen eri ikäisen lapsen perheessä.

Tekee läksyt itse mutta kuulustelen aina kaikki lukuaineet. Opettaja tästä vihainen, kun näin ei saisi tehdä. Että on meitä moneen junaan.

Mun kaveri ei edes tiedä, mitä aineita ja milloin lapsellaan on koulussa.

Puhuin kerran liikkatunnista, niin se sanoi vaan, et onko niillä sen verran liikuntaa?

Ei tiennyt päiviä, ei mitään.

Olin ihan, että häh? Lapsilla pitää olla oikeat varusteet ulko- ja sisäliikkaan, joten ihmettelenpä kyllä.

Tämä samainen henkilö ei tietysti ollut vanh.illassakaan, jossa puhuttiin oikeanlaisista varusteista ja niiden puutteista joillakin lapsilla.

Eikä todellakaan tiedä läksyistä, tai kokeista, vaikka kokeet merkitty Wilmaan.

En ossoo auttee. Liika vaikeeta matikkaa.