Pidättekö vihki/kihlasormuksia?
Itseltäni hukkui 3 sormusta,jihla,vihki ja vihkivalanuudistajais sormukset kun laihduin 10kg,en huomannut yhtään milloin tippui,rahallisesti ei harmita,niitä saa kyllä uusia mutta tunnearvo harmittaa yhä.
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Ja toisekseen jos tahtoo niin kovasti toisen merkitä, niin junttaa sitten mustansilmän, kyllä se siitä selväksi tulee.
:D
Aina välillä on vhkisormus sormessa. Useimmiten se on kyllä kylppärin hyllyllä.
Mielestäni on loukkaus kumppania kohtaan samallatavalla kuin pettäminen jos ei senvertaa kiinnosta että vihkisormusta pitäisi.
Mies 31v
Pidän molempia. Samat sormukset nyt 18 vuotta. Mieheni pitää myös.
Tietenkin pidän niitä aina silloin, kun en ole töissä. Sitä vartenhan ne on hankittu, että niitä pidetään ja kyllä muakin kovin harmittais, jos hukkaisin jomman kumman niistä, saati sitte kaikki.
Olen sellaisissa töissä, missä ei saa pitää sormuksia, eli silloin en luonnollisestikaan niitä voi käyttää.
Me oltiin niin lyhyen aikaa kihloissa, että minulla on pelkkä vihkisormus. En käytä, koska se ei mahdu enää sormeen. Enkä ole pitänyt kirjaa siitä, käyttääkö mieskään omaa sormustaan. Hänen omansa mahtuu hänelle, mutta en tiedä käyttääkö hän sitä säännöllisesti. Huomaan sen sormuksen lähinnä silloin, kun hän räplää sitä.
Pidän vihkisormusta ketjussa kaulassa, koska se ei raskausturvotuksen takia mahdu sormeen. Kihlasormusta en ole pitänyt häiden jälkeen koska en itse asiassa tykkää siitä kovin paljon, mutta en halunnut pahoittaa mieheni mieltä vaan sanoin syyksi että pelkään sen kivien irtoavan kun käytän käsiäni työssäni niin paljon. Toisekseen nuo sormukset eivät edes sovi kunnolla yhteen, joten mies ei toivottavasti ole tajunnut asian oikeaa laitaa :)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on loukkaus kumppania kohtaan samallatavalla kuin pettäminen jos ei senvertaa kiinnosta että vihkisormusta pitäisi.
Mies 31v
Exäni oli kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Laihtuessani rajusti ennen eroa en voinut enää pitää sormusta, koska se yksinkertaisesti tippui sormesta pienimmästäkin kädenliikkeestä. Pienensin sormuksen. Ja erosin. Nykyään olen onnellisesti naimisissa. Sormukseni ovat minulle äärimmäisen tärkeitä ja merkityksellisiä. Kukaan, ei kukaan pakota eikä painosta minua pitämään sormuksiani. Enkä niitä aina pidä. Jos pidän, ne ovat minulla kaulassa. Jos mieheni loukkaantuisi siitä, etten pidä sormuksia, niin luulen, että vaihtoon menisi. En siedä sitomista, pakottamista, parisuhteen pakkokailottamista tms. Olennaisin elementti parisuhteessa on vapaus ja vapaaehtoisuus. Olen tässä siksi, että haluan olla. Samoin mieheni. Palaan hänen rinnalleen päivän töistä, koska haluan niin. Joka päivä. En siksi, että minulla on sormukset.
Pidän kihlasormusta aina ja vihkisormusta aina muuten paitsi töissä. Mies pitää aina kihlasormusta, vihkisormusta hänellä ei ole.
Pidän kihlasormusta aina kun muistan. Se on aika iso rohjake.
En nyt ihan pettämiseen lähtisi vertaamaan, mutta kyllä, ex oli niin ..n ääliö, että halusinkin loukata, enkä käyttänyt. Välillä käyttäytyi kuin tavallinen ihminen, niin sitten laitoin sormukset hetkeksi takaisin.
Nykyään en ikinä ota pois. Rakastan tuota miestä niin valtavasti ja ne muistuttavat hänestä tuossa sormessa.❤️
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan pettämiseen lähtisi vertaamaan, mutta kyllä, ex oli niin ..n ääliö, että halusinkin loukata, enkä käyttänyt. Välillä käyttäytyi kuin tavallinen ihminen, niin sitten laitoin sormukset hetkeksi takaisin.
Nykyään en ikinä ota pois. Rakastan tuota miestä niin valtavasti ja ne muistuttavat hänestä tuossa sormessa.❤️
En minä ole loukkauksena ainakaan tarkoittanut kun olen joskus jättänyt sormuksen laittamatta. Mies käyttää sormusta aina - käytti jopa pettäessään. Ainoastaan lajeissa, joissa sormet on vaarassa murtua, ottaa sormuksen pois.
Minulla aina sormessa, ainoastaa pullataikinaa tehdessä otan pois, Niin miehelläkin, molemmat haluamme niin ihan omasta halusta.
Moni palstalainen ei selvästikään ole kuullut, että sormuksia voi sekä pienentää, että suurentaa.
Noin muuten olen huomannut, että naisten kiinnostus lisääntyi, kun laitoin vihkisormuksen sormeen. Vaimolle vissiin kävi toisin päin, kun se ei juurikaan sormuksiaan pidä.
Minulla on kihla- ja vihkisormukset ja käytän niitä lähes aina. Öisin otan pois ja joskus viikonloppuna en laita jos teen vaikka pihatöitä. Miehellä on vain yksi sormus ja hän käyttää sitä kodin ulkopuolella ollessaan. Näin on mennyt nyt hieman reilu 15 vuotta.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan pettämiseen lähtisi vertaamaan, mutta kyllä, ex oli niin ..n ääliö, että halusinkin loukata, enkä käyttänyt. Välillä käyttäytyi kuin tavallinen ihminen, niin sitten laitoin sormukset hetkeksi takaisin.
Nykyään en ikinä ota pois. Rakastan tuota miestä niin valtavasti ja ne muistuttavat hänestä tuossa sormessa.❤️
En minä ole loukkauksena ainakaan tarkoittanut kun olen joskus jättänyt sormuksen laittamatta. Mies käyttää sormusta aina - käytti jopa pettäessään. Ainoastaan lajeissa, joissa sormet on vaarassa murtua, ottaa sormuksen pois.
Mun vastaus oli siis osittain osoitettu tuolle mies kommentille tuolla ylhäällä. Silloin huonossa liitossa en kertakaikkiaan pystynyt pitämään. Tuntui kuin se olisi puristanut, ahdistanut, painanut kilon. Ymmärrän silti että kaikki eivät vaan jaksa niitä pitää jne.
Me ei hankittu koko sormuksia. Naimisiin pääsee ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on loukkaus kumppania kohtaan samallatavalla kuin pettäminen jos ei senvertaa kiinnosta että vihkisormusta pitäisi.
Mies 31vExäni oli kanssasi täsmälleen samaa mieltä. Laihtuessani rajusti ennen eroa en voinut enää pitää sormusta, koska se yksinkertaisesti tippui sormesta pienimmästäkin kädenliikkeestä. Pienensin sormuksen. Ja erosin. Nykyään olen onnellisesti naimisissa. Sormukseni ovat minulle äärimmäisen tärkeitä ja merkityksellisiä. Kukaan, ei kukaan pakota eikä painosta minua pitämään sormuksiani. Enkä niitä aina pidä. Jos pidän, ne ovat minulla kaulassa. Jos mieheni loukkaantuisi siitä, etten pidä sormuksia, niin luulen, että vaihtoon menisi. En siedä sitomista, pakottamista, parisuhteen pakkokailottamista tms. Olennaisin elementti parisuhteessa on vapaus ja vapaaehtoisuus. Olen tässä siksi, että haluan olla. Samoin mieheni. Palaan hänen rinnalleen päivän töistä, koska haluan niin. Joka päivä. En siksi, että minulla on sormukset.
Nimenomaan vapaaehtoisesti pidetään, mutta se tunteellinen merkitys ja se että sillä sormuksella kunnioitetaan sitä parisuhdetta merkitsee paljon.
Mies 31v
Vierailija kirjoitti:
Me ei hankittu koko sormuksia. Naimisiin pääsee ilmankin.
:D Köyhiäkö olitte/olette vai pihejä vain? Katkeruus asiaa kohtaa ainakin huutaa kauas tekstistäsi! XD
Olen eronnut enkä pitänyt silloinkaan kuin vain harvakseltaan, nyt ovat tuolla kaapissa jemmassa saavat lapset sitten jakaa, kun aika jättää..
Nykyisen kumppanin kanssa olemme tulleet siihen tulokseen, ettei meidän tarvitse toisiamme rengastaa..tiedämme kyllä itse olevamme varattuja. Ja toisekseen jos tahtoo niin kovasti toisen merkitä, niin junttaa sitten mustansilmän, kyllä se siitä selväksi tulee.