Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ylihuomenna alkaa marraskuu! Onko se teistä jo talvikuukausi?

Vierailija
30.10.2016 |

Ite en oikee osaa sanoo kumpaa se on. Alku marraskuu on ehkä vielä syksyä, mutta mielestäni puolivälin jälkeen voidaan puhua jo talvesta

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei, talvikuukausia ovat joulu, tammi ja helmi.

Vierailija
2/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei, talvikuukausia ovat joulu, tammi ja helmi.

Samaa mieltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi sitä tarvitsee edes miettiä? Suomessa on 4 vuodenaikaa, ja 12 kuukautta, paskemmallakin matematiikalla osaa laskea, että kukin vuodenaika käsittää siis kolme kuukautta. Talveen kuuluu joulu, tammi ja helmikuu, kevääseen taas kuuluu, maalis, huhti ja  toukokuu, kesään taas kesä, heinä ja elokuu. Syksylle jää syys, loka ja marraskuu. 

Vierailija
4/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun asuin lapissa koin että on talvi, kun vietin syntymäpäivääni (2.11), etenkin koska ensilumi, joka yleensä jäi pysyväksi,  tuli melkein aina lokakuussa. Nyt Varsinais-Suomessa vesi- ja räntäsateessa tarjoan syksyn kakkua. Säätiedotteet kylläkin lupasivat keskiviikoksi kunnon pyräkkää, ja sehän sopii mulle.

Vierailija
5/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu ihan siitä koska terminen talvi alkaa. Joskus marraskuu on syyskuukausi, joskus talvikuukausi. Ei sitä millään jakolaskulla lasketa, niinkuin joku aiemmin väitti. Ei jokainen vuodenaika ole aina tasan kolme kuukautta. Vuodet ovat keskenään hyvin erilaisia säiden puolesta.

Vierailija
6/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä koska terminen talvi alkaa. Joskus marraskuu on syyskuukausi, joskus talvikuukausi. Ei sitä millään jakolaskulla lasketa, niinkuin joku aiemmin väitti. Ei jokainen vuodenaika ole aina tasan kolme kuukautta. Vuodet ovat keskenään hyvin erilaisia säiden puolesta.

Niin ja se, mille kuukausille vuodenajat sijoittuvat, riippuu hyvin paljon paikkakunnasta. Ivalossa talvi alkaa aiemmin kuin Helsingissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Talvi: Joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät: Maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä: Kesä-, heinä, elokuu

Syksy: Syys-, loka-, marraskuu.

Vierailija
8/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä tarvitsee edes miettiä? Suomessa on 4 vuodenaikaa, ja 12 kuukautta, paskemmallakin matematiikalla osaa laskea, että kukin vuodenaika käsittää siis kolme kuukautta. Talveen kuuluu joulu, tammi ja helmikuu, kevääseen taas kuuluu, maalis, huhti ja  toukokuu, kesään taas kesä, heinä ja elokuu. Syksylle jää syys, loka ja marraskuu. 

No tämä on tietysti yksi tapa jaotella vuotta. Aiemmin oli tapana laskea vuodenaikoihin myös vuodentulo ja marras. Vuodentulo oli aika lumien sulamisesta vihreyden puhkeamiseen, siis hyinen aika talven ja kevään välillä. Marras oli pimeä aika kasvukauden loppumisesta lumentuloon, siis syksyn ja talven välinen kuolleen luonnon aika. Kesäkin jaettiin kahteen osaan, suveen ja eloon, jossa suvi oli kasvukautta ja elo sitä lämmintä loppuaikaa, kun sato oli jo kypsää mutta kasvukausi vielä jatkui.

Viikko- ja kuukausisysteemi on meillä melko uusi juttu. Aiemmin perusyksikkö oli kuusi, ei seitsemän tai kymmenen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
30.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sitä tarvitsee edes miettiä? Suomessa on 4 vuodenaikaa, ja 12 kuukautta, paskemmallakin matematiikalla osaa laskea, että kukin vuodenaika käsittää siis kolme kuukautta. Talveen kuuluu joulu, tammi ja helmikuu, kevääseen taas kuuluu, maalis, huhti ja  toukokuu, kesään taas kesä, heinä ja elokuu. Syksylle jää syys, loka ja marraskuu. 

No tämä on tietysti yksi tapa jaotella vuotta. Aiemmin oli tapana laskea vuodenaikoihin myös vuodentulo ja marras. Vuodentulo oli aika lumien sulamisesta vihreyden puhkeamiseen, siis hyinen aika talven ja kevään välillä. Marras oli pimeä aika kasvukauden loppumisesta lumentuloon, siis syksyn ja talven välinen kuolleen luonnon aika. Kesäkin jaettiin kahteen osaan, suveen ja eloon, jossa suvi oli kasvukautta ja elo sitä lämmintä loppuaikaa, kun sato oli jo kypsää mutta kasvukausi vielä jatkui.

Viikko- ja kuukausisysteemi on meillä melko uusi juttu. Aiemmin perusyksikkö oli kuusi, ei seitsemän tai kymmenen.

Kiitos tästä tietoiskusta! Mielenkiintoista, en tiennytkään tätä.

Vierailija
10/11 |
26.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykyään talvi alkaa yleensä vasta tammikuussa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
26.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kevät: touko- ja kesäkuu

Kesä: heinä- ja elokuu

Syksy : syyskuu

Talvi: loka-, marras-, joulu-, tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuu