Lue keskustelun säännöt.
Mistä seuraa/harrastus/tekemistä äidille?
29.10.2016 |
Hei
Asun pääkaupunkiseudulla. Perheessämme on neljä lasta (0v-14v) ja itse olen juuri 43-vuotta täyttänyt.
Mieheni on työnarkomaani, joka ei kotonakaan osaa puhua muusta kuin työstä ja minä taas en ole mikään ammattilainen hänen alallaan. Emme ole koskaan istuneet iltaa yhdessä, sytyttäneet kynttilöitä tai takkaan tulta. Arkea vain suoritetaan ja kun lapset menevät nukkumaan, kaatuu mieskin sänkyyn. Ymmärrän tietysti hänen väsymyksensä, mutta kaipaisin viikonloppuiltoihin jotain, joka tekisi viikonlopusta viikonlopun. Kotiäidillehän kaikki päivät ovat periaatteessa samanlaisia. Mieheni vaativan työn vuoksi en voi harkita työhön (vuototyö) paluuta vielä ainakaan viiteen vuoteen. Koko arki on minun vastuullani ja näin on hyvä.
Olen kuitenkin todella yksinäinen. Nytkin mies ja pienimmät lapset nukkuvat, isommat ovat huoneissaan ipadit ja netti seurana. Olen sytyttänyt itselleni kynttilät ja kaatanut pienen lasin viiniä. Aina se jää juomatta, yksin on ihan hölmöä fiilistellä mitään.
Mistä voisin löytää itselleni seuraa? Kuka lähtisi kanssani joskus elokuviin, teatteriin, lenkille tai vain juttelemaan? Mihin harrastukseen saisin purettua kaiken energian ja sosiaalisuuden, joka nyt menee hukkaan kotona? Olen omastakin mielestä vain varjo entisestä. En edes muista, koska olisin nauranut niin, että vedet valuu silmistä tai keskustellut jonkun kanssa tunti toisensa perään.
En halua uutta miestä, en rakastajaa. Haluan ympärilleni mukavia ihmisiä ja tekemistä.
Kommentit (12)
Miksi nainen haluaa perheen - ja vielä noin monta lasta - työnarkomaanin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa ihmettelen, itse en haluaisi edes parisuhteeseen työnarkomaanin kanssa.
Et voi 4 lapsen kotiäiti olla tuntematta lasten kaverien vanhempia?
Hep täällä toinen pks. Minulla yksi vuoden ikäinen lapsi ja mies melkein aina töissä. Lapseni on ihana mutta olisi kiva joskus jutella toisen aikuisen kanssa. Tai olla vaikka hiljaa. Sekun soi niin kauniisti nykyään. Ystävät on kaikonneet lapsen tultua ja voisin kirjoittaa romaanin niistä tekosyistä joita olen kuullut olevan esteenä kahvitteluille tms näkemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei
Asun pääkaupunkiseudulla. Perheessämme on neljä lasta (0v-14v) ja itse olen juuri 43-vuotta täyttänyt.
Mieheni on työnarkomaani, joka ei kotonakaan osaa puhua muusta kuin työstä ja minä taas en ole mikään ammattilainen hänen alallaan. Emme ole koskaan istuneet iltaa yhdessä, sytyttäneet kynttilöitä tai takkaan tulta. Arkea vain suoritetaan ja kun lapset menevät nukkumaan, kaatuu mieskin sänkyyn. Ymmärrän tietysti hänen väsymyksensä, mutta kaipaisin viikonloppuiltoihin jotain, joka tekisi viikonlopusta viikonlopun. Kotiäidillehän kaikki päivät ovat periaatteessa samanlaisia. Mieheni vaativan työn vuoksi en voi harkita työhön (vuototyö) paluuta vielä ainakaan viiteen vuoteen. Koko arki on minun vastuullani ja näin on hyvä.Olen kuitenkin todella yksinäinen. Nytkin mies ja pienimmät lapset nukkuvat, isommat ovat huoneissaan ipadit ja netti seurana. Olen sytyttänyt itselleni kynttilät ja kaatanut pienen lasin viiniä. Aina se jää juomatta, yksin on ihan hölmöä fiilistellä mitään.
Mistä voisin löytää itselleni seuraa? Kuka lähtisi kanssani joskus elokuviin, teatteriin, lenkille tai vain juttelemaan? Mihin harrastukseen saisin purettua kaiken energian ja sosiaalisuuden, joka nyt menee hukkaan kotona? Olen omastakin mielestä vain varjo entisestä. En edes muista, koska olisin nauranut niin, että vedet valuu silmistä tai keskustellut jonkun kanssa tunti toisensa perään.
En halua uutta miestä, en rakastajaa. Haluan ympärilleni mukavia ihmisiä ja tekemistä.
Hep! Mulle sopisi oikein hyvin leffat, lenkit ja juttelut nauramisineen. Mietin vain, että miten pääsisit mun kanssa liikenteeseen, kun sulla on noin pieniä lapsia?
Työnarkomaanilla on varmaan varaa lastenhoitajaan?
Miksette ottaisi au-pairia? Voisit mennä vaikka osa-aikatöihin. Miehesikin saattaisi virkistyä ja olla enemmän koton. ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti keksit jotain mukavaa ajanvietettä,käy lenkillä metsässä tai tykkäisitkö käydä kuntoilemassa,mene leffaan tai teatteriin tai jonkun ustävän luo istumaan iltaa,järjestäkää myös kahdenkeskistä aikaa miehesi kanssa,vaikka saunominen kynttilänvalossa,minunkin mieheni oli työnarkomaani 20v,meillä 7 lasta,lopulta sanoin että jollei hän ala viettään perheen kanssa aikaa haen eroa vaikka rakastankin häntä hurjasti edelleen,hän rupesi lyhentämään työpäivää 14t päivät lyheni 8t,alkoi pitää lomia yrityksestään ja nyt kaikki on ollut ihanaa viimeiset 5v,rakkaus kukoistaa,käymme joka vkonloppu syömässä kahden,joka toinen ilta saunotaan kahden ja käydään kerran vuodessa ulkomailla kahden mummon hoitaessa lapsia,nyt suunnittelemme 8 lapsen yritystä,yhdessä oltu 25v ja tuntuu yhä hyvältä olla yhdessä.pitäkää tekin huoli sekä omasta että toistenne jaksamisesta,siitä hyötyy lapsetkin.meille tärkeintä on ollut pitää ydinperhe kasassa,kumpikaan ei ole koskaan osannut edes miettiä uusioperhekuvioita.itse kävin sellaisen kuin hiljaisuudenretriitin,jossa hiljennyin meditoimaan,söin hyvin ja kävelin luonnossa,voimaannutti pitkäksi aikaa.tammikuussa menemme yhdessä mieheni kanssa,suljemme puhelimet viikonlopuksi ja keskitymme hiljaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lapsillanne ole harrastuksia joihin vanhempi pääsee mukaan? Minua ainakin pyydetään vähän väliä johonkin lasten harrastusjuttuun mukaan ja samalla siis tutustuu niihin muihin vanhempiin. Viikonlopuiksikin on varsin usein harrastustoimintaa. Eilenkin lähdin reissuun aamulla aikain ja tulin alkuillasta. Kivaa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ismat lapset kulkevat itse harrastuksiinsa ja pienemmillä ei vielä niitä ole. Muskarissa on äideillä omat kaveripiirinsä jo valmiina, samoin MLL:n kerhoissa. Olen melkein vanhin äiti aina ja nuorilla äideillä on jotenkin kamalan kiire kaiken aikaa. Kuuden hengen arjen pyörittäminen vie myös aikaa, joten juurikin iltaisin, lasten nukkuessa mulla olisi aikaa tehdä jotain. Mieluiten istuisin sohvalla miehen kanssa katsomassa jotain leffaa tai höpöttelemässä asioista. Mutta se ei nyt onnistu. Ehkä voisin alkaa opetella jotain uutta kieltä, soittamaan kitaraa tai muuta...tai liityn johonkin uskonlahkoon :D
Hep! Mulle sopisi oikein hyvin leffat, lenkit ja juttelut nauramisineen. Mietin vain, että miten pääsisit mun kanssa liikenteeseen, kun sulla on noin pieniä lapsia?