Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko se mukamas totta, että ihminen on laumaeläin?
29.10.2016 |
Itse en ainakaan viihdy kovin pitkiä aikoja isossa porukassa. Kaipaan itsenäistä yksinoloani erittäin paljon nykyisin. Suorastaan nautin, kun saan olla yksikseni, ja harrastaa sekä tehdä mitä tahdon ja ihan mihin aikaan tahansa.
Kammoksun suoraan sanoen tilaisuuksia ja juhlia, jossa paljon ihmisiä ja pitää jaksaa olla sosiaalinen ja seurustella. Onko meitä muita samankaltaisia?
Minulla on aviomies, ja viihdyn hänen kanssaan erittäin hyvin kahdestaankin. Omien aikuisten lasteni kanssa seurusteleminen vielä on ihan mukavaa, ja oman iäkkään äitini kanssa, mutta esim. anopin kanssa ne pakolliset tapaamiset silloin tällöin riittää puhumattakaan muiden sukulaistemme kanssa.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä joudun joskus esittämään että mulla olis tylsää yksin, vaikka oikeasti viihdyn tosi hyvin yksin. Se vain sekoitetaan usein yksinäisyyteen, ei ole minusta sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Vaistot on samat, ne ei sadassa vuodessa muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Ilman laumaa ei olisi kivilinnoja tai asfalttiviidakoitakaan. Aika harva meistä kuitenkaan asuu yksinään jossain metsässä oman ruokansa metsästäen / keräillen ilman minkäänlaista riippuvuutta laumasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Nykyihminen on aika lailla samanlainen vaistojensa varassa elävä karvaton apina kuin 200 000 vuotta sitten. Vähän kun pintaa rapsuttaa niin sieltä se apina kurkkii...
Esim. ylipaino johtuu tästä sisäisestä tarpeesta syödä kun ruokaa on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Vaistot on samat, ne ei sadassa vuodessa muutu.
Tarkoitin *hieman* pidempää ajanjaksoa, kun 100 vuotta, nimittäin kymmeniä tuhansia tai jopa satoja tuhansia vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tossa yksin viihtymisessäkin kannattaa ottaa huomioon se, että jos vietät "oman aikasi" netissä, niin silloin tyydytät sosiaalisia tarpeitasi keskustella tai hankkimalla tietoa "toisen kertomana", ts vaikka lukemalla artikkeleita. Yleensä "yksin ollessa" käyttää hyväkseen toisen ihmisen mielikuvitusta (lue romaania) tai haluaa katsella muiden kasvoja ja kuulla toisen elämästä (katso leffaa). Joskus kyllä itsekin olen oikeasti yksin, eli tuijotan tyhjyyteen ja ajattelen omiani. Tosin en osaisi ajatella abstraktilla tasolla, ellen olisi valtaosaa elämästäni ollut sosiaalisessa kontaktissa.
Ihminen ilman muuta on siis laumaeläin. Se, että on introvertimpi ja viihtyy usein tilassa, jossa ei tarvitse välittää siitä mitä muut ajattelevat sinusta ja olla sillä tavalla aktiivinen, ei poista tätä ominaisuutta yhdestäkään ihmisestä.
Mäkin olen vahva introvertti (ainakin big 5 testin mukaan), mutta tiedän että tulisin hulluksi ja tappaisin itseni jos ketään muuta ei olisi yhtäkkiä olemassa, vaikka olisikin elinikäinen ruoka- ja juomavarasto tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Näin oli ennen, kun asuttiin ulkosalla petojen armoilla ja metsästettiin alkeellisilla metsästysmenetelmillä. Nykyihminen metsästää vähemmän ja täysin erilaisilla menetelmillä ja asuu kivilinnassaan asfalttiviidakossa, jossa ei villieläimiä ole.
Vaistot on samat, ne ei sadassa vuodessa muutu.
Jo ihmisen määritelmä sisältää käsityksen että ihminen eroaa eläimistä juuri sen perusteella että hän EI elä vaistonjensa varassa. Ihminen on elänyt kulttuurisesti jo lähes parisataa tuhatta vuotta. Siksi meidän tapamme ajatella ja toimia on täysin erilainen kuin eläinten. Vaistonvaraisia toimintoja tietenkin on, mutta oikeastaan aika vähän ja ne ovat hyvin rajoittuneita ja tai merkityksettömiä kuten tietyt silmänliikkeet tai haukotteleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä en ainakaan oo, rakastan yksinoloa. Hyvä jos kerran parissa kuukaudessa jaksan jonkun kaverini nähdä. En kaipaa oikeastaan ikinä muiden seuraa, ja ahdistun jos joudun pitkiä aikoja viettämään seurassa. Ja välillä jo lyhyistäkin ajoista.
Kyllä se siltä vaikuttaa kun katsoo ihmisiä. Laumassa menevät ja kumartelevat johtajia.
Alue: Aihe vapaa
Totta on. Tutustu ihmisen esihistoriaan jos epäilet. Lauma suojaa.
Meitä introverttejä on, mutta ei mekään mikään luonnonoikku olla.