¤¤ELOkuisten torstai¤¤

LEMille täältä runsaasti tsemppiä ja jaksuja maanantaille! Minulle on tehty ensimmäisen raskauden aikana tutkimuksia, kun kohdun koko oli niin pieni. Vauva oli aika pienikokoinen, mutta osoittautui loppujen lopuksi täysin terveeksi tyttövauvaksi. Näinkin voi siis olla.



PICAPICA: Meillä mies oli kohtuullisen innostunut ja kiinnostunut ensimmäisestä raskaudesta, mutta sitten kiinnostus on lopahtanut ja nyt viidettä odottaessa on saanut hoitaa kaiken ihan itse. Rakenneultraan tulee kuulemma mukaan, mutta muuten tuota miestä ei tunne raskaus hetkauttavan lainkaan. Synnytykseen lupasi tulla mukaan... Siinä siis meidän osallistumiset...Vaunut ja muut hankinnat saan tehdä ihan yksin. Voi että ottaa joskus pattiin! Eilen muuten kyselin nimiehdotuksia mieheltä, mutta tuo totesi siihen, että katsotaan miltä paketti näyttää syntyessään Plääh! Se latisti meikäläisen innostuksen. Oikeassahan tuo on , mutta kun olen itse niin innoissani uudesta tulevasta perheenjäsenestä...



Olipa muuten mukava kuulla kuulumisianne Puuhapetet. Missäköhän Lilli luuraa, kun ei ole kuulunut mitään. Keskiraskaus on ollut täällä palstalla usein sitä aikaa, kun ei koneelle paljon ehdi, muuta loppuraskaudesta alkaa palstalla olla taas ruuhkaa.



Tunsin eilen illalla ensimmäiset potkut. Mieli aina herkistyy niistä.Minulla on muuten rakenneultra rv 20+2.



KUMKWATTI: olen ilmeisesti osunut synnyttämään sellaisiin aikoihin Tyksiin, että' osastoilla on ollut ruuhkaa. Perhehuoneesta ei ole kukaan maininnut kertaakaan mitään ja viime kerralla pääsin huoneeseen, joka oli tarkoitettu yhdelle, mutta meitä oli kaksi. Osaston ilmapiiri on muuttunut vuosien mittaan paljon positiivisemmaksi ja se on ollut mukava juttu. Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Synnytyssalikäytännöt ovat muuttuneet ja vauvala hävinnyt jne. Kätilöt ovat aivan loistavia ja se on ilman muuta Tyksin voimavara suurena yksikkönä. Hädän hetkellä apu on myös aivan lähellä ja oitis tarjolla, kokemus kertoo myös sen.



Minulle on ilmestynyt kamala suonikohju oikeaan jalkaan. Voi ryökäle, että se on kipeä ja inhottavan näköinen. Tämä mamma saa unohtaa lyhyet hameet kesällä...



Jaaha, sitten jätän palstatilaa muillekin. Aurinkoista torstai-päivää kaikille!



Opemamma ja vimpula rv 15+2

Olipas eilen harvinainen ilta, kun mummo otti molemmat pojat yökylään heti päiväkodin jälkeen, ja hoitaa heitä tämän päivää niin pojille tulee vähän pidempi viikonloppu (itse olen huomisen vapaalla). Mies oli illan ja yön töissä ja kotiutuu vasta tänään, jotan olin illan ihan yksin kotona! Kun olin vienyt lapset, kävin pikaisesti huonekaluliikkeessä katselemassa, sitten tunnin reippaan lenkin jäällä ja sitten saunaan. Sanoinkin miehelle, että koska meillä on erittäin vähän yhteistä vapaa-aikaa, yleensä 1-2 iltaa viikossa, siis silloinkin ollaan lasten kanssa, niin ennen vauvan syntymää käydään ihan kahdestaan vaikka päivän rentoutuslomalla jossakin koska sitten se ei ole taas pariin vuoteen mahdollista kun ei pientä kuitenkaan raaski jättää hoitoon.



Minäkään en millään malttaisi odottaa tuota rakenneultraa, johon minulla on aikaa vielä 5(!) viikkoa. Haluaisin jo katsella vauvalle vaatteita ym ja hankkiakin jotain, mutta haluaisin myös odottaa että sukupuoli varmistuu ultrassa. Kävin kyllä jo np-ultrassa, ja olen kyllä 80% varma sukupuolesta, mutta niillä viikoilla tulos on kyllä vielä melko epävarma.. Huomenna ajattelin käydä verikokeessa, jossa katsotaan mahdolliset kromosomipoikkeavuudet. Jännittää hieman sekin, täytyy vaan uskoa ja toivoa että kaikki olisi hyvin.



Nyt on lähdettävä valmistautumaan töihin lähtöön, ajattelin kävellä töihin mutta pakkasta on 21.5 astetta!! Kateellisena luin teidän juttujanne, jotka ovat olleet/lähdössä etelän lämpöön. Minun vanhempani lähtevät tällä viikolla viikoksi lomalle, ja siskoni perhe maaliskuun lopussa. Olisi ihana päästä lämpimään. Kävimme syksyllä Kyproksella, ja nyt on säästettävä rakentamiseen. Seuraava reissumme joka tehdään, on varmaan monen monen vuoden kuluttua, olemme suunnitelleen lähtevämme Pariisiin eurodisneylandiin vai mikähän lienee oikea nimi=)



Aurinkoista pakkaspäivää kaikille, palailen päivän mittään kun töiltä ehdin!

kouluun siis taas lähdössä :)



PICAPICAlle tsemppiä miehen kanssa... on ne niin omituisia tapauksia, yhtenä hetkenä ovat aivan hullaantuneita vauvasta ja toisena hetkenä niitä alkaa pelottamaan ja toimivat kuin idiootit, niin se vain on. Mutta sitähän sanotaan et miehelle raskaus voi olla aika rankaakin aikaa, hän ei tunne niitä ensimmäisiä liikkeitä, hän ei tiedä mitä on oksentaa joka aamu pöperöt pihalle jne jne, hän pääsee konkreettisesti tutustumaan vauvaan vasta sen synnyttyä, kun taas äidillä voi jo siinä vaiheessa olla hyvinkin vahva kuva siitä millainen viipeltäjä sieltä on tulossa, yökukkuja vai nukkuja jne jne Aivan kuten opemammakin kirjoitti...



Juu, mutta sit eilisen pinon kimppuun ja kouluun...



hanneli ja natikka

Pöh, äsken kirjoittamani viesti katosikin johonkin bittiavaruuteen¿. Koitetaanpa uudelleen.



LEM olen erittäin pahoillani puolestasi! Toivottavasti kyseessä ei kuitenkaan ole mitään vakavaa ja saatte pian hyviä uutisia! Jaksamista tuleville päiville! Olen niin pahoillani myös siitä, että eilen hehkutin omasta onnistuneesta rakenneultrasta ja sitten toisille käynti ei olekaan ollut yhtä iloinen. Toivottavasti et pahastunut hehkutuksistani.



PICAPICA: tuo sinun miehesi " panikointi" on aivan luonnollista. Oma mieheni mietti noita samoja juttuja (taisin miettiä niitä itsekin), kun odotin esikoistamme. Kyllä se mieli muuttui, kun vauva sitten syntyi ja konkretisoitui. Miehet jäävät luonnollisesti aika ulkopuolelle tästä koko odotushommasta, joten suotakoon heille pienet panikoinnit :).



Omasta navasta sen verran, että kyllä se maha on nyt sitten pullahtanut oikein kunnolla. Olo on varsinkin iltaisin hyvin " paksu" ja raihnainen. Kävin eilen pitkästä aikaa reippaalla kävelylenkillä ja sen tuloksena kärsin koko illan hirveistä liitoskivuista. Tosi tylsää olla jo tässä vaiheessa näin raihnainen¿



Sitä on pitänyt kysyä, että millaisia odotukseen liittyviä lisäpalveluja teillä on omissa neuvoloissanne? Olen huomannut, että Helsingin sisälläkin nämä tarjotut palvelut vaihtelevat alueittain, joten olisi mukava vähän vertailla. Meillä on noin rv 20 fysioterapiaryhmä, jossa käydään läpi joitain jumppajuttuja. Lisäksi ensisynnyttäjille on synnytysvalmennusryhmä. Esikoista odottaessani silloisen neuvolan ainoana lisäpalveluna oli synnytysvalmennus, joten tuo fysioterapia on minulle ihan uusi juttu.



Aurinkoista torstaita kaikille! Onneksi kohta on taas viikonloppu :)!



Pepper (19+0)

Huh mikä pakkanen 21 asteetta näytti mittari. Mikä pukeminen oli kun vietiin eskarilainen eskariin. Kotiin tultiin niin piti saada lämmintä juotavaa. Lapsille laitoin kuumat kaakaot ja itselle keitin kahvit. Pikku hiljaa rupee olo lämpenemään.



Kaiken kukkuraksi tässä meijän kerrostalossa on viime viikosta tehty patteri remonttia. No onneks ovat laittaneet aina osan pattererista kerrallaan ettei ihan kokonaan olla jäädytty. Tänään tulevat laittamaan uudet termostaatit sitten pitäis remontti olla ohi. Pääsis sitten siivoomaan kunnolla.



Mies oli eilen ropaamassa moottoripyöräänsä kevät/ajokuntoon. Ei vaan taida toi kevät kauheen äkkiä tulla kun lunta tuli viime viikolla taas lisää ja pakkanen huitelee korkealla.



kiitos opemamma kun muistat kaikkia. Ihana tietää että joku tosissaan lukee kirjotuksia. itse luen kyllä kaikki jutut mutta jää toi kommentoiminen vähämmälle.



Nyt rupee oleen itselläkin energinen ja hyvä olo eikä mahakaan haittaa vielä menoa niin tulee touhuttua kaikenlaista niin ei koneella kerkee kauheesti olemaan. Myöhemmin sit taas kun ei jaksa tehdä mitään ja ootteleen sitä synnytystä malttamattomana.



Meillä mies oli ekasta neljänteen raskauteen ihan innoissaan (aamuisin kun lähti töihin mä jäin lasten kanssa nukkumaan antoi aina pusun mulle ja masulle ja kyseli vointiani sun muuta mutta viides oli jo ettei tullut kun rakenneultraa mukaan ja nyt sama juttu. Synnytyksissä on ollut onneksi tukena ja turvana.



Miuku81 etkö käynyt tutustumassa sairaalaan ennen synnytystä. Me muistan esikoisen ajalta kun neuvola täti käski rakenneultran yhteydessä varata ajan tutustumiskäynnille. Niitä ryhmiä oli silloin kerran viikossa yhtenä iltana ja silloin käytiin synnytyssalissa ja vuodeosastolla ja se esiteltiin perin pohjaisesti. Kuopuksen kohdalla terkka kysyi kans et haluunko käydä tutustumassa kun oli remontin jälkeen osasto muuttunut. En käynyt mutta osastolle saapuessani synnytyksen jälkeen kätilö kertoi sänkyä työntäessä mikä mistäkin löytyy.



puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja masukirppu 17+0

Kirjoittelin pitkät pätkät, joka sitten katosi :-(



Esikoisen synttärit olivat sitten viikonloppuna - kiitos teille jotka onnittelitte viime viikolla. Mahatauti sitten iski tyttöön su-ma välisenä yönä ja alkuviikon olikin kotona- onneksi mies jäin häntä hoitamaan, kun itse olen töissä kiinni koko viikon niin pahasti etten päässyt irrottautumaan. Nyt on mieskin samassa taudissa ja itselläkin hiukan oireita - tai sitten on vain väsymyksestä johtuvaa raskauspahoinvointia.



SYNNÄREISTÄ on ollut keskustelua. Itse olin menossa Haikaranpesään 2004. Raskaus sujui mallikkaasti, joka ainakin tuolloin oli edellytys pesään pääsylle, mutta yllätys tulikin sitten synnytyksessä: vedet menivät, mutta supistukset eivät alkaneet (olin päivystyspolilla). Hiukan myöhemmin todettiin, että kyseessä olikin ns. korkea vedenmeno. Jouduin sitten käynnistykseen ja kun tietty aikaraja ylittyi (muistaakseni vuorokausi) en enää päässyt Pesään, koska riskit olivat suurentuneet. Eivät hoida mitään ns. riskiraskauksia tai -synnytyksiä.

Tämä oli melkoinen pettymys ja sairaalassa oli väliinputoaja-olo, kun synnytyssuunnittelu ja valmennukset olimme käyneet Pesässä ja emme olleet edes vierailleet ns. tavallisella osastolla. Toiveemme eivät oikein kulkeneet Pesästä tavalliselle osastolle ja lopuksi meitä vielä pyydettiin antamaan synnytyksestä palautetta, " koska Haikaranpesä vaatii" . Eivät olleet kiinnostuneita palautteesta muutoin. Annoimme kyllä palaa sen palautteen kanssa! Nyt kun on tuo esikoinen (2v.), jotenkin vierastan hänen majoittamistaan sairaalaan. Miten hänet saa siellä viihtymään? Meneekö isän koko huomio esikoisen perässä juoksemiseen, on aika vauhdikas tapaus jne. Miten te pesään aikovat aiotte tämän järjestää - teillä oli kai jo kokemustakin? Onhan tässä vielä muutama viikko aikaa miettiä...rakenneultra on 24. päivä.



Kommenttejanne siis kaipaan tuosta vanhemmat lapset mukana perhehuoneessa - asiasta?



emali 16+1

Huomenia.



Kävin sitten eilen apteekissa ja unohdin kaikki ostokset sinne! Lompakon olin sentään ottanut talteen. No, löytyiväthän ne tavarat tänä aamuna apteekista, kun eivät mistään muualtakaan. Voi tulla pitkä vanhuus, jos aloittaa dementian alle kolmekymppisenä!



Mies on vähän rauhoittunut, ja juteltiin jopa eilen eri kestovaippasysteemeistä (taskuvaipat vs. sisä- ja kuorivaippayhdistelmä, että kumpikohan olisi parempi. Mielipiteitä?). Vaunuista mies ei ole kiinnostunut, ja autonkin olen meillä valinnut ja ostanut aina minä! Sellaista se on, kun rakastuu humanistiin... Olen kyllä aivan vakuuttunut, että miehestä tulee loistoisä, mutta hän ei itse usko siihen vielä. Muistuttelen miestä omasta isästäni, joka on hajamielisenä tiedemiehenä epäkäytännöllisyyden ruumiillistuma, mutta tulee yllättäen aivan loistavasti juttuun lasten kanssa ja osaa hoitaa niitä aivan mallikelpoisesti.



Oma olo on ollut ihan hyvä, mutta nyt alkoi kyllä LEMin uutiset huolettaa. Meillä kun ei ole sitä rakenneultraa enkä ollut (kovapäänä) ajatellut yksityisellekään mennä sitä varten. Mutta se veriseula ei ainakaan hälyttänyt, joten kai kaikki on kunnossa. Haluan ainakin uskoa, että on. Liikkeiden varmistumista odotellessa.



Aurinkoista torstaita!

t. Picapica ja Peukaloinen 17+1

Taitaa Haikaranpesän käytännötkin vaihdella sen mukaan, kuka kätilö on vuorossa. Minun esikoisen synnytys oli aikalailla samanlainen kuin sinunkin. Vedet menivät, mutta supistukset alkoivat vasta 12 h myöhemmin. Poika sai vedestä B-streptokokkitartunnan ja tulehdusarvot olivat taivaissa. Silti meidät otettiin Pesään, kun muita perhehuoneita ei ollut vapaana. Eli meillä taisi käydä oikein hyvä tuuri. Tai ehkä käytöntä on muuttunut tiukemmaksi. Minähän nimittäin synnytin esikoiseni sinua aikaisemmin.

Me aiomme ottaa esikoisen mukaan perhehuoneeseen, jos siis sellaisen saamme. Esikoinen on tuolloin jo 3,5-vuotias ja on muutenkin erittäin rauhallinen tapaus. Uskon, että hän viihtyy sairaalassa ihan hyvin kirjojensa, autojensa ja piirustusvälineittensä kanssa. Ja isä saa mielestäni ollakin esikoisen kanssa niin paljon kuin mahdollista. Ajatuksenamme on, että vietämme miehen kanssa ensimmäisen yön ihan vain kolmistaan, mutta sitten esikoinen saa tulla mukaan, jos itse haluaa. Hän saa siis ihan itse päättää, mitä tekee. Jos ei halua jäädä, tai jännittää sairaalaa paikkana, niin sitten isovanhemmat ovat hänen kanssaan meillä kotona.

emali:

SYNNÄREISTÄ on ollut keskustelua. Itse olin menossa Haikaranpesään 2004. Raskaus sujui mallikkaasti, joka ainakin tuolloin oli edellytys pesään pääsylle, mutta yllätys tulikin sitten synnytyksessä: vedet menivät, mutta supistukset eivät alkaneet (olin päivystyspolilla). Hiukan myöhemmin todettiin, että kyseessä olikin ns. korkea vedenmeno. Jouduin sitten käynnistykseen ja kun tietty aikaraja ylittyi (muistaakseni vuorokausi) en enää päässyt Pesään, koska riskit olivat suurentuneet. Eivät hoida mitään ns. riskiraskauksia tai -synnytyksiä.

Tämä oli melkoinen pettymys ja sairaalassa oli väliinputoaja-olo, kun synnytyssuunnittelu ja valmennukset olimme käyneet Pesässä ja emme olleet edes vierailleet ns. tavallisella osastolla. Toiveemme eivät oikein kulkeneet Pesästä tavalliselle osastolle ja lopuksi meitä vielä pyydettiin antamaan synnytyksestä palautetta, " koska Haikaranpesä vaatii" . Eivät olleet kiinnostuneita palautteesta muutoin. Annoimme kyllä palaa sen palautteen kanssa! Nyt kun on tuo esikoinen (2v.), jotenkin vierastan hänen majoittamistaan sairaalaan. Miten hänet saa siellä viihtymään? Meneekö isän koko huomio esikoisen perässä juoksemiseen, on aika vauhdikas tapaus jne. Miten te pesään aikovat aiotte tämän järjestää - teillä oli kai jo kokemustakin? Onhan tässä vielä muutama viikko aikaa miettiä...rakenneultra on 24. päivä.

Kommenttejanne siis kaipaan tuosta vanhemmat lapset mukana perhehuoneessa - asiasta?

emali 16+1

Tää täti sai eilen ukoltaan naistenpäivän kunniaks uuden pesukoneen. Tuntuu luksukselta mätätä pyykkiä 7,5kg:n koneeseen meidän entisen 3kg:n koneen sijasta.



Pepperille piti sanomani et älä huoli, tottakai jokainen hehkuttaa omia hyviä juttujaan eikä tullut edes mieleen ajatella niin et kun mulla meni huonosti niin muutkaan ei saa iloita.



Maanantai tulee äkkiä ja uskoisin kans et kaikki on hyvin (niinkuin ainakin opemamma sanoi ), nykyään vaan niin pienistä asioista jo aletaan tutkimaan. Ja onhan tuo kasvutahti syntyneilläkin kovin erilaista.



Odottelen et naapuri tulis kahvilla käymään ja sit painun tuonne pihalle poikien kanssa.

täällä kanssa yks kuka sai pesukoneen eilen :D ja kyllä on pyykkiä pesty,on se luksusta pestä uudella;),otettiin sellanen missä on kuivaus samassa ja kokokin on 7,5kg.

olo alkaa olee ihan hyvä,ehkä huomena takasin töihin ellei tota kuumetta/lämpöö vielä oo tänään..

kaupassa käytiin ja pakko oli saada migno munia:P :P tytönkaa syödään tänään..

tässä oottelen et pääsis tohon tokaan ultraan,joka on vasta 6.4

kaupassa oli pakko taas hiplaa kaikkee vaavi juttuja mut en uskalla ostella vielä,eka haluun ultra tuloksen et kaikki on hyvin,sit sekoo ja lähen ostelee ;) ihanaa olla raskaana ja sit saada vaavi,esikoinen se jaksaa pohdiskella että onko hän hyvä isosisko <3!

ja kaikkee mitä meinaa opettaa tälle pikkuselle jne..

noh nyt meen lepäilemään,että jaksuja kaikille!!

k.h.p ja tärppi 15+4

Pakkasterveiset täältä rannikolta! Koko aamupäivä on mennyt pohtiessa äitiysloman alkua ja koska sen aloittaisi, mitä tekisi esikoisen hoidon kanssa ja milloin palaisin takaisin töihin. Mitä te muut joilla on jo ennestään lapsi/a aiotte tehdä? Minä luulen, että neiti saa meillä mennä päiväkotiin kahdeksi aamupäiväksi viikossa, jotta saa leikkiä, loruilla ja askarrella muiden samanikäisten lasten kanssa ja pääsee mukaan musiikkileikkikouluun. Päiväkodissa on kuitenkin ne samat kaverit kuin tälläkin hetkellä, sillä koko ryhmä siirtyy seuraavaan, 3-vuotiaiden ryhmään.



Vaikeita asioita nämä, mutta johonkin päätökseen pitäisi tulla. Uskon kuitenkin että muiden lasten seura ja vaihtelevat aktiviteetit tekevät pelkästään hyvää ja säilyttävät viikossa edes jonkinlaisen rytmin. Eikä mene koko maailma sekaisin, vaikka vauva tuleekin taloon. Tällä kertaa en aio kiirehtiä takaisin töihin, vaan otan ainakin pari kuukautta hoitovapaata ja sitten syksyllä takaisin töihin. Tai mistäs sitä tietää miten mieli muuttuu matkan varrella, mutta nyt ajattelen näin.



Pantoufle 19+3

Täällä taas tuolin ja tietokoneen välissä.



Eilen olin suunitellut reissua pariin vaunukauppaan kun mieskin oli pidempään töissä. Läksin siis hyvissä ajoin töistä ja ajattelin että mulla 1,5 tuntia aikaa käydä kahdessa liikkeessä ennen klo 18. No, keli oli ihan kamala, samoin kuin ruuhkakin, enkä selvinnyt 1,5 tunnissa kuin vasta ekan liikeen lähettyville. Länsiväylälläkin liruteltiin eteenpäin kävelyvauhtia... No, en sitten ehtinyt kumpaankaan liikkeeseen, mutta pitää sitten tehdä uusi kierros joku lauantai.



Oma napa on tänään rv 18+6 ja maha pömpöttää ihan kivasti. Mun äippähousuompelut om melkein loppusuoralla, pari saumaa ja yks kumppari pitäis vielä laittaa. Koko ajan on hillitön nälkä - söin aamupalan klo 7.30 aikaan, sitten klo 9.00 töissä toisen aamiaisen ja nyt klo 11 välipalaa kun maha kurnii niin hirveesti. Puolilta päiviltä sitten lounas, iltapäivällä parit välipalat, kotona napostelua, iltaruoka, iltapala.... ...eihän tässä ehdi kohta muuta tehdä kuin syödä ja juosta vessassa!



Rakenneultra on ens viikon keskiviikkona, onnistuttiin saamaan aamun eka aika Jorvista niin ei mene koko päivää siihen reissuun. On ollut niin meno päällä viime aikoina, etten ole ehtinyt keskittyä tunnustelemaan potkuja. Sellaista epämääräisiä tökkäisyjä tai möyrintää kyllä tuntuu välillä kun on rauhassa paikoillaan, mutta ei vielä mitään selviä potkuja. En kyllä tieä onko istukka edessä vaimentamassa liikkeitä kun ei lääkäri sitä mitenkään np-ultrassa kommentoinut.



Mutta nyt taas hommiin!



Karmiini

Nyt on sitten aikaa kirjoitella tännekin kun lääkäri pisti saikulle rytmihäiriöiden takia... Oli kyllä aika karsee kokemus että mistäs tämä nyt johtuu ja miten se vauvaan vaikuttaa, mutta vakuuttelivat että lyhyt aikasena ei vaikuta mitenkään, mutta että nyt sitten pitäisi levätä ettei pahemmaksi mene. No levännyt kyllä olenkin, viime yönäkin tuli tempastua 12 tunnin unet ja taas alkaa väsyttään =O

Ihmettelen vaan etteivät neuvolassa tarkistaneet hemppaa ollenkaan, kun välillä oli jo ihan energinen olo, mutta nyt oon ollut sitten viikon verran tosi uninen...



Täytyy miehistä kommentoida minullakin: Itselläni oli kauhean suuret odotukset miehen käyttäytymisestä sitten kun olen raskaana, no puihinhan se meni. Ei ole halaistua sanaa asiasta kommentoinut alun ja muille kertomisen jälkeen. Minäkin oon sitten ollut vähemmän hölisemästä asiasta, mutta nyt taas aloittanut varovaisen jutustelun, kun tuntuu että pakkokait se molemmilla on etukäteen asioita miettiä ja puhua ettei sitten vauvan syntyessä olla ihan sormi suussa. Tosin nuihin minun jutusteluihin ei taho tulla minkäänlaista kommenttia, joka tosiaan ottaa hirmusesti pattiin, yhteinen asia kun on... joten voimia kanssa sisarille jotka nuita miesten aivoituksia joutuvat samallalailla ihmettelemään. Minullekin lohtua tuo nuo teidän kommentit siitä että kyllä se innostuu sitten kun maha alkaa kasvaa ja viimeistään kun H-hetki lähestyy.



Niin täytyypä vielä jatkaa... meillä mies sanoi silloin heti alussa kun tieto tuli että ootan, että hän ei sitten synnytykseen tule! Kivat hälle. No tiedossa on että hänellä on sairaala- ja piikkikammo, joten toisaalta ihan ymmärrettävää ja eihän toista voi pakottaa. Tulikin vaan mieleen että miten sitten tuo synnytysvalmennus ja itse synnytys. Ruukaako tuollasissa tilanteissa olla joku ystävä/vastaava mukana vai miten se menee? Onko kellään kokemuksia. Näin ensisynnyttäjänä en vielä itse synnytys tapahtumaa halua kummemmin ajatella, mutta tuo on käynyt mielessä.



Täytyypäs mennä aamupuuron keittoon =) Mukavaa kun voi välillä aikataukuista luistaa miten haluaa...

Niki 16+4

Eli meidän pesue matkaa huomenna Kanarialle. Jippaa jee. Olo kyllä just nyt ei ole mitä parhain. Tää kaksosraskaus on kyllä hankalampi kuin esikoisen odottaminen.

Mulle tuottaa päänvaivaa vaunuasian pohtiminen. Eli miten pääsemme liikkumaan, kun esikoinen vasta 1 1/2 v kun kaksoset syntyy. Välillä jopa pelottaa että jäänkö ihan kodin vangiksi. Meillä vielä superhankala kaupunkiasunnon ylin kerros....





elomama rv 16+5

HOITOPAIKKA-ASIAA: Meidän 4-vuotias saa jatkaa osa-aikaisena hoidossa myös syksyllä. Tosin joutuu raukka vaihtamaan hoitopaikkaa, kun kuulemma pph:t eivät voi pitää osa-aikaisena muuta kuin koululaisia tai eskarilaisia. Ja kuitenkin meidän hoitaja kertoi, että ei saa enää ensi vuonna osa-aikaista, kun kaikki koululaiset ohjataan iltapäivähoitoon koululle. Eli en ymmärrä todellakaan, miksi meidän tyttö ei voisi jatkaa osa-aikaisena vanhalla pph:lla, kun kerran muitakaan osa-aikaisia ei ole tulossa syksyllä.



Mä luulen, että meillä päin se on vähän pärstäkertoimesta kiinni, että miten hommat hoituu. Pitäis aina jaksaa valittaa ja pitää kynsin ja hampain kiinni oikeuksistaan. Mutta mä en JAKSA alkaa riidellä. Siispä haettiin tytölle paikka yksityiseen esikouluun (johon ottavat aina joka vuosi sitten myös näitä pienempiä, jos paikkoja riittää, ja tänä vuonnahan kuulemma riittää). Saapi sitten olla siellä seuraavat kolme vuotta ennen koulun alkua. Pakko on saada tyttö nimittäin osa-aikaiseksi hoitoon, kun mulla jatkuu opiskelut ainakin jossain määrin myös syksyllä. Saa nyt nähdä, että miten vauvan kanssa pystyy luennoilla käymään, mutta muuta vaihtoehtoa ei nyt meidän elämäntilanteessa ole.



Inhottavaa on myös se, että kunta " painostaa" irtisanomaan tuon pph:n paikan mahdollisimman pian. Mä sitten yritin perustella, että tässä vaiheessahan voi vielä tulla vaikka mitä keskenmenoja ja muita (toki myöhemminkin), enkä siksi nyt ainakaan vielä tahdo irtisanoa paikkaa. Sain sovittua, että irtisanon pph:n paikan sitten huhtikuun loppuun mennessä. ARGH. Että osaa taasen ärsyttää. Hankkisivat lisää hoitajia, niin olis enemmän paikkoja, ettei tarvis lapsia suurinpiirtein ulos heittää.



Niin, mulle muuten myös sanottiin, että mitään VIRIKEpaikkoja ei lapsille tarjota, ainakaan kunnan puolesta. Mä sitten yritin piipittää, että " emmää mitään virikepaikkaa, kun ihan pakko on saada hoitopaikka, kun ei 4-vuotias voi kotiinkaan jäädä yksin ja luennoilla istuminen olis sille kyllä silkkaa rääkkäystä..." . Onneksi sentään sen tuo hoitojärjestelijä ymmärsi. Mutta kunnalla ei kuulemma voida vastata meidän tarpeisiin, että tervemenoa vaan yksityiselle, ELLET sitten halua lastasi ns. ylimääräiselle paikalle, mutta siinä sitten kärsivät kaikki lapset (ja tuo sanottiin silleen syyllistävästi).



Mutta nyt siis näyttää sen suhteen valoisalta, että yksityiselle pääsee tyttö hoitoon. Tosin hintavampaa se on kuin olis tuo osa-aikahoito ollut kunnalla, mutta eipä voi mitään. Pidän vaan sormia ristissä, että ei yhtäkkistä hakuryntäystä tule sinne yksityiselle. Muuten tietty meidän tyttö on ekana tippumassa pois, jos ryhmät täyttyvät.



Tällaista tällä kertaa, vuodatusta jälleen :)

Jamssa rv17+5

LEM, on totta että herkästi lähdetään tutkimaan ja hyvä onkin. Tsemppistä vain kovasti! Itseäni mietityttää myös np-ultrassa lasketun ajan siirto myöhemmäksi kun ei muistelujeni mukaan pitäisi olla mahdollista....no aivan 100% varma en ole. Jollakin oli muutettu LA:ta rakenneultrassa...meillä ei siirtoa np-ultran jälkeen tehdä??? että geenit vaikuttavat kasvuun 12 vkon jälkeen...



PICAPICA, kestovaippaviidakko on kyllä aikamoinen, meillä meni ainakin jonkun aikaa ennen kuin löydettiin sopivimmat. Aika paljon käytetään 1,5 v esikoiselle taskuvaippoja, mutta sisävaippa ja villahousut on myös kivat hengittävyyden vuoksi ja ovat myös varmimmat.



Kevätsää lämmittää....oikun tuo pakkanenkin jo vähän hellittäisi.



petraelena ja korppu 16+6 (elin muuten jo eilisessä pinossa torstaita)

Mulle iski kauhee räkätauti.. Nenä vuotaa ihan solkenaan! Varmaan n. kaks litraa niistänyt jo tänä aamuna.. :) Muuten olo kyllä ihan jees.



Niki-76, mun ystävä synnytti viime syksynä ja hänen miehellään on sellainen työ ettei millään voinut päivystää synnytystä kotosalla, joutui siis paljon matkustelemaan. Me sovittiin sit että jos sattuu että mies on just sillon matkalla eikä kerkee mukaan, niin minä menen sit mukaan. Muistaakseni ilmotti jo synnärillekkin etukäteen että " varatukihenkilö" on sit minä. Eli ihan hyvin voi olla mukana joku ystävä synnytyksessä.



LEMille täälläkin peukut, ja varpaatkin, pytyssä et kaikki hyvin!!



RAKENNEULTRA on meillä viikollla 19+ jotain. Kättärille siis menossa.

Samalla viikolla on meillä sit myöskin 3/4D-ulra, ei millään jaksais odottaa sinne saakka!!



HAIKARANPESÄSTÄ vielä, me oltiin ilmottauduttu viimeksi, siis aikalailla tasan vuosi sitten, (poika täytti toissapäiväna 1v.) sinne. Kun mentiin sit synnyttämään oli pesä niin täynnä ettei siksi päästy ollenkaan. Saatiin kuitenkin perhehuone ja mies oli koko sairaala-ajan myös siellä. Et ei sit niin hirveesti haitannu vaikkei sinne päästykkään. Nyt täälläkin kova pohdiskelu että ilmottautuakko tällä kertaa vai ei. Ja otetaanko esikoinen sinne vai ei. !,5 vuotiaalta ei oikein vielä voi kysyä et mitä itse haluaa. Että kokemuksia kaivataan, mikä ois järkevintä kaikkien kannalta?



Meillä mies jaksaa olla vielä kiinostunut ja innostunut vauvasta samallalailla ku esikoisestakin kun häntä odoteltiin. Ja mun miehellä on aikaisemmasta liitosta kaks lasta, 12 ja 14 v. Ihme että on vielä silti niin tohkeissaan! Joka ilta nytkin jo sängyssä pitää kättä masulla ja tunnustelee että tuntuuko liikkeitä ja huutelee että " moi! iskä täällä" ym. :)



Eilen oli sit se akupunktio, kovasti se setä siellä selitti ja kälätti hyvin tietäväisenä kaikkee. Antoi sit vielä joitain unilaastareita jotka pitäis auttaa kans nukahtamiseen ja ettei heräile kesken unen. No, ainaki viime yönä heräsin ihan samalla tavalla ku aikasemmin. Saa nähdä ens yönä.. Et taitaa tollasissa olla se asiaan uskominen pääasiallinen keino mikä auttaa, ja nähtävästi mun usko ei oo tarpeeksi vahva.. :)





Mutta nyt ruan laittoon, hyvää loppuviikkoa kaikille!



calathea 15+3

Meidän poika on vauvan syntymän aikaan tasan 3,5-vuotias ja hän saa jatkaa osa-aikaisena samalla pph:lla kuin missä on nytkin (yksityinen). Olen ajatellut, että hän voisi olla keskimäärin 6 päivänä kuukaudessa hoidossa (kokopäivä). Toinen näistä päivistä olisi perjantai, jolloin pph käy lasten kanssa kerhossa ja toisen päivän pidän varmaan joustavasti sen suhteen, millaisia työpäiviä/reissupäiviä miehellä on. En ole vielä sopinut tarkemmista yksityiskohdista hoitajan kanssa, mutta uskoisin tuon järjestelyn olevan OK.

Pantoufle:

Pakkasterveiset täältä rannikolta! Koko aamupäivä on mennyt pohtiessa äitiysloman alkua ja koska sen aloittaisi, mitä tekisi esikoisen hoidon kanssa ja milloin palaisin takaisin töihin. Mitä te muut joilla on jo ennestään lapsi/a aiotte tehdä? Minä luulen, että neiti saa meillä mennä päiväkotiin kahdeksi aamupäiväksi viikossa, jotta saa leikkiä, loruilla ja askarrella muiden samanikäisten lasten kanssa ja pääsee mukaan musiikkileikkikouluun. Päiväkodissa on kuitenkin ne samat kaverit kuin tälläkin hetkellä, sillä koko ryhmä siirtyy seuraavaan, 3-vuotiaiden ryhmään. Pantoufle 19+3

Aih kuinka ihana loma takana, ollaan oltu ulkomailla, ja täten myös palstalta poissa.

LEMille tsemppiä kärkeen, onhan tosiaan tuo koko semmoinen yksilöllinen juttu, eiköhän kaikki ole kuitenkin ihan hyvin.

Mulla kun parit liikkeet tuntui jo toissaviikolla, johtuivat kaiketi sen hetkisestä turvotuksesta vatsalla muutenkin, koska nyt sekä vatsa että liikkeet on poissa tuntumasta!

Sydänäänet kuitenkin taas aamulla kuului ihan hyvin, joten huolta ei ole. Terkka sanoikin, että liikkeet voi tuntua silloin herkemmin, jos esim suolen mutka on sopivasti siinä ja esim ilmaa paljon. Mulla kun tuo jatkuva ummetus on vaivana, niin siitä saattoi johtua. Nyt sitten vaan odottelen taas niitä pieniä nytkäyksiä alkaviksi=)



Lähdempä lukemaan tämän päivän pinoa ja kuulumisianne!

Ihana aurinko paistaa! Ja kaikki pahatolot on takanapäin ja väsymykset ja muut, elämä on ihanaa!!!



Lilli ja edelleen nimetön rv15+3