Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tekisitte (miehen työttömyys ja omat jaksamisen ongelmat)
25.10.2016 |
Mieheni on ollut työtön insinööri reilut 2 vuotta. Töitä on hakenut vaihtelevan aktiivisesti. Lyhyen lisäkoulutuksen kävi ja siihen liittyi harjoittelu, jonka avulla ei töitä irronnut. Ymmärrän hankalan työllisyystilanteen, mutta jotenkin alkaa mietityttää... Asiasta on kyllä keskusteltu kannustavassa hengessä.
Itse olen työelämässä ollut koko ajan. Teen kolmivuorotyötä ja työni on suhteellisen kuormittavaa. Juurikaan muuhun minulla ei jää energiaa. Olen sairastanut vakavaa masennusta useita vuosia ja lapsuuden traumoista johtuvia diagnooseja tehty myös. Haluan olla työelämässä vaikeuksista huolimatta ja työpanostani arvostetaan, jotta en tuntisi itseäni täysin arvottomaksi. Toisaalta minun on lähestulkoon pakkokin olla taloudellisista syistä, jotta voin elättää miestäkin. Työpaikalla ei ongelmistani tiedetä. Olen yrittänyt itsemurhaakin. Nyt on parempi kausi meneillään. Tänään loppui seitsemän päivän työputki ja olen aivan poikki. Jälleen mieleeni nousi tämä ristiriita suhteessamme.
Olen äärimmäisen kiitollinen miehelleni siitä, että hän hoitaa kotityöt pitkälti, kotona kun päivät viettää. Lapsia ei ole. En voi kumminkaan olla miettimättä tulevaisuutta: miten kauan tätä kestää ja miten kauan minun on venyttävä? En ole koskaan raivonnut miehelle asiasta enkä muutoinkaan nalkuta. Mies on minua kohtaan erittäin huomaavainen ja huomioi jaksamisen ongelmani.
Olenko kuitenkin liian pitkämielinen asiassa? Mitä kannattaisi tehdä?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Pitkämielinen?
Tarkoitan siis sitä, olenko liian joustava / katsonut tilannetta liian pitkään. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä meinaat, katsonut tilannetta liian pitkään? Meinaatko että ihan työttömyyden takia jättäisit miehen vai mikä se ongelma oli?
Hae sairaslomaa, masennuksesta saa ja hoida itsesi kuntoon. Saikkella tulot eivät romahda, se on sinun oikeus.
Ongelma on se että hyvää miestä en halua jättää enkä niin ole toistaiseksi aikonut tehdä, mutta en oikein koe reiluksi sitä että minun on ikään kuin pakko jaksaa. Olin keväällä sairaslomalla n. 2 kk ja siirryin sairauspäivärahalle jolloin tulot tippuivat. Syy oli välilevyn pullistumat selässä.
Minun on myös vaikea ymmärtää miehen passiivisuutta ja huolettomuutta työttömyytensä suhteen. Ap
Käyn lisäksi terapiassa kerran viikossa, nyt viidettä vuotta. Ap
Miksi miehesi ei opiskele jotain duunariammattia? mun työtön inssi mieheni teki niin ja työllistyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitaa kotityöt pitkälti? Eikö siis tee kaikkia kotitöitä?
Sinänsähän miehesi työttömyyden luulisi tukevan sinun jaksamistasi, jos mies huolehtii kodista. Jos koet että masennus on uusiutumassa, kannattaa tietenkin pikaisesti hakea apua.
Kai mies sentään jotain palkkatöitä tekee silloin tällöin? Esim jouluksi postia lajittelemaan tms. Sen 300€ saa tehdä ilman että ansiosidonnainen pienenee. Jos on ollut jo 2 vuotta työttömänä, niin kohta ansiosidonnainenkin loppuu. Jos mies kuitenkin tekee kaikkensa, niin työllistymisen,lisä tulojen, kuin kotitöidenkin osalta, et voi tietenkään häntä tilanteesta syyllistää. JOs töitä ei löydy, niitä ei löydy.
Jaksamista molemmille!
Siis käyt töissä ja kotona on hotellipalvelu. Jaksamisesi ongelmat eivät johdu miehestäsi ja vaikutat todella raskaalta ja vaikealta kumppanilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi ei opiskele jotain duunariammattia? mun työtön inssi mieheni teki niin ja työllistyi.
Tätä olen kysynyt ja ehdottanutkin että miksi ei, sanoo että mikään muu ei kiinnosta kuin nykyistä koulutusta vastaava työ eikä niin ollen ala "aikaa hukkaamaan." Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis käyt töissä ja kotona on hotellipalvelu. Jaksamisesi ongelmat eivät johdu miehestäsi ja vaikutat todella raskaalta ja vaikealta kumppanilta.
Näinpä. En ihan ymmärrä ongelmaa. Miten tilanne paranisi, jos mies olisi töissä myös? Paitsi että alottaja saisi työnsä lisäksi tehdä myös puolet kotitöistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitaa kotityöt pitkälti? Eikö siis tee kaikkia kotitöitä?
Sinänsähän miehesi työttömyyden luulisi tukevan sinun jaksamistasi, jos mies huolehtii kodista. Jos koet että masennus on uusiutumassa, kannattaa tietenkin pikaisesti hakea apua.
Kai mies sentään jotain palkkatöitä tekee silloin tällöin? Esim jouluksi postia lajittelemaan tms. Sen 300€ saa tehdä ilman että ansiosidonnainen pienenee. Jos on ollut jo 2 vuotta työttömänä, niin kohta ansiosidonnainenkin loppuu. Jos mies kuitenkin tekee kaikkensa, niin työllistymisen,lisä tulojen, kuin kotitöidenkin osalta, et voi tietenkään häntä tilanteesta syyllistää. JOs töitä ei löydy, niitä ei löydy.
Jaksamista molemmille!
Kiitos sinulle ja kaikille muille asiallisesti kommentoineille. Miehen tulona on työttömyystuki kelalta. Työkokemusta alalta ei ole, työtön valmistumisen jälkeen ollut. Mitään muita töitä mies ei jostain syystä suostu edes hakemaan. Mies tekee kotitöitä niin, että on ruokaa ja pyykit pesee useimmiten, siivoaa ehkä 3 vkon välein eli aika likaista ehtii tulla. Yritän kyllä järjestellä paikkoja ja auttaa.
Masennukseni on siis kroonista, koko aikaista. Olen oppinut elämään sen kanssa, vaikka saatan ajatella kuolemista jne.päivittäin. En ole varma siitä, onko oma elämä elämisen arvoista mutta yritän silti, en halua olla yhteiskunnassa rasitteena ja pistää asioita sairauden piikkiin joten olen pysytellyt työelämässä.
Kylläpä on ymmärtämättömiä viestejä. Ihanko suosiolla elättäisitte vuodesta toiseen puolisoa, joka voisi hyvin tehdä paljonkin oman työllistymisestä eteen.
Ei lapsettomassa taloudessa ole sellaisia kotitöitä ettei työssäkäyvä pari niistä selviäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä on ymmärtämättömiä viestejä. Ihanko suosiolla elättäisitte vuodesta toiseen puolisoa, joka voisi hyvin tehdä paljonkin oman työllistymisestä eteen.
Ei lapsettomassa taloudessa ole sellaisia kotitöitä ettei työssäkäyvä pari niistä selviäisi.
Saahan se työtön osapuoli tukea. Kyllä mä ainakin pärjäsin varsin hyvin, kun en ollut töissä. En siis elättäisi, mutta en eroaisikaan
Potkaise tommonen luuseri pellolle. Miehen pitäisi opiskella jotain muuta jos ei töitä löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisikohan ap:n harkita alan vaihtoa...Työsi kuormittavuus ei vähene, vaikka miehesi saisi töitä. Rahaa teillä olisi silloin enemmän, mutta auttaisiko se sinua jaksamaan paremmin? Silloin on aina jotain pielessä, jos työn lisäksi ei tunnu riittävän energiaa mihinkään muuhun. Ja se jotain löytyy sieltä työstä.
Ei se Kelan peruspäiväraha oikein riitä elämiseen, aivan varmasti ap maksaa miehen kuluja kuten asumiskuluja. Pahinta on miehen passiivisuus. Itse en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Potkaise tommonen luuseri pellolle. Miehen pitäisi opiskella jotain muuta jos ei töitä löydy.
Auttaako se? Tyyppi on kuitenkin insinööri, joka on sinällään ihan työllistävä tutkinto eli ei ole kyse mistään filosofista. Ei ole monta työllistävämpää tutkintoa ja kaikistahan ei voi tulla lääkäreitä tai myyntialan osaajia
Vierailija kirjoitti:
Ei se Kelan peruspäiväraha oikein riitä elämiseen, aivan varmasti ap maksaa miehen kuluja kuten asumiskuluja. Pahinta on miehen passiivisuus. Itse en jaksaisi.
Miten sitten peruspäivärahalla olevat sinkut?
Sinkut saa asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea. Työssäkäyvä puoliso taas joutuu elättämään ja omat tulot estää asumis- ja muut tuet puolisolta.
Insinööri ei ole mikään hyvin työllistävä tutkinto ja paljon riippuu myös paikkakunnasta ja työkokemuksesta. Joka tapauksessa kaksi vuotta ilman töitä on jo aika, jonka jälkeen pitäisi ymmärtää hakea myös erilaisia töitä tai opintoja.
Pitkittynyt työttömyys ilman opiskelua tai mitään muuta CV:n täytettä ei auta ketään työnhaussa unelmatyöhön.
Alue: Aihe vapaa
Pitkämielinen?