ERO edessä. Olisiko tämä hyvä suunnitelma lapsien kannalta:
Lapsi olisi joka toinen viikonloppu isällääjn ja lisäksi isä ja lapsi tapaisivat toisiaan 2x viikossa arki-iltaisin. Muuten asuisi äidin eli minun kanssa.
Mitä mieltä olette?
Kommentit (22)
kirjoitusvirhe otsikossa. siis pitäisi olla lapsen kannalta. meillä on yksi lapsi. ap
Ihan peruskuvio. Lapsestahan te näette., sopiiko tälläinen tapaamismalli hänelle. Siis jos ei ole niin vanha, että hän osaa itse kertoa. Muuten toki kysymällä.
vuoroviikkosysteemi tuntuu todella rajulta minulle. En yksikertaisesti pystyisi olemaan lapsesta erossa viikkoa. Se on se suurin syy. Minun itsekäs syyni. Mutta silti haluan, että lapsi saa olla isänsä kanssa tekemisissä suhteellisen paljon.
Isälle tuntuisi olevan ok tämä systeemi. Lapselta emme ole vielä kysyneet. Lapsi on 7-vuotias. ap
Kai se riippuu ihan siitä missä isä asuu. Jos asuu kaukana niin ei ole helppoa ratkaisua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin vähän isän kanssa?
No onhan tuossa aika paljon. Puolet viikosta olisi 3-4 päivää. Nyt ap:n lapsi näkee isää kahtena iltana ja joka toinen vkonloppu.
Meillä on melkein samoin, yhtenä viikkona 3 arkipäivää ja yöt, seuraavana viikkona yksi arkipvä ja viikonloppu. Siinä on tasan puolet pitkässä juoksussa. Aika vaikea noita jakoja on tehdä järkevästi, tämä on paras mihin on päästy. Viikko-viikko olisi kuitenkin kidutusta kaikille.
Mä mietin, miten äidit pystyy olemaan erossa lapsestaan viikon? Mä en pystyisi siihen. Jollakin tasolla ymmärrän, että isät pystyvät olemaan viikon erossa, koska elämme kuitenkin sellaisessa maassa, jossa perinteiset sukupuoliroolit on vielä tosi tiukassa.
ap
Meillä kokoeiltiin alkuun tuollaista, levotonta, paljon siirtymiä...ei sopinu meidän lapsille, viikko-viikko paljon parempi LAPSILLE. Helvetillinen ikävähän äidillä alkuun oli, mut kaikkeen tottuu!!
12 jatkaa...jos te tosiaan haluatte lapsen parasta, niin ehkä se oma ikävä vaan pitää kestää. Ja kyllähän se isäkin ikävöi?? Ainakin meillä isä oli ollut jo ennen eroa paljon lasten kanssa.
Mutta, toki jokainen perhe itse ratkaisee asian itselleen parhain päin
mutta miksi se vuoroviikkosysteemi on nimenomaan lapselle paras mahdollinen ratkaisu?
ap
Meillä lapset isällään joka 2.viikonloppu pe-ma ja lisäksi viikolla näkevät yhtenä iltana. Ei haluta lapsille reppuelämää, en itsekään tahtoisi asua viikkoa siellä ja toista täällä. Yksi pääkoti lapsilla ja isin luona kakkoskoti. Lapset 8- ja 6-vuotiaat ja 4-vuotta jo menty näin.
Minkä HELVETIN takia on ymmärrettävää että lasten isä on enemmän erosta lapsista. Itse en todellakaan haluaisi olla päivääkään omista erossa ja tällaisessa tilanteessa taistelisin viimeiseen asti kaikista päivistä itselleni!
Vierailija kirjoitti:
vuoroviikkosysteemi tuntuu todella rajulta minulle. En yksikertaisesti pystyisi olemaan lapsesta erossa viikkoa. Se on se suurin syy. Minun itsekäs syyni. Mutta silti haluan, että lapsi saa olla isänsä kanssa tekemisissä suhteellisen paljon.
Vuoroviikkosysteemi on rankka lapselle. Lapsella on oikeus siihen, että on yksi pysyvä koti joka ei joka viikko vaihdu.
Vierailija kirjoitti:
Minkä HELVETIN takia on ymmärrettävää että lasten isä on enemmän erosta lapsista. Itse en todellakaan haluaisi olla päivääkään omista erossa ja tällaisessa tilanteessa taistelisin viimeiseen asti kaikista päivistä itselleni!
Lasten edun kannalta nämä on mietittävä, ei itsekkään äidin eikä isän.
Meillä on viikko - viiko.
Perjantaisin lapset vaihtavat kotia suoraan koulusta ja tämä toimii meillä.
Lisäksi ex on jo vuosia ollut heinäkuun Sveitsissä, eron jälkeen lapset ovat olleet siellä, olimme siellä aina kuukauden kun olimme yhdessä. Elokuun lapset vuorostaan ovat minulla.
Aluksi oli aivan kamala ikävä, mutta teen lapsi-viikolla lyhyempää työviikkoa ja korvaan tämän seuraavalla viikolla plus teen kaikki suuremmat siivousurakat jne.
Lisäksi ex.llä on vielä hänen ex-kotinsa avaimet, hän tietenkin ilmoittaa, jos lapsilta on jäänyt jotain ja hakee ne itsekseen.
Tulemme niin hyvin toimiin, koska emme ole ex.n kanssa missään tekemisissään. Laitamme asiasta sähköposteja ja joustamme aina, en usko että kertaakaan kumpikaan olisi sanonut ei käy.
Me jaetaan vanhemmuus ajallisesti tasan, mutta ei vuoroviikoin vaan lyhyempinä jaksoina. Meillä vanhemmat vaihtaa kotia, lapsilla koko ajan yksi koti. Tämä on toiminut. Viikkoa en minäkään haluaisi olla erossa, mutta ei isäkään halua jäädä sivuun.
Hyvältä kuulostaa, mitä isä on mieltä? Miksi ette kokeilisi vuoroviikkosysteemiä? Minkä ikäinen lapsi?