Galakseja on 10 kertaa luultua enemmän
Kertoo IL. Riittääkö ymmärtämyksesi, uskosi? Loputon universumi. Siltikin kaikella on merkitys ja tarkoitus, kunnes taas kaikki kutistuu uutta alkuräjähdystä varten. Tämä tapahtuu ja tapahtuu uudelleen ja uudelleen, joka kerran edellisten henkien viisastuttamana. Ja ne ovat meidän jumaliamme, jotka tiivistyvät niissä kasauksissa ja palautuvat alkuräjähdyksissä. Materia puristuu, henki kokoontuu. Tässä teille totuus.
Kommentit (7)
kirjoitti:
Minä ja sinä, me olemme yhtä! Kun me kuollaan niin silloin kai tavallaan aika lakkaa olemasta ja pääsemme sinne paikkaan missä kaikki on yhtä tietoisuutta. Silti välillä on aika nihilistinen olo kun sitä ei ihan voi vielä todistaa, että tää tietoisuus on ikuinen. Vaikka kuolemanrajakokemukset on kiehtovia ni eihän niitäkään voi todistaa. Mutta ei tunnu uskomattomalta kymmenkertainen määrä galakseja kun itse olisin valmis uskomaan että jopa universumeita on loputon määrä ja aina voi "zoomata ulospäin" sitä "kuviota". Minusta tuntuu pahalta kun me kaikki sairastutaan ja useimmat kituu ennen kuolemistaan ja tuntuu moraalittomalta itse hankkia kuitenkaan lapsia jotka joutuisivat vääjäämättä sitten sairastamaan ja kuolemaan. Kuitenkin taidan olla niin heikko että sorrun vieteilleni lisääntyä etenkin kun menin rakastumaan ja sitten tuon tähän maailmaan vain uuden kuolonuhrin lisää. Toivotaan että tietoisuus jatkuu ainiaan.
Olet jo aika lähellä ymmärrystä. Sielu on valo ja henki. Maanpäällinen keho on vain alusta nuoren hengen oppimiseen. Tätä tapahtuu koko universumissa jatkuvasti ja loputtomasti.
Ap
Av-mammoja on kymmenen kertaa luultua enemmän. Lähteenä IL
Persreikää kutittaa, olisikohan taas tullut pukamia sinne.
Galakseja n. 200 miljardia arvioitu tällä hetkellä
Vierailija kirjoitti:
Galakseja n. 200 miljardia arvioitu tällä hetkellä
Tässäkin jo määrä mitä ihmismieli ei voi ymmärtää ilman kaikkeutta.
Ap
"Luultua enemmän"? ja kuka on antanut arvion "10 kertaa enemmän"?
Melko typerästi muotoiltu. Kukaan ei ole enää satoihin vuosiin "luullut" että avaruus on rajallinen, vaan on melko yleinen näkemys, että se on ääretön.
Minä ja sinä, me olemme yhtä! Kun me kuollaan niin silloin kai tavallaan aika lakkaa olemasta ja pääsemme sinne paikkaan missä kaikki on yhtä tietoisuutta. Silti välillä on aika nihilistinen olo kun sitä ei ihan voi vielä todistaa, että tää tietoisuus on ikuinen. Vaikka kuolemanrajakokemukset on kiehtovia ni eihän niitäkään voi todistaa. Mutta ei tunnu uskomattomalta kymmenkertainen määrä galakseja kun itse olisin valmis uskomaan että jopa universumeita on loputon määrä ja aina voi "zoomata ulospäin" sitä "kuviota". Minusta tuntuu pahalta kun me kaikki sairastutaan ja useimmat kituu ennen kuolemistaan ja tuntuu moraalittomalta itse hankkia kuitenkaan lapsia jotka joutuisivat vääjäämättä sitten sairastamaan ja kuolemaan. Kuitenkin taidan olla niin heikko että sorrun vieteilleni lisääntyä etenkin kun menin rakastumaan ja sitten tuon tähän maailmaan vain uuden kuolonuhrin lisää. Toivotaan että tietoisuus jatkuu ainiaan.