Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä riittävä syy erota?
17.10.2016 |
Olemme kolmekymppisiä ja seurustelleet vuoden. Nyt olen alkanut harkitsemaan eroa. Riitelemme jatkuvasti ja miehen rahankäyttö ahdistaa. Miehellä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Kolme koulua on aloittanut, mutta jättänyt kesken. Välillä mies on elänyt pitkiäkin aikoja sossun tai kelan tuilla vapaaehtoisesti, edes yrittämättä etsiä mitään töitä. Tällä hetkellä mies tekee pienipalkkaista osa-aika työtä. Saisi tehdä täydet tunnit, mutta ei halua/jaksa.
Mies sai keväällä oppisopimuspaikan, josta olisi mielestäni ollut paljon hyötyä tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Jätti sen kuitenkin kesken, koska ei kuulemma tarvitse koulutusta menestyäkseen. Mies pitää vapaapäiviä milloin huvittaa ja saattaa irtisanoutua töistä sen kummempia miettimättä. Loppukuusta rahat on aina loppu.
Mies suuttuu välittömästi, jos kommentoin mitään hänen työkuvioihinsa liittyvää. Olen yrittänyt saada miestä ajattelemaan asioita pidemmälle, mutta häntä ei kiinnosta minun mielipiteeni. Riitelemme paljon myös muista asioista. Hänen mielestään aina vain arvostelen, nalkutan tms. Haluaisin vain, että hän vähän ryhdistäytyisi, eikä rakentaisi tulevaisuuttaan tukien varaan.
Itsellänikin on melko pieni palkka, mutta olen siihen ihan tyytyväinen. Se riittää. Haluaisin kuitenkin tasavertaisen suhteen, jossa kulut menevät puoliksi ja olisi varaa tehdä jotain kivaakin yhdessä esim. matkustella. Yhteisestä asunnosta ja lasten hankinnasta en edes pysty haaveilemaan.
Muilta osin suhteemme voi ihan hyvin. Vietämme paljon aikaa yhdessä ja silloin kun emme riitele, meillä on kivaa. Onko tässä riittävästi syytä erota?
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hyvä syy erota. Mun mies oli monta vuotta työttömänä. Tienaa nyt ja sai palkankorotuksenkin ku on niin hyvä. Hänellä on myös alkoholiongelma mutta rakastan häntä silti. Juo vain viikolloppuisin enää. Hän myös antaa rahaa elämiseen koska oon opiskelija.
Rakkaus on myös silloin kun alamäkiä. Toivottavasti saatte puhuttua asiat
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä syy erota. Mun mies oli monta vuotta työttömänä. Tienaa nyt ja sai palkankorotuksenkin ku on niin hyvä. Hänellä on myös alkoholiongelma mutta rakastan häntä silti. Juo vain viikolloppuisin enää. Hän myös antaa rahaa elämiseen koska oon opiskelija.
Rakkaus on myös silloin kun alamäkiä. Toivottavasti saatte puhuttua asiat
Mutta ap:n mies ei ole saanut edes mitään koulutusta käytyä joten on aika pienet mahdollisuudet koskaan työllistyä kunnolla varsinkin kun edelleen jättää kaiken kesken ja välttelee aiheesta puhumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tuossa suhteessa ole mitään tulevaisuutta ellet halua täysin perässä vedettävää miestä.
Pääset paljon helpommalla kun jätät miehen pyörimään omiin kuvioihinsa...ei se tuosta muutu kuin pahemmaksi kun mies on jo 3kymppinen eikä mikään keskenkasvuinen teini.
Ei se jaksa, ei huvita eikä kiinnosta mikään jatkossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä syy erota. Mun mies oli monta vuotta työttömänä. Tienaa nyt ja sai palkankorotuksenkin ku on niin hyvä. Hänellä on myös alkoholiongelma mutta rakastan häntä silti. Juo vain viikolloppuisin enää. Hän myös antaa rahaa elämiseen koska oon opiskelija.
Rakkaus on myös silloin kun alamäkiä. Toivottavasti saatte puhuttua asiat
Mutta ap:n mies ei ole saanut edes mitään koulutusta käytyä joten on aika pienet mahdollisuudet koskaan työllistyä kunnolla varsinkin kun edelleen jättää kaiken kesken ja välttelee aiheesta puhumista.
Ei munkaa mies oo juuri mitää kouluja käynyt. paljon vähempi ku minä. itse oon yliopistossa siis nyt. mitä hittoa teen jollain akateemikolla. voin koulussa jutella kirjaviisaiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli miehen pitää maksaa itsekkäät lapsihaaveesi ja nostaa elintasoasi kelvatakseen sinulle.
Eipä siinä, olet ihan samanlainen kuin kaikki muutkin suomalaiset naiset.
Koska teillä ei (onneksi) ole lapsia niin ei edes tarvita mitään syytä eroon. Voit erota jo tänään jos siltä tuntuu.
Toki voit jäädä suhteeseen riitelemään ja katselet vielä pari vuotta lisää kun mies sössii koulutukset, työt ja raha-asiat. Mutta veikkaan että hukkaan menee ne vuodet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on kolmekymppinen ja elää noin?
HUh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9...onko suomalainen mies siis ap:n miehen kaltainen sossupummi joka ei saa mitään koulutusta päätökseen, sössii raha-asiat, ei pysty/halua pitää työpaikkaa ja suuttuu kun pitäisi keskustella? JEP!
Tuo asia on varmasti miehelle arka kohta, joten on luonnollista, että suhtautuu tunteella. Mutta en mä itse jaksaisi sellaista miestä pitemmän päälle, joka ei pystyisi puhumaan myös vaikeista asioista.
Sit taas tuo syyttely, että nalkutat, toimii taas kilpenä sille, että asioita ei tarvitse keskustella selväksi. Mutta jos mies ei keskusteluun pysty, niin eipä sitten keskustella.
Jos mies ei pysty puhumaan noista asioista, jotka ovat hänelle vaikeita, koska tuntee itsensä epävarmaksi, yrittäisin viritellä keskustelua siihen suuntaan, mitä mies tulevaisuudelta haluaa, mistä haaveilee, edes pientä tai suurta. Että jos kerrot vaikka, että haluaisit matkustaa jonnekin, kuinka mies siihen suhtautuu. Jos edes siitä, mitä tulevaisuudessa haluttaisiin tehdä, oli se sitten tuollaista pientä kuten matkustelu tai suurta, kuten mitä halutaan yleensä, ei millään löydy yhteistä säveltä, niin sitten mielestäni näyttäisi huonolta jatkaa. Jos kerran tilanteenne on tuollainen kuin on, että molemmat pienipalkkaisia, mielestäni pitää puhaltaa yhteen hiileen ja haaveilla samoista asioista. Ehkä sitten nuo vaikeammatkin asiat voisivat alkaa purkautua tai niihin saataisiin joku selvyys, jos pääsette keskusteluiden tuloksena siihen, että olette samalla puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
9...onko suomalainen mies siis ap:n miehen kaltainen sossupummi joka ei saa mitään koulutusta päätökseen, sössii raha-asiat, ei pysty/halua pitää työpaikkaa ja suuttuu kun pitäisi keskustella? JEP!
Kas kas, osuiko lompakkoloisen hermoon?
Vierailija kirjoitti:
Olemme kolmekymppisiä ja seurustelleet vuoden. Nyt olen alkanut harkitsemaan eroa. Riitelemme jatkuvasti ja miehen rahankäyttö ahdistaa. Miehellä ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Kolme koulua on aloittanut, mutta jättänyt kesken. Välillä mies on elänyt pitkiäkin aikoja sossun tai kelan tuilla vapaaehtoisesti, edes yrittämättä etsiä mitään töitä. Tällä hetkellä mies tekee pienipalkkaista osa-aika työtä. Saisi tehdä täydet tunnit, mutta ei halua/jaksa.
Mies sai keväällä oppisopimuspaikan, josta olisi mielestäni ollut paljon hyötyä tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Jätti sen kuitenkin kesken, koska ei kuulemma tarvitse koulutusta menestyäkseen. Mies pitää vapaapäiviä milloin huvittaa ja saattaa irtisanoutua töistä sen kummempia miettimättä. Loppukuusta rahat on aina loppu.
Mies suuttuu välittömästi, jos kommentoin mitään hänen työkuvioihinsa liittyvää. Olen yrittänyt saada miestä ajattelemaan asioita pidemmälle, mutta häntä ei kiinnosta minun mielipiteeni. Riitelemme paljon myös muista asioista. Hänen mielestään aina vain arvostelen, nalkutan tms. Haluaisin vain, että hän vähän ryhdistäytyisi, eikä rakentaisi tulevaisuuttaan tukien varaan.
Itsellänikin on melko pieni palkka, mutta olen siihen ihan tyytyväinen. Se riittää. Haluaisin kuitenkin tasavertaisen suhteen, jossa kulut menevät puoliksi ja olisi varaa tehdä jotain kivaakin yhdessä esim. matkustella. Yhteisestä asunnosta ja lasten hankinnasta en edes pysty haaveilemaan.
Muilta osin suhteemme voi ihan hyvin. Vietämme paljon aikaa yhdessä ja silloin kun emme riitele, meillä on kivaa. Onko tässä riittävästi syytä erota?
Toistaiseksi vielä ei Suomessa nainen tarvitse neljää todistajaa saadakseen avioeron.
Luin vain "riidellään jatkuvasti" eli on.
Vierailija kirjoitti:
Luin vain "riidellään jatkuvasti" eli on.
Toisissa parisuhteissa riidellään enemmän toisissa vähemmän. Sekä riitely voi olla myös kausiluontoista. Ei välttämättä tarkoita että tarvitsee erota.
Joo on kyllä .
Vaikka olisi kuinka kiva ja rakastettava niin silti kannattaa olla realistinen
Ei se tilanne siitä itsellään parane tai paremmaksi muutu jos ei mitään tee tai halua tehdä.
Eläminen on kallista ja lähes kaikki asiat maksaa jo ihan jokaisen ihmisen perustarpeet : asunto,ruoka,vaatteet,vesi,sähkö, jne...
Pitäisi jokaisen ottaa vastuuta myös omasta elämästään eikä vaan roikkua muiden taakkana ja elätettävänä kokoajan.
Joskus voi kenelle tahansa käydä huono tuuri ja saada potkut tai irtisanotaan mutta itsesääliin ei pidä jäädä rypemään koko loppuelämäkseen ja syytellä muita ihmisiä omasta saamattomuudestaan.
Jos joku niin tekee niin se on kyllä säälittävä häviäjä joka ei sääliä ansaitse.
ei muuta kuin paksumman lompakon metsästykseen.