kiinteitä ruokia maan tapojen mukaan?!
Olen ihan äimänä, koska 4-kuukautiselle vauvalleni suositellaan täällä Espanjassa ensimmäiseksi kiinteäksi ruuaksi Nestlen valmispuuroja sekoitettuna äidinmaidonvastikkeeseen. Ja minä kun luulin, että perunalla aloitetaan... Mitä te muut ulkomailla asuvat äidit olette tarjonneet ensimmäisenä kiinteänä ruokana vauvoillenne? Oletteko toimineet paikallisten suositusten mukaisesti, vaiko seuranneet suomalaisia käytäntöjä?
Kommentit (16)
eli kiinteitä omien arvioiden mukaan, joiden muodostaminen on hankalahkoa esikoisen kanssa (ainakin) kahden eri maan ohjeet tietäen!
MUTTA kyselemällä tutuilta molemmissa maissa, paikallisen lastenlääkärin ohjeet kuunnellen, ja suomalaiseen neuvola-puhelimeen soittamalla muodostuu jo hyvät tiedot. ja netti&lastenruokakirjaset..
sekä suomessa että saksassa suositellaan kiinteiden opettelu näin: pieniä annoksia _teelusikallisia_ lounasaikaan, jotta mahdolliset vatsapurut ajottuu päiväsaikaan, pehmeeksi keitettyjä vihanneksia ja kasviksia ja juureksia vauvan käyttämällä maidolla sekoitettuna, sitten hedelmiä ja sitten lihoja. viljojen antamista kannattaa jättää mahdollisimman myöhäiseksi koska ne allergisoi paljon/ ei ole helposti sulavia vatsalle. kiinteiden aloitus-ajan kohta: suomessa ollaan kovasti 6kk:n kohdalla, itse ymmärsin täällä että 4kk, tosin vauvakohtaisuutta molemmissa maissa.
täällä kiinteiden alotukseen liittyy USEIN imettämisen lopettaminen, suomessa ei kai? lastenlääkärimme innokkaasti suositteli aina vaan jatkamaan ja jatkamaan imetystä, mutta tuttavapiiriini ei lukeudu yhtään saksalaista äitiä joka olisi imettänyt yli 6kk.... sattumaa, en tiedä, mutta tunne on että siihen loppuu imetys ja siirrytään korvikkeelle.
. että millä aloitimme:
1.bataatti = Sweet Potato, Süsskartoffel.
2.banaani
3. porkkana-bataatti
4. bataatti-peruna-maissi-parsakaali-kukkakaali-jne
Toi Bataatti on erittäin hyvä alotusruoka, koska siinä ei ole tärkkelystä (?) niinkuin perunassa, joten se ei aiheuta ummetusta niinkuin peruna. keitettynä on aivan pehmeä sisältä, ja kuin silkkiä tulee soseesta haarukalla vaan soseuttamalla, ja maistuu HYVÄlle aikuisistakin!
eli minustakin kannattaa pitää korvat auki ja tiedustella eri maiden käytäntöjä, ja tehdä sitten niin kuin itsestä parhaalta tuntuu!
Esikoisen kanssa aloitin 4 kk iässä maan tavan mukaan hedelmäsoseilla ja vähän myöhemmin riisivellillä (lusikalla, koska hän ei huolinut pulloa). Toisen vauvan opetin pulloon heti pienestä pitäen, ja neuvolan tädin luvalla ensimmäinen " kiinteä" ruoka oli 4 kk iässä riisivelli pullosta (riisijauhoa + korviketta). Sitä annoin ihan parempien yöunien toivossa, mutta eipä ole auttanut :) Saksassa asuvalta tuttavalta muuten kuulin, että heillä ei suositeltu puuroa heti täysimetetylle vauvalle, koska korvikkeeseenkin olisi totuteltava pikku hiljaa...
Tulin myös siihen tulokseen, että soseet on ihan hyvä aloittaa hedelmillä. Koska jo lusikasta syöminen on ison opettelun takana, on mielestäni ihan ok, jos pöperö on vauvasta myös hyvän makuista! Aloittelimme tällä kertaa aika hitaasti, vasta vähän vajaa 6 kk iässä söimme soseita päivittäin, ja 6 kk iässä aloitimme myös vihannekset. Porkkana maistui heti, koska sekin on aika makeaa.
Olen pyrkinyt vielä välttämään soseita, joissa on mukana appelsiinia tai tomaattia, koska ne ovat allergisoivia ruoka-aineita. Periaatteessa niitä saisi jo antaa 7 kk ikäiselle, mutta odotan vielä jonkin aikaa, koska itsestäni tuntuu siltä.
Eli hanki tietoa eri puolilta, tee niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu ja mikä vauvallesi parhaiten maistuu!
Englannissa varmasti tavallisin ensiruoka on riisivelli eli siis kaupasta ostettua " riisijauhoa" sekoitettuna joko korvikkeeseen tai aidin maitoon. Hyvana puolena on tietysti se, etta taysimetetylle lapsellekin aidinmaidon maku on tuttu. Hankaluutena on, etta jos syominen kestaa kauan (5 min+) niin velli muuttuu taydeksi nesteeksi ja sita on hankala syottaa.
Meilla terveydenhoitaja kehotti valttamaan makeita (hedelmaa sisaltavia) ruokia aluksi, koska lapsi tottuu niihin nopeasti ja sen jalkeen pelkan potun syonti on hankalaa. Yleensa varmaankin kannattaa aloittaa " mauttomista" ruuista.
Sinansa kylla hauska lukea noita eri suosituksia ja veratilla eri maita. Mitenkohan lapsiraukat pysyvatkaan hengissa :-). Suomessa kauhistellaan englantilaisten tapaa antaa lapsille juustoa ja lanttua ennen 1 vuoden ikaa. Englantilaiset jarkyttyvat siita, kuinka Suomessa juotetaan vellia tuttipullosta ja Meksikossa tavallisinta ensiruokaa on kuulema raaka kananmuna.
Ja sillä systeemillä me mentiin kuopuksen kanssa, vaikka esikoinen oli aikoinaan aloittanut perunalla ja porkkanalla Suomen systeemin mukaan :)
Kiitos hyvistä neuvoista! Kysyisin vielä sitä, että jos nyt aloitan tällä vellillä/puurolla, eikä minulla ole omaa maitoa pakastettuna, voikohan äidinmaidonkorvike aiheuttaa jonkun reaktion lapsessani? Tähän asti vauva on siis pärjännyt pelkällä rintaruokinnalla.
(Jos olisivat kertoneet aiemmin, että velli sekoitetaan omaan maitoon, olisin tietenkin pikku hiljaa varastoinut sitä.)
Suomalaiseen luomumentaliteettiin tottuneena kaikenmaailman pulvereiden ja korvikkeiden kanssa ährääminen tuntuu jotenkin teolliselta.
kansainvälisillä vauvalistoilla usein suositellaan (ja WHO suosittelee) vähintään 6 kk täysimetystä. Yksi vinkki oli keittää luomuriisiä ja laittaa se hyvin keitetty riisi sitten siivilän läpi (painaa lusikalla päältä) ja laimentaa ihan sillä keitinvedellä. Tuo oli meillä yksi ensimmäisistä kokeiluruoista sekä ihan pehmeäksi keitetty ja laimennettu (keitinvedellä) porkkana ja jotain marjoja taisi myös olla.
...omat kokemukseni kun ovat ihan erilaiset, ja voihan olla että joku Saksassa odottava äiti lukee tätä viestiä:-)
tanjaw:
...eli kiinteitä omien arvioiden mukaan, joiden muodostaminen on suomessa ollaan kovasti 6kk:n kohdalla, itse ymmärsin täällä että 4kk, tosin vauvakohtaisuutta molemmissa maissa.
täällä kiinteiden alotukseen liittyy USEIN imettämisen lopettaminen, suomessa ei kai? lastenlääkärimme innokkaasti suositteli aina vaan jatkamaan ja jatkamaan imetystä, mutta tuttavapiiriini ei lukeudu yhtään saksalaista äitiä joka olisi imettänyt yli 6kk.... sattumaa, en tiedä, mutta tunne on että siihen loppuu imetys ja siirrytään korvikkeelle.
Meidän lastenlääkärimme (sekä viimeinen että edellinen) ja samoin kätilöni suosittelivat kaikki 6kk täysimetystä, kuopukseni joka ei kiinteistä välittänyt oli jopa 7kk täysimetyksellä, lääkäri suositteli ettei ruokaa tuputeta kun vauva ei tykkää.
Itse tunnen yhden ainoan äidin joka ei imettänyt kuin pari kk, muut ovat imettäneet n.10-14kk.
Oma kuvani Suomesta taas on se että vauvoille annetaan vellejä tms. tosi aikaisin eikä juuri yhtään kukaan täysimetä 6kk, saatikka imettäisi vielä vuoden ikäistä.
Vaikea sanoa kuinka asia " oikeasti" on:-)
AP teemaan vielä, meillä lapset ovat saaneet ensimmäisinä kiinteinä ruokinaan myös heti sormiruokaa, esim. pehmeäksi keitettyjä omenan- ja porkkananpaloja, samoin maissinaksuja. Olivat tosin molemmat yli 6kk kun aloitettiin.
:-)
vellillä/puurolla, joka sekoitetaan äidinmaitoon/korvikkeeseen. Ja lusikalla aloitetaan syömään, ei juoteta pullosta. Täällä suositaan myös täysimetystä 6 kk ikään saakka. Olen myös sitä mieltä, että Suomessa harvoin imetetään 6 kk ikään saakka (en tunne ketään). Joulunakin kun olimme Suomessa käymässä ja tyttäreni oli reilu 3 kk sain jatkuvasti kuulla naisilta, että " no sähän saat aloittaa kiinteät" ja peruskommentti oli myös " Riittääkö sulla muka maito" , " Mistä voit tietää että maito riittää" . Tuntuu, että suomalaisnaiset eivät usko, että pelkkä äidinmaito voi riittää vauvan ravinnoksi. Suorastaan ahdisti (ja ahdistaa edelleen kun anoppi on vierailulla), kun epäillään että tyttäreni on aliruokittu, kun ei saa kuin äidinmaitoa. Mamamami, miksi sinulla täytyisi olla varastossa pumpattuna äidinmaitoa? Eihän siihen aloitteluun mene kuin muutama kymmenmilliä/vrk, minä ainakin ajattelin pumpata samana päivänä/samalla viikolla kun annan puuroa, sitten kun parin viikon päästä aloitamme puuron.
Itse todellakin ajattelen mennä amerikkalaisten suositusten mukaan, mielestäni täällä on asiantunteva terveydenhuolto. Toki olen selvillä myös suomalaisista linjoista ja tavallaan jatkuvasti arvioin minkä mukaan haluan mennä. Ei kyllä tulisi mieleenikään perunalla aloittaa:) Loppujen lopuksi enpä nyt tiedä onko niin hirmuisasti väliä, aloittaako puurolla vai jollain vihanneksella/hedelmällä.
En tieda, mutta suositukset kiinteiden aloitusajankohdasta ovat tainneet muuttua. Esikoisemme (syntynyt 98) ollessa vauva kiinteat kehotettiin aloittamaan 4kk jalkeen ja sanottiin, etta jos lykkaa aloittamista yli 6kk niin totuttelu on vaikeaa ja siina iassa lapsi tarvitsee muutakin. Olin paniikissa, koska ruokailu neidin kanssa ei kerta kaikkiaan sujunut. Neuvolassa laksyttivat minua, kun syominen ei onnistunut. Olin todella huolissani lapsen hyvinvoinnista, kun kaikki kiintea kaantyi jo huulita takaisin. Neuvolassa maalailtiin kauhukuvia loppuelaman yksipuolisesta ruokavaliosta, kun 12kk ei viela syonyt muuta kuin riisivellia ja kaurapuuroa. Sinansa hassua, kun tytto nykyisin on aivan kaikkiruokainen ja tosi innokas kokeilemaan uusia ruokia.
Toinen lapsemme syntyi 2001 ja silloin oltiin paljon rennompia asiasta. Edetaan lapsen ehdoilla ja jos kiinteat ei maistu niin jatketaan imettamista. Aloitimme pojan kanssa siina vahan ennen 6 kk ja hanen kanssaan oli paljon helpompaa. Kaikki kelpasi ja ruokaa meni uskomattomia maaria pieneen mahaan. (Niin ja kuten arvata saattaa, nyt han on paljon valikoivampi ja epaluuloisempi uutta kohtaan kuin esikoinen)
Sen olen tosiaan huomannut, että joka maassa on eri käytännöt ja myös eri aikoina vaihtelevat, Suomessakin ovat suositukset muuttuneet sitten esikoiseni syntymän 1992, mutta peruna kyllä meillä pitää pintansa aina vain.
Minusta kyllä voi ihan huoleti seurata asuinmaansa suosituksia. Lapsiahan syntyy ja kasvaa kaikkialla. Meillä (Belgiassa) lastenlääkäri suosittei aloitusruoaksi banaania ja muita hedelmiä. Nyt lapsi, 13 kk, syö ihan kaikkea eli meillä ei ainakaan käynyt niin, että ei muka tavallinen ruoka maistuisi, kun opettelu suoritettiin makeammilla soseilla.
Minusta tuntuu, että kaikkialla maailmassa ihmisillä on taipumus luottaa " oman" maansa ruokakulttuuriin ja pitää sitä jotenkin muita parempana ja " luotettavampana" . Eli myös me suomalaiset varmaan olemme taipuvaisia ajattelemaan, että meidän neuvolasysteemimme suositukset ovat aivan ylivertaisia! Samalla lailla varmaan täällä Belgiassa belgialaiset luottavat oman maansa suosituksiin. Varmaan joka maassa on näin. Ja kaikkialla lapset kasvavat ja oppivat syömään, ehkä saavat joissain maissa jopa paremmat " kulinaariset eväät" kuin Suomessa. Mene tiedä! Tärkeintä on kai tehdä niin kuin itsestä tuntuu MUTTA pitää mieli avoimena myös asuinmaan suosituksille eikä liikaa haikailla Suomen suositusten perään. Mutta eihän tässä ketjussa kukaan niin tehnytkään. Sen minäkin olen kuullut, ettäjotkut tosiaan peräti suosittelevat välttämään perunaa sen suuren tärkkelyspitoisuuden vuoksi, mikä on jännä juttu, kunSuomessa sitä pidetään niin hyvänä. Täytyy myöntää että vauvan alkusoseeksi keitetty, maustamaton perunasose on kyllä aika mautonta!
Mukavia ruokahetkiä!
kiva keskustelu!
kirjoitin pätkän äsken jo, mutta hävisi bittitaivaaseen, joten nyt lyhyesti:
mun lapsella tajuttiin/huomattiin maito&vilja-allergia reilusti sen jälkeen kun olin aloittanut vilja-maito-yhdistelmän annon puurossa. viljoja suositellaan aloitettavaksi mahdollisimman myöhään, koska ne allergisoi herkästi (=huono omatunto, kun aloitin puurot aikaisin)
nestlen puuroissa on täällä usein (=aina?) maitojauhe jo puurossa, vain vesi lisätään, joten en enää käytä niitä. mä olen nyt antanut semmosta luomupuuroa jossa ei maitoa ollenkaan, keitän vaan veteen, ja poika joi ensin maidot tissistä ruoakilun jälkeen ja myöh erikoismaidon mukista.
eli jos jaksat, pumppaa (yks tuttu kirjaimellisesti vetää maidot tissistä seisten kun on aika lisätä maidot puuroon/soseeseen), tai jos olet yhtä laiska pumppaamaan kuin minä, annat maidot tisusta ja jos tarttis saada kostuketta suuhun ruokailun aikana, niin vettä lusikasta- kaikista " luomuin" vaihto-ehto.
Syyna oli se, etta silloisessa asuinmaassamme (turkissa) sain lastenlaakarilta niin alyvapaat kiinteidenaloitusohjeet, ettei niita mitenkaan voinut ottaa tosissaan. Niihin kuului mm. seuraavia ohjeita:
- Ensimmaiseksi ruuaksi sopivat hyvin paikalliset ns. " vauvakeksit" , valkoisista vehnajauhoista tehdyt keksit, joiden lisaaine- ja sokeripitoisuus on suunnilleen samaa luokkaa kuin snickers-patukassa. Niita olisi sitten pitanyt muussata korvikkeen sekaan.
- Seuraavaksi olisi suositeltu corn flakesia, juustoa ja hedelmamehuja.
- Juuston sekaan olisi kuulemma voinut viela lisata ihan tavallista mansikkahilloa.
- Mitaan ei olisi saanut sekoittaa sauvasekoittimella, " koska silloin vauva ei opi ikina pureskelemaan" .
Joten kuten arvata saatatte, ihan jo esikoisen kanssa = taysin kokemattomana maalaisjarki puuttui peliin ja sanoi, etta kylla vihannekset ja hedelmat ja puurot ovat varmasti parempaa ihmisvauvan ravintoa kuin nuo mössöt :)
Täysimetin 6kk Suomen (ja WHOn) suosituksen mukaan. Aloitimme kiinteät vauvojen riisivellillä, jonka tein veteen (hiutaleet ei myöskään sisältäneet korviketta). Seuraavaksi lisäsin riisipuuroon marja- ja hedelmäsoseita. Ja vähitellen vihanneksia aloittaen bataatista, maissista ja porkkanasta. 7kk iässä otin kaurapuuron ja 7,5kk broilerin ekana lihana. Lisäilen uusia makuja 3 päivän välein, joten nyt alkaa olla jo ihan mukava valikoima erilaisia ruokia. Vauva syö hyvin, ei hylji mitään makuja vaikka aloitimme myös makeilla hedelmäsoseilla.
Mekin aloitimme kakkosen lusikkaruoat vellillä, kun pediatrilta sain siihen idean. Näin lapsi tottuu lusikkaan tutumman maun kera ja sitten on helpompi siirtyä muihin ruokiin.
Vellilusikalliset alopitimme 5kk iässä, 5.5 kk hedelmät lukaan ja 6 kk vihannekset ja kohta lihat. Meidän ipanan yösyönnit loppuivat kuin seinään kun hän sai kaksi kunnon ateriaa päivässä + hedelmävälipala.
Belgiassa olemme.
minà tekisin miten on neuvottu Espanjassa. Usein ajatellaan ettà vain suomalainen tapa on paras... itse en siihen enàà usko kun olen nàhnyt esim. lapseni sairastapauksessa Suomessa lààkàrien tekemià virheità... joita on sitten korjattu tààllà ulkomailla. Aikoinani lapseni saivat ensiksi hedelmià ja sen jàlkeen siirryttiin asteittain erilaisiin velleihin ja myòhemmin vihanneskeittoa jossa eri liha-kala sekoituksia. Joten maassa maan tavalla ja luota ettà kaikki menee hyvin..vaikka ei perunaa syòkkààn.