Sirkka-Liisa Anttila: maaseutua uhkaa sukupuolijako
Suora lainaus Savon Sanomista:
"Yhä useampaa suomalaista kuntaa uhkaa huolestuttava naiskato, keskustan kansanedustaja, entinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoo.
– Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on peräti 155 kuntaa, joissa 20–29-vuotiaiden sukupuolijakauma oli vähintään yhtä epätasapainossa kuin Kiinassa, joka on tunnettu vinoutuneesta väestörakenteestaan. Suomen 313 kunnasta tämä on lähes puolet eikä kehitykselle näy loppua, sillä miesten ja naisten epäsuhta on vain kasvanut viime vuosina, Anttila sanoo.
– Kymmenissä naiskadosta kärsivissä kunnissa on siis miehiä, jotka vastoin toiveitaan jäävät vaille puolisoa ja perhettä.
Teollistuminen ja kaupungistuminen ovat nopeuttaneet kehitystä, jonka syitä on Anttilan mukaan useita: naisten työt ovat vähentyneet maaseudulta samaan aikaan, kun kotiäitiyttä on alettu vierastaa "korkean tasa-arvon kulttuurissa". Samalla maatalouden kaventuneet tuotot ajavat naisia etsimään tulonlähteitä muualta. Naiset lähtevät maaseudulta paremman elintason perässä, kouluttautuvat ja hakeutuvat koulutustaan vastaaviin töihin, joita harvoin on maaseudulla tarjolla. Naiset keskittyvät kaupunkeihin, Anttila arvioi.
Vinoutunut sukupuolirakenne puolestaan vaikuttaa palveluihin ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksiin niin, että seurauksena on Anttilan mukaan nuorten naisten osalta negatiivinen kierre.
Hänen mukaansa yksinäisyys maaseudulla lisääntyy muutenkin kuin vain nuorten naisten poismuuton vuoksi.
Ratkaisuna Anttila peräänkuuluttaa kuntien verkostoitumisen resurssointia ja esimerkiksi koulutuspaikkojen sijoittamista myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Mutta työtä olisi tehtävä myös asenteiden parissa.
– Perinteisiin sukupuolirooleihin liittyviä odotuksia, jotka ohjaavat edelleen voimakkaasti koulutukseen ja työelämään sijoittumista, tulisi niin ikään ponnekkaasti purkaa. Maaseutujen yrityksillä ei myöskään ole varaa ohittaa rekrytoinneissaan alansa osaavia naisia, Anttila esittää.
– Ennen kaikkea maatilojen kriisiin on löydettävä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti kestävä ratkaisu, jolla turvataan maatalous elinkeinona ja ruuantuotannon omavaraisuus sekä katkaistaan maaseutuja uhkaava näivettyminen. Väestöpolitiikan ohella kyse on myös arvoista eli siitä, millaisina näemme maaseutujen arvon ja mahdollisuudet tuottaa koko Suomelle elinvoimaa."
Kommentit (23)
Kirjoituksesta ei käy ilmi miksi siellä pitäisi olla naisia
Tämä on väistämätöntä kehitystä länsimaisissa pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa. Ikävä kyllä tässä kärsivät molemmat osapuolet eikä tällaista kehitystä oikein voi pysäyttääkään.
Miksi metsurin työ ei kiinnosta naisia? Ely-keskus joutui perumaan naismetsurikurssin kun yksikään ei ilmoittautunut.
Mutta miksi naiset lähtevät maaseudulta herkemmin kuin miehet? Saman peruskoulun käyneitä kaikki ovat. Enkä ole itse maalla asuvana huomannut, että täällä olisi miehille tarjolla enemmän töitä kuin naisille. Tosin asunkin vauraassa kunnassa, jossa väkiluku hienokseltaan kasvaa koko ajan.
Aika tekopyhää, keskustan väkisin hajauttava politiikka on luonut tämän tilanteen ja nyt sitä hurskastellaan lehdissä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi metsurin työ ei kiinnosta naisia? Ely-keskus joutui perumaan naismetsurikurssin kun yksikään ei ilmoittautunut.
ELY-keskus ei järjestä metsurikursseja naisille tai miehille eikä edes molemmille sukupuolille samaan aikaan.
Jo 1970-luvulla puhuttiin maaseudun tyhjenemisestä, kun ihmiset muuttivat kaupunkeihin töihin ja opiskelemaan.
Asun maalla, meillä on karjatila. Olen töissä lähikaupungissa 30 km päässä. Naapurissa asuu ainakin lääke-esittelijä, sairaanhoitaja, rakennusalan yrittäjä, puutarhuri, kokki, ravintolapäällikkö, sisustussuunnittelija, vuoropäällikkö ja kätilö. Kaikilla puolisona joko koko- tai osa-aikainen maanviljelijä.
En ymmärrä, miksi maalla pitäisi elää pelkän luonnonvaratalouden varassa.
Olen nopeammin töissä kuin jos menisin Helsingissä Kampista Viikkiin julkisilla liikennevälineillä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesta ei käy ilmi miksi siellä pitäisi olla naisia
Kyllä ne syyt siellä sanottiin. Tosin, olihan siinä yli 140 merkkiä, joten ei voi edellyttää että olisit kyennyt lukemaan.
Hajasijoittaminen on mennyttä aikaa. Ihmiset ei suostu siirtyään perähikiälle. Toisalta etätyö mahdollistaa työn tekemisen muuallakin kuin toimistossa.
Itse olen asunut ikäni Helsigin kehyskunnassa ja käynyt pääkaupunkiseudulla töissä. Ei mua kiinnosta muutta mihinkään korpeen tai tuppukylään. Tällä on rauhaa mutta samalla palvelut kuitenkin riittävän lähellä.
koko Eurooppaa uhkaa vinoutunut sukupuolijakauma turvapaikanhakijoiden takia.
Maalla asumisessa epäilyttää se, ettei pääse välttämättä tarpeeksi nopeasti/on pitkä matka päivystykseen ja se että pitää ajaa autoa. Muuten olisi kiva että ehkä marja- ja sienipaikat olisivat lähellä ja olisi ehkä turvallisempaa.
Vierailija kirjoitti:
koko Eurooppaa uhkaa vinoutunut sukupuolijakauma turvapaikanhakijoiden takia.
Ei ketjua eikä aihetta ilman tätä.
Miksi tämä asia nähdään AINA niin päin, että naisia pitäisi saada maaseudulle eikä niin, että ne työttömät peräkammarin pojat voisivat muuttaa johonkin keskukseen, missä heillekin olisi töitä - ja niitä naisia. Keskustan kiihko pitää koko Suomi asuttuna on täysin järjetöntä. Ihmiset ei halua asua pikkukylissä tai maalla. Sama kehitys on jatkunut vuosikymmeniä. Olisko jo aika hyväksyä se?
Vierailija kirjoitti:
koko Eurooppaa uhkaa vinoutunut sukupuolijakauma turvapaikanhakijoiden takia.
Voisitko ystävällisesti olla poistattamatta tätä ketjua? Jos tässä alkaa olla kiellettyjä sanoja, algoritmi poistaa koko ketjun kun se seuraavan kerran ajetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksesta ei käy ilmi miksi siellä pitäisi olla naisia
Kyllä ne syyt siellä sanottiin. Tosin, olihan siinä yli 140 merkkiä, joten ei voi edellyttää että olisit kyennyt lukemaan.
Tämäkö oli syy? Miksi tässä on oletuksena etteivät jäisi jos olisi naisia?
" Kymmenissä naiskadosta kärsivissä kunnissa on siis miehiä, jotka vastoin toiveitaan jäävät vaille puolisoa ja perhettä."
Tämä on se ikuisuusongelma, kun ihmisten toiveet eivät kohtaa. Maaseudun mies haluaa lapsia ja emännän, joka hoitaa kodin. Nainen ei halua lapsia, tai ehkä haluaakin, mutta haluaa myös oman uran ja elämän ihmisenä eikä vain miehensä ja lastensa passaajana.
Kyllä se Ely- keskus olisi järjestänyt sen naismetsurikursdin, jopa EU-rahoituksella, sillä se liittyi segregastion purkuohjelmaan. Tosi on ja tapahtui Lapissa.
Hyvä että välillä puhutaan toisestakin näkökulmasta. Tarkoitan sitä, että maaseudun yksinäisistä miehistä puhutaan kyllä, kuinka heillä on kurjaa, kun ei ole naisia ja pitää lähteä kaupunkiin naisenhakuun. Mutta samalla ilmiöllä on myös toinen puoli: Naisilla voisi olla halua jäädä asumaan ja töihin maaseudulle, mutta kun siellä ei kerta kaikkiaan ole toimeentuloa, niin vastentahtoisesti on muutettava kaupunkiin.