Korreloiko pikkutarkkuus ja ihmisen "vaikeus" keskenään?

Oikein suurella holkkumalla ehkä.

Joka asiassa pikkutarkka ihminen on neuroottinen ja vaikea ihminen. Itse olen työssäni pikkutarkka ja kaiken pitää olla just eikä melkein. Muuten olen suurpiirteinen. Työssä nipotan (itselleni, olen yrittäjä) enkä olisi mukava työkaveri tämän vuoksi.

Ääripäät joka asiassa ovat vaikeita. Mietipä äärimmäisen suurpiirteistä ihmistä, eikö menisi hermot sellaisenkin kanssa?

Riippuu mistä suunnasta katsoo. Pikkutarkka työntekijä voi olla varsinainen kultakimpale, kun voi luottaa että hommat on tehtu just niin kuin on pyydetty, eikä tarvi vahtia että miten työt on tehty. Suurpiirteinen on vähän sutaissut sinne päin.

Jaa. Itse olen pikkutarkka joissain asioissa. Teen käänöstyötä ja nillitän herkästi muiden kääntäjien virheille. Myös siivotessa haluan siivota lähes neuroottisen puhtaaksi, mutta asunkin kaaoksessa, eikä minua kiinnosta muiden kodit. Voin myös lukea huonoa käännöstä ilman verenpaineen nousua.

En kuitenkaan koe olevani ihmisenä vaikea. Sopeudun nopeasti erilaisiin tilanteisiin, eikä arjen katastrofit saa minua sekoamaan, en vatvo riitoja kauan tms.  

Kyllähän pikkutarkat ihmiset on pääsääntöisesti aikamoisia nipottajia. Itse olen työssäni aika tarkka, mutta vapaalla viittaan kintaalla moneenkin ari asiaan. Olis tosi rankkaa elää, kun töissä joutuu keskittyyn kovasti ja jos jatkais samaa linjaa kotona.. Tunnen muutaman oikein pikkutarkan ihmisen enkä pidä heistä. Ovat alttiita suuttumaan ja hermostumaan, sekä arvostelevat muita.

Ap tarkentaa:

Tarkennan kysymystä valittamiseen. Ihminen, joka aina löytää kritisoitavaa, onko se aina pikkutarkka ihminen?

Joo, kai mielen joustavuudesta ja sopeutumisesta on viime kädessä kyse, mutta onko suurpiirteisemmän mieli joustavampi?

Vierailija kirjoitti:

Ap tarkentaa:

Tarkennan kysymystä valittamiseen. Ihminen, joka aina löytää kritisoitavaa, onko se aina pikkutarkka ihminen?

No ei välttämättä valittaja ole pikkutarkka. On vaan valittajaluonne. Ihan samalla tavalla saattaa se suuripiirteinen valittaa siitä, että vaaditaan täsmällisyyttä tms.

Molemmissa on puolensa- niin hyvät kuin huonot. Äärimmäisen pikkutarkka voi olla tunnollinen työntekijä, mutta tuskin kokeilee mitään uutta kovin helposti. Asiat tehdään niin kuin on aina tehty ja se on hyvä! Äärimmäisen suurpiirteinen taas voi olla liian välinpitämättömän ja hutiloivan oloinen, mutta toisaalta potentiaali luovaan toimintaan ja uusiin innovaatiohin voi olla parempi kuin pilkunviilaajalla. Molemmissa on varmasti niitä ärsyttäviä vaikeita tyyppejä, mutta myös hyviä työntekijöitä jne. Määrittelisin vaikeat tyypit kyllä jonkin muun perusteella kuin pikkutarkkuuden tai suurpiirteisyyden perusteella.

Mun mies asentaa mm. jalkalistoja hinkkaamalla kulmat jiiriin kohdilleen hiekkapaperilla ja muutenkin kaikki työt tekee viimisen päälle tarkaan. Helpompaa kumppania en ole ikinä tavannut: avarakatseinen, ymmärtäväinen, sopeutuvainen, joustava, neuvottelukykyinen....