Mitä mieltä olette keittiössä työskentelystä? Kokki, keittiöapulainen tms.
Moni valittaa työn raskaudesta, nopeasta tahdista ja pienestä palkasta.
Itse olen aina asennoitunut siihen ymmärryksellä ja että "niin se vain menee" ja nähnyt alassa hyviä puolia.
Intohimoa on ollut ja nyt vuoden töissä oltuani se sama intohimo palaa edelleen.
Hermoja toki koetellaan melkein päivittäin kiireen keskellä mutta sen kyllä kestää ja kun kuitenkin on pääasiassa hyvä fiilis hommasta.
Onnistumisen tunteita on mutta myös välillä joutuu olemaan nöyryytettävänä.
Olen nähnyt paljon kuluneessa ajassa. Ala cartea, lounasta, häitä, illallisia, tapahtumia ja vaikka mitä.
Tiedän tämän olevan alani ja minusta on mahtavaa tuntea se, että työssään on kehittynyt ja kehittyy lisää.
Mitä kaikkea sitä vielä saa oppii ja pääsee näkeen.
Vitutus on tosiaan suuri välillä sekä epäonnistumisen ahdistus mutta se ei todellakaan saa minua lannistumaan.
Tunteeko muutkin näin tätä alaa kohtaan? Sitä vain kuulee liian usein, että monia kaduttaa tämä ala ja jotkut jopa kehottavat, että kun olen vielä nuori niin kannattaa miettiä parempaa alaa ennen kuin väsyy.
Palkastakaan en valita. Parhaimillaan se on 2600€/kk tosin verot ja muut pois mutta yksinasuvalle hyvä.
Toki siinä vaiheessa saa tehdä paljon 16h päiviä mutta olenkin vasta aloittelija joten tyydyn todellakin.
Kommentit (10)
Vähän samoja mietteitä minullakin. Tykkään työstäni, vaikka siinä onkin paljon huonojakin puolia. Paljon myös kuullut, että kannattaisi lähteä opiskelemaan kun keittiötyö on mitä on. Mutta kun ei mikään muu kiinnosta. Mieluummin teen tätä kuin esim. pesen jonkun paskoja hoitolaitoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään, hyvä jos tykkäät ja viihdyt. Tosiasia on, että parinkymmenen vuoden päästä voit olla toisissa ajatuksissa. Monet ovat ja mara-alan työntekijöiden keski-ikä alenee koko ajan. Vain nuoret viitsivät olla ja keski-ikäiset karkaavat muihin duuneihin. Tästä syntyy luonnollisesti työvoimapulaa, varsinkin päteviä ja kokeneita on vaikea löytää.
Tsemppiä!T:22 v alalla, sitten piisasi
Oliko sinulla alussa vahva tunne oikeasta alasta ja intohimo kehittyä?
Kiitos muuten kun vastasit.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään, hyvä jos tykkäät ja viihdyt. Tosiasia on, että parinkymmenen vuoden päästä voit olla toisissa ajatuksissa. Monet ovat ja mara-alan työntekijöiden keski-ikä alenee koko ajan. Vain nuoret viitsivät olla ja keski-ikäiset karkaavat muihin duuneihin. Tästä syntyy luonnollisesti työvoimapulaa, varsinkin päteviä ja kokeneita on vaikea löytää.
Tsemppiä!T:22 v alalla, sitten piisasi
Oliko sinulla alussa vahva tunne oikeasta alasta ja intohimo kehittyä?
Kiitos muuten kun vastasit.
Ap
Oli kyllä. Mutta se ikuinen vuorotyö ja viikonlopputyöt alkoivat rassata. Ei enää huvittanut yhtään olla töissä silloin kun muut olivat vapaalla. Henksuhomnat olivat sitten jo ihan kuolleena syntynyt ajatus, tylsää.
Luin lisää ja vaihdoin elintarvikealalle.
Ala cartessa työskentelyä inhosin, jatkuva kiire, huono työilmapiiri, työajat suoraan sanoen ihan perseestä. Nyt töissä opiskelijaravintolassa, ei mikään unelmatyö mutta kyllä tätä palkkansa eteen tekee, päivätyö arkisin tosi iso plussa. En koskaan ollut mikään yksityiskohtien kanssa näpertäjä, joten ronski sadan litran kanakeitto sopii mulle paremmin kuin hienot ravintola-annokset.
Vierailija kirjoitti:
Henksuhomnat
?
Henkilöstöravintolatyöt.
Täällä ravintolakokki joka alalla jonkun aikaa olleena kouluttautui lisää, keittiömestariksi. Taas työelämää ja sittemmin olen opiskellut ammatilliseksi opettajaksi.
Nykyään toimin kokkien opettajana nuorisoasteella.
Alalla olen viihtynyt. Minun rakkain juttuni on ollut nimenomaan á la carte ja gourmet-annokset, toki kaikki käy.
Iso ero on ravintolamaailmassa ja suurkeittiöissä, työnkuvat erilaiset samoin työajat. Toisessa paikassa kädessä paistinlasta ja toisessa lumikola näin karkeasti sanoen.
Extrannut olen paikoissa laidasta laitaan ja se on ollut ammatillisesti rikastuttavaa.
Kunnalla voi tehdä alan töitä päivätyönä. On raskasta ja huonopalkkaista (missä ei), mutta töitä riittää. Olen ollut työttömänäkin, joten sitä asiaa arvostan.
Eihän siinä mitään, hyvä jos tykkäät ja viihdyt. Tosiasia on, että parinkymmenen vuoden päästä voit olla toisissa ajatuksissa. Monet ovat ja mara-alan työntekijöiden keski-ikä alenee koko ajan. Vain nuoret viitsivät olla ja keski-ikäiset karkaavat muihin duuneihin. Tästä syntyy luonnollisesti työvoimapulaa, varsinkin päteviä ja kokeneita on vaikea löytää.
Tsemppiä!
T:22 v alalla, sitten piisasi