Perheen työttömyys ja raskaus
Meillä on kolme lasta, odotan neljättä. Olen ollut hoitovapaalla, mieheni on työtön. Viime aikoina on yleistynyt sellainen ajatus, ettei työttömillä/pienituloisilla/sairailla olisi ollenkaan oikeutta tehdä lapsia.
Ensimmäisen lapseni sain tilanteessa, jossa olin ollut opiskelija ja osa-aikatyössä, toinen lapseni syntyi ennen ensimmäisen hoitovapaan päättymistä. Toisen ja kolmannen välissä ehdin olla joitain vuosia töissä ja puolisen vuotta työttömänä. Tuossa olikin iso ikäero lasten välillä. Nyt odotan neljättä ja kolmas on pari vuotias ja olen siis hoitovapaalla. Mieheni on pitkäaikaistyötön . Lapset on aina hoidettu hyvin ja rakkaudella, ei työttömyys tms.tilanne ole sama kuin huono vanhemmuus
Kommentit (36)
Niin ja ensimmäisten raskauksien aikaan mieheni siis oli töissä. ap
Toivottavasti saatte molemmat töitä viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat kouluiässä. Pienten lasten kanssa pärjää pienilläkin tuloilla, mutta neljä teiniä kuluttaakin jo paljon enemmän.
Rakkaus ja läsnäolo on lapselle ne tärkeimmät. Hienoa, että jotkut vielä pärjää vähän vähemmällä ja osaa ottaa elämässä rennosti.
Lapset on muutenkin pieniä vain kerran, ihan hetken verran, nauti siitä ajasta! :)
Ehdottomasti olisi pitänyt lopettaa toisen lapsen jälkeen. Kirjoituksesta ei saa selvää onko ap nyt siis tukien varassa kotona vai onko työpaikka? Jos on työpaikka, ap:n pitäisi olla töissä. Eikä missään tapauksessa lisää noita tukielätrejä.
Itse tulin raskaaksi (huolimattomasta pillereiden syönnistä johtuen), kun puolisoni oli pitkäaikaistyötön ja allekirjoitan nuo muiden ihmisten mielikuvat siitä ettei työttömät ansaitse lapsia. Puolisoni siskokin sanoi ihan suoraan (puhuen "kaveristaan") ettei pidä työttömiä, lapsia hankkivia ihmisiä minään.
Nykyään puolisoni ja minä olemme molemmat töissä ja lapsia on 2 kappaletta, mutta muistan tuon häpeän mitä joutui usein tuntemaan ensimmäisen lapsen aikoihin kun mies oli työtön ja itse äitiyslomalla. Ymmärrän kyllä tavallaan että työssäkäyviä ärsyttää maksaa veroja, kun toiset saavat melkein saman elintason olemalla vain kotona. Mutta silti joidenkin ihmisten asenne on kurja. Eikä pitkäaikaistyötön saisi hankkia lapsia vain siksi että on työtön? Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa odottaa siihen asti että saa töitä, ikä tulee työttömilläkin vastaan.
Minä taas olen raskaana ja yli 40 vee. En olisi saanut raskautua enää näin vanhana, koska en välttämättä pysy elossa niin kauan että lapseni on aikuinen, lapsi saattaa olla vammainen, en osaa enkä jaksa enää kasvattaa sitä ja lapsi häpeää mua koulussa kun mua luullaan sen mummoksi. Luultavasti vielä lellin sen pilalle sen vuoksi että oon niin vanha ja väsynyt että annan vaan periksi kaikki kitinät. Lapsenlapsiani en tuu ikinä näkemään ja lapseni masentuu ja uupuu kun ei saa apua lastensa hoitoon. Olen tuhonnut näin jo 2 sukupolvea.
Kaksi lapsista on koulussa, vanhempi kutosella jo. Pärjäävät hyvin koulussa. Eivät todellakaan ole mitään häirikköjä luokalla, aina saanut kuulla kehuja kuinka hyväkäytöksisiä ovat. Käytöstapoihin onkin kiinnitetty kotona huomiota. Opiskeluun on kannustettu ja kannustetaan, isompi opiskelee kolmea vierasta kieltä koulussa, nuorempi ei vielä ikänsä puolesta.
Meidän lapset ei ole niitä, jotka riekkuu iltakaudet ulkona tai on toisten perheiden riesana. Paljon pllaan perheenä vaikka toki kavereitakin heillä on.
Lapsilla on myös kaikki tarvittava ja enemmänkin. ap
Vierailija kirjoitti:
Itse tulin raskaaksi (huolimattomasta pillereiden syönnistä johtuen), kun puolisoni oli pitkäaikaistyötön ja allekirjoitan nuo muiden ihmisten mielikuvat siitä ettei työttömät ansaitse lapsia. Puolisoni siskokin sanoi ihan suoraan (puhuen "kaveristaan") ettei pidä työttömiä, lapsia hankkivia ihmisiä minään.
Nykyään puolisoni ja minä olemme molemmat töissä ja lapsia on 2 kappaletta, mutta muistan tuon häpeän mitä joutui usein tuntemaan ensimmäisen lapsen aikoihin kun mies oli työtön ja itse äitiyslomalla. Ymmärrän kyllä tavallaan että työssäkäyviä ärsyttää maksaa veroja, kun toiset saavat melkein saman elintason olemalla vain kotona. Mutta silti joidenkin ihmisten asenne on kurja. Eikä pitkäaikaistyötön saisi hankkia lapsia vain siksi että on työtön? Kaikilla ei kuitenkaan ole aikaa odottaa siihen asti että saa töitä, ikä tulee työttömilläkin vastaan.
Saa, mutta ap odottaa pitkäaikaistyöttömälle NELJÄTTÄ lasta. He eivät mitenkään kykene elättämään noita itse. Ja lapsille on kyllä katastrofi jos sitä työtä ei isä ala löytää.
En soimaa, mutta tuli mieleeni että oletteko tehneet lapset noilla ikäeroilla kotihoidon tuen jatkumisen varmistamiseksi? Nyt onneksi ehkäisy on niin monipuolista ja helposti saatavilla, että melkein kaikki voivat suunnitella milloin saavat lapsia ja kuinka monta.
Ketjutetuilla hoitovapailla olet jo tosiasiassa syrjäyttänyt itsesi työelämästä, ellet ole käyttänyt hoitovapaita ammattitaitosi ylläpitämiseen ja muuhun itsesi kehittämiseen. Tämä ei ole syytös, vaan fakta.
Kun miehesi on työtön, ja ellei hän opiskele, sinulla on varmasti paljon aikaa pitää omasta työkyvystäsi huolta. Et kuitenkaan maininnut siitä mitään avauksessa.
Olette ilmeisesti aika nuoria vielä. Mitä miehesi on tehnyt työttömyytensä katkaisemiseksi? Jos tämä tilanne jatkuu vielä pitkään, mistä lapsenne oppivat työnteon mallin? Toivottavasti teillä on omaisia ja ystäviä, joilta lapset oppivat toisenlaista arjen mallia. Lasten on muutenkin hyvä nähdä monenlaisia perheitä, elämäntilanteita, arkia.
Miten arkenne sujuu? Oletteko yhdessä 24/ 7? Miten kotityöt jakautuvat?
Minä en ole mikään enkä kukaan sanomaan ketkä ja millaiset ihmiset "saavat" tehdä lapsia, ketkä eivät.
On meillä kuitenkin säästöjä ja asumme velattomassa kodissa. Asunto on kylläkin vain kolmio, mutta hyvin mahdutaan vielä. Ja asunto muutettavissa neliöksi helposti.
Ollaan säästäväisiä ja joka kk säästetään rahaa ainakin jonkin verran. Alkoholia ei käytetä ollenkaan, eikä missään yöelämässä käydä. Eikä me vanhemmat tehdä kahdenkeskisiä matkojakaan vaan aina mietitään, että lapsille on kaikkea hyvää, huvipuistoa yms. Yhteistä aikaa on sitten iltaisin aikuisilla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus ja läsnäolo on lapselle ne tärkeimmät. Hienoa, että jotkut vielä pärjää vähän vähemmällä ja osaa ottaa elämässä rennosti.
Lapset on muutenkin pieniä vain kerran, ihan hetken verran, nauti siitä ajasta! :)
10 kommentoi vielä tuohon ylläolevaan:
Olen ymmärtänyt, että työttömyys on stressaavaa, lannistavaa, masentavaa, kasvattaa syrjäytymisen vaaraa ja se sahdistaa. Ei kuulosta erityisen rennolta.
Minusta pienituloisilla on ihan oikeus tehdä niin monta lasta kuin haluaa. Kunhan ei sitten valiteta, miten lasten kavereilla on sitä ja tätä, miten ei ole varaa lasten joululahjoihin, synttäreihin, huvipuistoreissuihin, uusimpaan elektroniikkaan, muotivaatteisiin, ulkomaanmatkoihin yms, mihin paremmin tienaavilla ja/tai vähemmän lapsia hankkineilla on varaa.
Kyllä pienituloinen saa lapsia tehdä. Kunhan ne tulot ei ole tukia.
Pienen lapsen elatuksen tarve on pienempi, kuin isomman. Palataa asiaan, kun lapset tuosta kasvaa toteutuuko oikeus heidän riittävään elatukseen, kun ovat kouluiässä. Yhden teinin ruokakulut on tuolloin lähes sama, kuin se nyt teillä kolmesta.
Vierailija kirjoitti:
On meillä kuitenkin säästöjä ja asumme velattomassa kodissa. Asunto on kylläkin vain kolmio, mutta hyvin mahdutaan vielä. Ja asunto muutettavissa neliöksi helposti.
Ollaan säästäväisiä ja joka kk säästetään rahaa ainakin jonkin verran. Alkoholia ei käytetä ollenkaan, eikä missään yöelämässä käydä. Eikä me vanhemmat tehdä kahdenkeskisiä matkojakaan vaan aina mietitään, että lapsille on kaikkea hyvää, huvipuistoa yms. Yhteistä aikaa on sitten iltaisin aikuisilla.
ap
Mistä rahasta te säästätte? Yhteiskunnan tuista vai työllä ansaitsemastanne palkasta? Siitä ihmiset ovat huolissaan, ettette pysty itse elätyämään perhettänne.
Niin mieheni opiskelee nyt terveysteknologiaa, työkkärin rekrykurssi kyseessä. Sen jälkeen ei vielä tietoa työpaikasta. Mun päivät menee lapsen kanssa, nyt on unilla. Päivittäin tulee tehtyä normi arkijuttuja, laitettua ruokaa ja leivon melkein joka päivä jotain, ainakin leivät itse. Illat meneekin perheenä mitä tehdään milloinkin. Ainakin ulkoillaan ja liikutaan. Itsekin liikun pöivittäin. Joka ilta teen yksin kävelylenkin ja kerran viikossa käyn salilla.
No kaksi ekaa lasta vajaa 3v ikäerolla, sitten pitkä ikäero ja nyt tulee ikäeroksi 2,5vee ja tämä on nyt viimeinen lapsemme vaikka ikäni puolesta voisin vielä lapsia saadakin, mies on jonkin verran vanhempi. ap
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen raskaana ja yli 40 vee. En olisi saanut raskautua enää näin vanhana, koska en välttämättä pysy elossa niin kauan että lapseni on aikuinen, lapsi saattaa olla vammainen, en osaa enkä jaksa enää kasvattaa sitä ja lapsi häpeää mua koulussa kun mua luullaan sen mummoksi. Luultavasti vielä lellin sen pilalle sen vuoksi että oon niin vanha ja väsynyt että annan vaan periksi kaikki kitinät. Lapsenlapsiani en tuu ikinä näkemään ja lapseni masentuu ja uupuu kun ei saa apua lastensa hoitoon. Olen tuhonnut näin jo 2 sukupolvea.
Lohdun sanat! Mummoni oli 44- vuotias saatuaan ainoan lapsensa (äitini) ja hoiti vielä minutkin täysi-ikäiseksi asti!
Eli myös ap on työtön, eikä hoitovapaalla.
Mun mielestä on iso ero siinä, hankkiiko lapsia täysin tukien varassa olevana ja valittaa köyhyydestä vai onko kuten ap, joilla on säästöjä, oma asunto, pystyvät edelleen säästämään jne. Ja ap ei valittanut yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta niinkuin monet, jotka tekevät paljon lapsia työttömyysaikana. Työttömienkään elämä ei ole kuitenkaan kaikilla aina samanlaista kurjuutta.
Yleensä on. Halveksuttavaa myös siksi että lapsille opetetaan se sama syrjäytynyt elämäntapa jonka muut maksaa.