Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En selviä erosta.
11.10.2016 |
Olen nyt eroamassa, yhteinen asunto laitetaan myyntiin. Mies ei enää halua olla kanssani. Olen niin rikki tästä kaikesta, etten olen menettänyt ruokahaluni sekä yöuneni. En pysty keskittymään työntekoonkaan. Saatan istua töissä ja havahtua että olen kaksi tuntia ollut tekemättä mitään. Olen yrittänyt keksiä itselleni tekemistä, mutta se ei saa ajatuksiani pois erosta. En tahdo puhua ystävilleni ja saada heiltä sääliä. En ymmärrä miten pystyn koskaan enää päästämään ketään lähelleni. Elämä tuntuu tällä hetkellä todella arvottomalta ja vihaan itseäni. Miten tästä voi oikeesti selvitä? Tiedän että aika auttaa, mutta miten pystyn kamppailemaan puoli vuottakaan näiden ajatusten kanssa..
Kommentit (36)
Kyllähän se työkavereille oikeastaan kuuluu, jos olet kriisissä. Muuten he luulevat, että he ovat tehneet jotain, ja kokevat stressiä asiasta, ja kärsimys lisääntyy, kun kukaan ei tiedä mitä on meneillään. Kaiken kaikkiaan, vaikutat ilmapiiriin ihan vain ahdistusta ja kireyttä säteilemällä. Voit toki pyytää, että kukaan ei ota asiaa esille kanssasi koska et kestä sääliä nyt. Kaikki sen ymmärtävät, ja jos joku tollo ei ymmärrä, löytyy joku ojentamaan häntä. Toivottavasti. Spekulaation kohteena olet joka tapauksessa, vaikka se yleensä tapahtuu selän takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi Seija! Olisit miettinyt vähän aiemmin tuota, että miehesi saattaa lakata rakastamasta sinua. Huono itsetuntosi ei ainakaan suhdettanne ole auttanut.
Nii, kannattiko sitä persettä niin pihdata. Se o myöhästä ny.
Auringonkukka kirjoitti:
Liittyykö eronne joku kolmas osapuoli ?
Pettämistä tai vastaavaa ?
Tavallaan. Mies tapasi yhdessä illanvietossa erään naisen. Mitään heidän välillään ei kuulemma ole tapahtunut mutta tämän naisen tavattuaan mies alkoi harkitsemaan eroa.
Eli todennäköisesti tämä homma menee niin että kun ero saadaan tehtyä asuntoasioita myöden päätökseen, mies varmaan hyppää tämän toisen naisen luokse. Hän voi jatkaa onnellisena elämäänsä vailla huolta ja minä jään rypemään voimattomana maahan.
Miksi eroatte?aika nuo surut parantaa eikä edes mene pitkään,eiköhän 2 kk jälkeen olo ole jo huomattavasti parempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jman kirjoitti:
Miksi eroatte?aika nuo surut parantaa eikä edes mene pitkään,eiköhän 2 kk jälkeen olo ole jo huomattavasti parempi
Mies sanoi että ero tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta, koska suhde ei ole ollut viimeaikoina hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Eli todennäköisesti tämä homma menee niin että kun ero saadaan tehtyä asuntoasioita myöden päätökseen, mies varmaan hyppää tämän toisen naisen luokse. Hän voi jatkaa onnellisena elämäänsä vailla huolta ja minä jään rypemään voimattomana maahan.
Aika tavallinen tilanne eroissa, joissa vain toinen haluaa erota. Yleensä jättäjä haluaa jatkaa elämässään eteenpäin ja olla onnellinen. Jätettykin jossain vaiheessa, kun surutyö on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli todennäköisesti tämä homma menee niin että kun ero saadaan tehtyä asuntoasioita myöden päätökseen, mies varmaan hyppää tämän toisen naisen luokse. Hän voi jatkaa onnellisena elämäänsä vailla huolta ja minä jään rypemään voimattomana maahan.
Noin minulle kävi vuosi sitten. Ei auta mennä kuin päivä kerrallaan. Nyt saatan unohtaa asian jopa päivien ajaksi, mutta välillä palaan märehtimään ja katkerana pohdiskelemaan asioita. Olen tietoisesti antanut itselleni luvan tuntea mitä tunnen, kunhan sen pohdiskelun jälkeen taas heittää asian nurkkaan. Hölmösti sanottu, mutta kyllä se siitä :)
Vierailija kirjoitti:
jman kirjoitti:
Miksi eroatte?aika nuo surut parantaa eikä edes mene pitkään,eiköhän 2 kk jälkeen olo ole jo huomattavasti parempi
Mies sanoi että ero tuntuu tällä hetkellä parhaimmalta vaihtoehdolta, koska suhde ei ole ollut viimeaikoina hyvä.
Viimeaikoina? Ihanan julmasti sanottu. Nyt toinen sitten arvailee, missä kohtaa hän on ratkaisevasti mokannut. Ja kokee mahtavaa riittämättömyyttä, kun toisella on noin lyhyt tuo pinna. Voi sanoa, että viime aikoina on mahaa turvotellut kovasti. Siis muutaman viikon tai pari kuukautta. Ei sen takia nyt eroamaan mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole armollinen itsellesi.
Tee kivoja asioita.
Hakeudu ystäviesi seuraan
Puhu sille jolle haluat, vaikka tuntemattomalle auttavassa puhelimessa. Tosi moni on kokenut saman.
Laula, tanssi, itke, kuuntele musiikkia, kirjoita pahastaolostasi vihkoon,lenkkeile. Syö sitä mitä pystyt.
Rentoudu tai joogaa ennen nukkumaan menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tähän voi muuta muuta sanoa kuin... Voihan persereikä... Ei minulla muuta. Jatkakaa !.
Olen myös kokenut eron ja minulla oli samanlaisia oireita. Ruoka ei maistunut, en oikein pystynyt nukkumaan, minkä takia olin väsynyt koko ajan ja vaikka koitin keksiä itselleni tekemistä, en oikein pystynyt keskittymään mihinkään. Minua auttoivat seuraavat keinot. Osalle ne sopivat ja osalle eivät.
- Liikunta. Kävelin paljon ja koitin uupumuksestani huolimatta käydä myös salilla. Koitin saada väsymyksestäni niin kokonaisvaltaista, että minun olisi pakko nukkua.
- Asenne. V-tutukseen ei voi kuolla. Kun oli paha olla, sammutin telkkarin ja kotoani valot. Istuin olkkarin lattialla ja tiedätkö mitä. Mitään ei tapahtunut. Aloin saada ylivoiman pahasta olostani, koska tiesin, että fyysisesti olen turvassa vaikka tuntuisi kuinka pahalta. Meni 5min, 10min, 30min... sydän lyö silti ja hengitys kulkee.
- Terapia. Puhuminen auttaa, mutta terapiassa saa myös rakentavampia ajattelu malleja. Esimerkiksi tuo tulevaisuuden murehtiminen. Sanot, että et tiedä pystytkö päästämään enää koskaan toista ihmistä lähellesi. Tiedosta, että tuo on tunne, joka sinulla nyt on. Se ei tee siitä tulevaisuudesta totta. Sinulla on paha olo nyt ja tulee olemaan vielä jonkun aikaa. Et voi silti murehtia siitä tulevaisuuden polusta nyt, koska et kävele sitä vielä. Mahdollisesti et koskaan.
- Anna itsesi olla surullinen. Surullakin on positiivinen puoli. Se kertoo eron yhteydessä siitä, että tunteesi oli aitoa. Olit siis kykenevä tuntemaan.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ei valitettavasti paranna haavoja. Olen elänyt yksin kauan , en luota kehenkään enään. Ja kaipaan seuraa mutta aina peruutan jos tulee tarpeeksi hyvä ihminen hakeutumaan seuraani. Harvoin niitä tyrkyllä on mutta on kuitenkin.
Alue: Aihe vapaa
Liittyykö eronne joku kolmas osapuoli ?
Pettämistä tai vastaavaa ?