Joka aamu herätessä elämä tuntuu ihan ylitsepääsemättömän ikävältä ja vastenmieliseltä. Olenko ainoa?

Krapula?

Kyllä, olet varmasti ainoa.

Ei tunnu. Kannattanee puhua asiasta lääkärille tms.

Mulla johtuu työstä, jossa en viihdy.

Mulla sama..

Tänään juuri totesin, että aamut ei todellakaan ole mun juttu. Aamulla mun aivot toimivat parhaiten. Silloin saan välkyimmät ideani, ratkon ongelmat, jne. Tuohan on hyvä juttu. Mutta kääntöpuolena on se, että siellä vilkkaassa aivotoiminnassa pyörivät myös ne ongelmat, ahdistukset, murheet, surut, jne. Nämä jälkimmäiset tuntuvat yleensä olevan painavampia ja siksi se askel sängystä ylös on niin raskas. Tänäänkin yö oli mennyt hyvin, nukuin sikeästi. Mutta kun aamu tuli niin eiliset epäonnistumiset ja turhautumiset löivät päälle niin, että itku tuli. Olipa taas hieno tapa aloittaa päivä!

Kyllä. Se johtaa siihen että ei tosiaan halua illalla mennä nukkumaan koska aamulla täytyy herätä... Lannistava ja lamauttava tunne. Minulla se kuului ilmeisesti masennukseen. Oli toki paljon muitakin masennukseen liittyviä oireita.

Kortisolia erittyy eniten aamulla, voisko tästä johtua? Magnesium auttaa.

Jare?

Jos tuntuu ettei tuo ole sinulle sellaista yhtään normaalia, joka menee ohi ajan mittaan tms. Niin musta kannattaa hakea tuohon apua, tsemppiä!

Mulla sama. Joka aamu kun herään, toivon etten olisi herännyt vaan kuollut yön aikana. Tosin mulla diagnosoitu masennus mikä selittänee tämän.