Uskotteko että voi tietoisesti omaksua positiivisen asenteen?

Hot eli hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla on saatu hyviä tuloksia.

Joo, uskon että on paljon parempi ajatella positiivisesti kuin negatiivisesti. Kun pyrkii ajattelemaan hyviä loppuratkaisuja tilanteisiin, niin aivot alkaa itsestään miettimään että mitä pitää tehdä jotta tuo loppuratkaisu toteutuisi. Lisäksi jos on onnellinen ja myönteinen asenne niin ongelmatkaan ei tunnu niin suurilta.

Mutta pelkkä ajattelu ei riitä vaan kropastakin pitää pitää huolta. Nälkä ja univajekin vaikuttaa mielialaan ja sitä kautta ajatuksiin paljon.

Kyllä. Mutta siitä pitää muistuttaa itseään, että siitä alkaa muodostua tapa ja sitten asenne.

Kyllä.

Uskon ja olen tehnyt niin.

up

En. 

Ihminen on sellainen kuin on. Voi pyrkiä positiivisuuteen jonkin asian suhteen ja onnistuakin siinä jonkin aikaa. Mutta perusluonne- on se mikä on- säilyy aina. 

Uskon, itse tein muodonmuutoksen pessimististä optimistiksi. Täytyy tosin myöntää että tähän kahdeksaan vuoteen on mahtunut pari tapahtumaa joiden jäljiltä ei vain ole hymyilyttänyt, ja muutaman kerran epäonni on kasaantunut kerralla niin paljon että olen lopulta vain räjähtänyt ja alkanut viskomaan tavaroita vimmatusti, kunnes olen taas saanut vedettyä syvään henkeä. Viha ja negatiivisuus ei silti pääse patoutumaan.

Miksi ihmeessä pitäisi?

Vierailija kirjoitti:

Hot eli hyväksymis- ja omistautumisterapian avulla on saatu hyviä tuloksia.

HOTissa ei kyllä pyritä minkäänlaiseen "positiiviseen asenteeseen".

Periaatteessa on mahdollista omaksua tietoisesti positiivinen asenne negatiivisiin asioihin, mutta ristiriita emootioihin (ristiriita, koska emootiot todennäköisesti ovat negatiiviset) on tiedostettava ja tunnustettava. Asenteen omaksuminen on myös tilapäistä: se on valittava yhä uudelleen. Emootiot elävät omaa elämäänsä, koska niiden perusta on kehossa (hermosto, reaktiot ärsykkeisiin, hormonit jne.).

Tein tutkimuksen itselläni reilu vuosi sitten. Tavoitteeni oli kymmenen vuorokauden ajan valita jatkuvasti tietoinen positiivinen asenne kaikkeen, mitä arkena tein – tuntui miltä tuntui ('tuntui' merkityksessä tunne eli emootio).

Tulos:

Pystyin reilu kaksi vuorokautta ylläpitämään positiivista asennetta valiten sen tietoisesti yhä uudestaan muutaman kerran päivässä. Kolmantena päivänä tapahtui jotain odottamatonta: olin ennätyksellisen pahantuulinen! Minusta tuntui kuin kehoni sisällä olisi noussut kapina, vallankumous. Sain jopa raivokohtauksen (onneksi olin silloin yksin), mikä on flegmaattiselle persoonallisuudelleni erittäin epätyypillistä.

Jotta tulos olisi luotettava, minun pitäisi toistaa koe useamman kerran – tiedän sen – mutta jotain tuokin koe osoitti.

Ehkä olen poikkeuksellisen tunnevaltainen? Vielä enemmän uskon kuitenkin tähän selitykseen: minulle on tärkeää, että ns. uskon tekemiseeni kokonaisvaltaisesti. Toimintani on oltava koherenttia tai muuten paketti hajoaa. Jos tunnen negatiivisia emootioita esim. jotain arkista tehtävää kohtaan, minun on odotettava otollista hetkeä, jolloin olen valmis tekemään sen, jolloin olen tunnistanut ja nimennyt emootioni ja selvittänyt mielessäni, miksi tehtävä on kuitenkin suoritettava ja kyennyt perustelemaan velvollisuuden arvoillani.

Olen tullut siihen tulokseen, että ns positiivinen asennoituminen ei yksinkertaisesti sovellu peruspersoonallisuudelleni, joka on harmonia- ja koherenssihakuinen.

__________________________________________________________________________________________________

** Jumala syntyi ihmiseksi Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, sovitti ihmisten synnit Golgatan ristillä ja nousi kuolleista! Joka uskoo Jeesukseen sovittajanaan ja herranaan, perii ikuisen elämän. **

On mukavampaa olla positiivinen kuin negatiivinen.

Ei. Täyttä paskaa kaikki.

Uskon ja olen tehnyt niin. Voin kertoa että elämä on paitsi hauskempaa myös todella paljon helpompaa positiivisena kuin negatiivisena.

Uskon, ja olen tehnyt niin. Se onnistui hyvin parin vuoden ajan. Onnistuin ihan oikeasti suhtautumaan positiivisesti jopa ääliöihin ihmisiin. Sitten jouduin toisten ihmisten ongelmien pelinappulaksi töissä ja siitä seurasi uupuminen ja positiivisen otteen menettäminen. Olen jo hankkiutunut tästä tilanteesta eroon, mutta positiivisuuden takaisin saaminen on vielä kesken.

Todellakin voi. Käytän tätä menetelmää itseeni silloin tällöin. Ihmismieli on merkillinen ja yllättävän suggeroitavissa.

up