Lue keskustelun säännöt.
Yksin matkustaminen avioliitossa
tietajamiekkonen
05.10.2016 |
Itse miehenä olen kokenut matkailija elämässäni, ja välillä minun olisi tarpeen käydä työasioidenkin puolesta reissussa mutta uudessa avioliitossa tullut nyt yllätyksiä. Vaimoni mukaan en ole enää poikamies enkä saa matkustaa ilman häntä.
esim. työreissu jonka kerroin vievän ma-pe, vaimo ilmoitti että minun on toimitettava aikataulu mitä olen tekemässä minäkin päivänä, ja hän hyväksyy onko se tarpeellista, että enkö voisi tehdä asiat 2:ssa päivässä. Esim. sovitut tapaamiset päivämäärineen ja aikoineen hyväksytään.
Toisaalta minulla ei ole varaa maksaa hänenkin matkojaan, ja hieman pelottaakin tuo hänen ehdottomuutensa että "nyt olet naimisissa, et tule menemään enää minnekään ilman mua, ellei se ole jotain todella tärkeää jonka hyväksyn." En tosiaan ole ennen ollut naimisissa joten ehkä en osannut varautua tähän, onko asia todellakin näin??
Kommentit (28)
Kyllä sinua nyt viilataan linssiin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole. Tai ei ainakaan saisi olla.
Jos kyse meinaan työmatkasta. Yksinäiset hupireissut tietty eri asia, joista neuvotellaan puolison kanssa.
Ei, asia ei ole noin. Sinulla on edelleen aikuisen oikeudet matkustaa ihan yksinkin. Sinulla ei todellakaan ole mitään velvollisuutta vaimosi matkoja maksaa.
Ilman miestään tai miessukulaissaattajaa käyskentelevä vaimo tekee huorin ja on kivitettävä.
t. imaani
Ei sitten tullut mieleen puhua näistä asioita läpi ennen avioliittoa? Liitto ei todellakaan anna mitään valtuuksia rajoittaa toisen liikkumisia tai laittaa mihinkään talutushinnaan, jossa toinen on täysin seuratavissa yms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5.
Niinpä. Mutta ihan todellisestia tilanteesta. Tuollaisia naisiakin on...tai no ei taida olla sukupuolisidonnainen asia.
Toivoisin kovasti että tämä olisi provo.. Mutta jotkut naiset ovat aivan hulluja, itsekkiin siis nainen, mutta en koe olevani hullu. Tollanen toiminta on vapauden riistoa, harmi että olet tuollaisen monsterin pariksi joutunut.. Hän ei luota siis suhun yhtään ja tossa ei ole mitään järkeä. Et todellakaan alennu tuollaiseen paskaan... Niikun palstalla sanotaan niin juokse veli juokse, tosin ehkä hankalempaa kun olet mennyt rengastamaan tollasen sekopään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työreissut ovat tietysti asia erikseen, nehän eivät ole mikään omaehtoinen valinta vaan työnantajan määräämiä. Tavalliseet lomareissut ovat sitten asia erikseen. Pistäisin itse todella pahakseni, jos mieheni ilmoittaisi lähtevänsä vaikka viikoksi Kanarialle ja sillä sipuli. Perheessä ei toimita niin, ei vaikka totta kai sinänsä ihmisillä on oikeus matkustella keltään mitään lupia kyselemättä. Kyse on periaatteesta, että katsotko että sulla on osana perhettä tai parisuhdetta tehdä asioita ottamatta muita lainkaan huomioon ja elämällä yksin omaa erityistä elintasoasi loukata muuta perhettä. Mun mies et olisi kauan tuolla menolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5.
Niinpä. Mutta ihan todellisestia tilanteesta. Tuollaisia naisiakin on...tai no ei taida olla sukupuolisidonnainen asia.
No ei tosiaan ole... Siskon poikakaveri ei anna sen edes lähteä mun kanssa ulkomaille. Mä oon sinkku niin voisin kato innostaa siskonkin pokailemaan vieraita miehiä :):):) ps. En todellakaan harrasta mitään pokailua tai edes juo alkoholia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kyllä että parisuhteessa on otettava toinen huomioon. Että eihän se niin mene että itse päättää täysin mitä tekee, minne menee. Mutta jos kavereiden kesken halutaan lähteä reissuun niin on senkin oltava mahdollista, kun siitä sovitaan etukäteen mikä on hyvä ajankohta jne. Ja työmatkoissa puolisolla ei kyllä ole varaa puuttua yhtään koska ne on TYÖTÄ!!
Eiköhän työnantaja määrittele työmatkojen tavoitteet ja tarpeellisuuden. Jos itse alkaisin näitä työmatkoja työnantajalle perustelemaan tyyliin, että vaimo ei näe tätä tarpeellisena tai että otan vaimon mukaan, niin hyvin äkkiä tulisi siirto toisiin tehtäviin tai sitten pois duunista seuraavien YT-neuvotteluiden lopputuloksena. Syy "tuotannolliset ja taloudelliset seikat".
Eli muutut tarpeettomaksi yritykselle, kun et voi hoitaa tehtävääsi sillä tavalla kuin työnantaja näkee tarpeelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5.
Niinpä. Mutta ihan todellisestia tilanteesta. Tuollaisia naisiakin on...tai no ei taida olla sukupuolisidonnainen asia.
No ei tosiaan ole... Siskon poikakaveri ei anna sen edes lähteä mun kanssa ulkomaille. Mä oon sinkku niin voisin kato innostaa siskonkin pokailemaan vieraita miehiä :):):) ps. En todellakaan harrasta mitään pokailua tai edes juo alkoholia
Tää on niin hirveen surullista.... Aattele sun siskosi luopuu osittain omasta elämästä tollasen takia.. Ei tuo ole rakkautta.. Sano siskollesi että jätä se.. Eikö ihmiset ymmärrä että kaikilla täällä on YKSI elämä, niin sitä ei kannata KENENKÄÄN takia rajoittaa. Tottakai toinen on otettava huomioon eikä ilmoittaa et "moi lähden huomenna Turkkiin". Mutta jos minun sisko ei pääsisi mun kanssa reissuun, ni kävisin sanoo pari valittua sanaa sille miekkoselle.. Toi on SAIRASTA
Vierailija kirjoitti:
Työreissut ovat tietysti asia erikseen, nehän eivät ole mikään omaehtoinen valinta vaan työnantajan määräämiä. Tavalliseet lomareissut ovat sitten asia erikseen. Pistäisin itse todella pahakseni, jos mieheni ilmoittaisi lähtevänsä vaikka viikoksi Kanarialle ja sillä sipuli. Perheessä ei toimita niin, ei vaikka totta kai sinänsä ihmisillä on oikeus matkustella keltään mitään lupia kyselemättä. Kyse on periaatteesta, että katsotko että sulla on osana perhettä tai parisuhdetta tehdä asioita ottamatta muita lainkaan huomioon ja elämällä yksin omaa erityistä elintasoasi loukata muuta perhettä. Mun mies et olisi kauan tuolla menolla.
Siis hetkonen. Myönnät, että ihmisellä on oikeus matkustaa yksin paitsi jos on perheellinen. Perusteletko vähän tuota ajatusta, että yksin matkustaminen on muilta pois ja itsekästä? Miksei perheellisellä ihmisellä ole oikeutta omaan aikaan ja miksi olet sitä mieltä, että yksin matkustaminen nostaisi tämän matkustavan ihmisen elintasoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täh? Oletko tosissas? Hulluko se on...varo vaan, tuo on alistamista.
Mulla on lentopelkoinen mies, joka suostuu korkeintaan laivalla Saksaan tai autolla Norjaan. Mä saan reissata ihan miten huvittaa, oli lapsia, kavereita, sukulaisia mukana tai ei.
Työmatkat on itsestäänselvä asia, että ne hoidetaan. Ei sellaiseen ole toisella osapuolella nokan koputtamista, jos ei ole kyse nyt jostain lastenhoitopulmista.
nim. naimisissa jo 18 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Työreissut ovat tietysti asia erikseen, nehän eivät ole mikään omaehtoinen valinta vaan työnantajan määräämiä. Tavalliseet lomareissut ovat sitten asia erikseen. Pistäisin itse todella pahakseni, jos mieheni ilmoittaisi lähtevänsä vaikka viikoksi Kanarialle ja sillä sipuli. Perheessä ei toimita niin, ei vaikka totta kai sinänsä ihmisillä on oikeus matkustella keltään mitään lupia kyselemättä. Kyse on periaatteesta, että katsotko että sulla on osana perhettä tai parisuhdetta tehdä asioita ottamatta muita lainkaan huomioon ja elämällä yksin omaa erityistä elintasoasi loukata muuta perhettä. Mun mies et olisi kauan tuolla menolla.
Millä hiton menolla? Mies on lähdössä TYÖMATKALLE, ei mihinkään hupireisulle poikien kanssa ilman lupaa :D
Vierailija kirjoitti:
Ei, asia ei ole noin. Sinulla on edelleen aikuisen oikeudet matkustaa ihan yksinkin. Sinulla ei todellakaan ole mitään velvollisuutta vaimosi matkoja maksaa.
Mikä sinä olet muiden avioliittoja päsmäröimään. Aika näyttää, mitä liitoissa saa tehdä ja mitä ei. Päätöksiä ei tehdä vauvapalstan komentelujen pohjalta.
Ymmärrän toki että toisen huomioonottaminen on tärkeää, ja monin tavoin sitä teenkin, pidän huolta tärkeistä asioista ja vaimoni toimeentulosta ja tarpeista. Välillä kuitenkin tarvitsisin jotain omaakin, jotta olisin onnellisempi. Hän kuitenkin pitää hyväksyttävänä että hän haluaa väh. 4:sti vuodessa mennä vanhempiensa luokse 2-3 viikoksi mutta kuulemma se on normaalia ja tiedän ettei hän tapaa siellä muita ihmisiä. Kuulemma tottakai luottaa minuun mutta ei vain ole oikein enää naimisissa olevien matkustaa ilman puolisoa.
tietajamiekkonen kirjoitti:
Ymmärrän toki että toisen huomioonottaminen on tärkeää, ja monin tavoin sitä teenkin, pidän huolta tärkeistä asioista ja vaimoni toimeentulosta ja tarpeista. Välillä kuitenkin tarvitsisin jotain omaakin, jotta olisin onnellisempi. Hän kuitenkin pitää hyväksyttävänä että hän haluaa väh. 4:sti vuodessa mennä vanhempiensa luokse 2-3 viikoksi mutta kuulemma se on normaalia ja tiedän ettei hän tapaa siellä muita ihmisiä. Kuulemma tottakai luottaa minuun mutta ei vain ole oikein enää naimisissa olevien matkustaa ilman puolisoa.
Niin että vaimo saa matkustaa vanhemmilleen mutta sä et minnekkään.. Olet kyllä idiootti.. Mitä se naimissia oleminen muuttaa? Ei helvetti teidän kanssa.. Mä en ikinä mene naimisiin jos toi on tollasta paskaa, Camoon heeii? Herätkää!
Elättääkö vaimosi teidät, kun saat potkut töistä?
0/5.