Onko mahiksia naiseen ketä "kiusasin" lievästi ylä-asteella?
Hän oli ylä-asteella samalla luokalla ja tuolloin hieman ylipainoinen ja sellainen hiljainen, joka ei hirveästi meidän luokan poikien kanssa jutellut. En kutsuisi sitä varsinaisesti kiusaamiseksi vaan enemmänkin sellaiseksi pieneksi piikittelyksi mitä teimme hänelle(ja muillekkin) eli muistan esim. kotitaloustunnilla kun hän oli minun ja erään toisen pojan kanssa samassa ryhmässä ja kun hän ei tekemiämme ruokia syödessä jutellut meille juurikaan aloimme kyselemään häneltä hirveästi kaikkea jolloin hän meni aina vaikeaksi ja punasteli änkyttäen vastauksia.
Noh nyt monta vuotta myöhemmin näin hänet kotipaikkakunnallani vieraillessa ja pakko myöntää että aika on tehnyt hänelle hyvää. Liikakilot ovat karisseet ja näyttää todella hyvältä, muistan kun ennen ei käyttänyt meikkiä koskaan mutta nyt oli niin tip top että huh huh. Katsoin facebookista profiilin ja sinkku näyttäisi olevan. Minuakin on nyt vanhetessa alkanut kiinnostaa enemmän tuollaiset rauhalliset ja sielukkaat hiljaisemmat naiset niiden bile-pissisten sijaan, ajattelin että pitäisikö sitä hitto lähettää kaveripyyntö ja koittaa jotain läppää heittää.
Mitä mieltä? Onko tsäänssejä vai onko jäänyt menneisyyttä hautomaan?
M25
Kommentit (30)
No, onko sinulla tietoa, miten otti ton kiusaamisen. Esimerkiksi eräs poika kiusasi minua tavallaan lukiossa, mutta no hard feelings, voisin vaikka seurustella hänen kanssaan tänä päivänä. Eli kyse ei ollut semmoisesta kiusaamisesta, että olisin siitä kärsinyt.
Voithan hiukan kautta rantain selvitellä, miten muistaa sinut kouluajalta. Ihmiset aikuistuu ja se ulkonäkökeskeinen vittuilijakin on ihan toista 25-vuotiaana kuin 15-vuotiaana. Kysymys on vain siitä, kokiko sinun ja muiden pilanneen hänen teini-ikänsä vai oletteko vain muistoissa typeriä teinejä.
Tuo voisi olla hyvä, että laitat kaveripyynnön FB:ssä. Jos ei hyväksy, tiedät, että jotain ongelmaa on. Jos hyväksyy, niin voit kysäistä, mitä kuuluu ja kirjoittaa ihan suoraan, että olet miettinyt myöhemmin, että olit aika buubi kouluaikana ja onko hänelle jäänyt jotain hampaankoloon.
Eli millä tavalla kiusasit? Kyselemällä kysymyksiä? Jos oikeasti ei ole kyse tuon kummemmasta, niin ei kai hän nyt ole mitään sen kummemmin jäänyt hautomaan, mutta luulen, että on kyse jostain muustakin, kun tällaista edes kysyt. Tiedät kyllä itsekin, mitkä ovat kepposia ja mitkä pilkkaa.
Minusta ap:n kertoma ei kuulosta mitenkään erityisen pahalta. Jos asiat on olleet juuri noin. Ota yhteyttä ja katso, miten reagoi. Täällä tietysti nämä koulukiusaustraumaiset on heti karvat pystyssä olettamassa, että jokainen vinoilu on ollut automaattisesti sen kohteelle kamalaa ja edelleen vatvoo sitä kaikki yöt hirveässä vihassa.
Jokainen ottaa asiat yksilöllisesti ja ei tuo teidän kiusaaminen mitenkään systemaattiselta kuulosta, josta yleisesti jäisi kauheat muistot.
Yrittänyttä ei laiteta. :) Mutta älä ihmettele jos jossain kohtaa lasahtaa näpeille. ;) Riippuu paljon siitä millaista se kiusaaminen oli ja miten nainen sen koki.
Omasta kokemuksesta voin sanoa ettei kiusaajilla ole mahdollisuutta. Annan anteeksi mutta en unohda. En voisi luottaa tuollaiseen ihmiseen koskaan, valitettavasti. Nautin kyllä suunnattomasti vuosien päästä kun tiesin näyttäväni hyvältä ja kohtasin entiset kiusaajani, ei se huonolta tunnu kun näki niiden ilmeet. :)
Eteenpäin sano mummo lumessa! Se se on paras 'kosto'.
Eikös tää ollut täällä jo aiemmin? Onko se raskausarpiprovo sun käsialaa myös?
No jaa... Minulta on muutamat kaltaisesi pyytäneet anteeksi kiusaamisiaan (eka jo lakkiaisiltana tuhannen kännissä), ja ihan jees, anteeksi on annettu. Mutta ei tosiaankaan kiinnostaisi kyseiset miehet parisuhdemielessä. Kyllä naisella ylpeys ja itsekunnioitus voi olla kuitenkin.
Miksei olisi=? Eiköhän aikuinen ihminen tajua että jokainen meistä oli eri ihminen silloin teininä.
Jaa-a, ainakaan minuun ei olisi yhdelläkään kiusaajallani eikä sivustaseuraajallakaan mahdollisuuksia.
Aina kannattaa yrittää.
Vain vastaamalla voit voittaa.