Kerro tänne terkut sille, jota mietit
Ei tarvitse kaivata. Kerro, kaipaat tai et.
Kommentit (59)
Ja tosiaan sana on vapaa, eikä otsikko velvoita 'kaipaamaan'. Kaipaat tai et, sana on vapaa.
Joo ja kaivatakin saa, sitä ei kiellä kukaan.
Tintti-hullu voi jäädä riehumaan siihen toiseen ketjuun :D Yksin toivottavasti ;-)
Tiainen on tervetullut tänne myös!
Kiva, että näemme toisemme usein aamuisin työmatkalla, kun ajamme toisiamme vastaan. Se antaa hyvän alun päivään.
Mä jatkan nyt tästä omaa elämääni. Hautasin kaikki unelmat Sun suuntaan yks kerrallaan, mut osaan nähdä tässä jo jotain positiivistakin. Viimeinen vuos oli niin raskas. Ja vaik nyt joudunko kattoo omaa tympeetä elämääni silmästä silmään niin... Se on oma ja siks <3!
Tiedät varmaan ettei nimittely ole kovin kaunista? Ei varsinkaan jos se kohdistuu puolison lapsiin tai heidän äitiin. Miten pieni ihmisen pitää olla...?
^ niin ja en tosiaankaan kaipaa...
Rakas koirani, kiitos kun pidät minut kiinni elämässä :'(
Olet onnistunut tavoitteessasi saada minut tuntemaan itseni täysin arvottomaksi, mutta tiedätkö mitä? Pysyn kaukana. Teen mitä tahansa paitsi päästän sut lähelle itseäni. Ei enää yhtään loukkausta.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnistunut tavoitteessasi saada minut tuntemaan itseni täysin arvottomaksi, mutta tiedätkö mitä? Pysyn kaukana. Teen mitä tahansa paitsi päästän sut lähelle itseäni. Ei enää yhtään loukkausta.
Ja jälleen syy on minun...hohhoijaa. Ottaisit vaan vastuun tekemisistäsi ja sanomisistasi niin kenenkään ei tarvitsisi tuntea itseään arvottomaksi. Minun tilanteessani suuttuminen oli täysin aiheellista ja siltikin yritin saada sut tekemään niinkuin oikein on. Sä vaan jatkat tota karkuun juoksemista. Juokse pois vaan. Et ole minun murhe enää, omasi olet.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnistunut tavoitteessasi saada minut tuntemaan itseni täysin arvottomaksi, mutta tiedätkö mitä? Pysyn kaukana. Teen mitä tahansa paitsi päästän sut lähelle itseäni. Ei enää yhtään loukkausta.
Ja mä koin arvottomuuden sun kanssa ollessa. Että pakko kyllä myöntää:ihan oikein sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet onnistunut tavoitteessasi saada minut tuntemaan itseni täysin arvottomaksi, mutta tiedätkö mitä? Pysyn kaukana. Teen mitä tahansa paitsi päästän sut lähelle itseäni. Ei enää yhtään loukkausta.
Ja mä koin arvottomuuden sun kanssa ollessa. Että pakko kyllä myöntää:ihan oikein sulle.
Toi itsesi uhriuttaminen onkin sun elämän kantava voima. Ja persoonasi tunnuspiirre, pidä se!
Hilaisuus on nyt parhaaksi meille molemmille. Keskityn nyt siihen, että luovun väärästä kunniasta, mikä on saanut tekemään kaikki temput, mahdolliset ja mahdottomat... Haluan keskittyä nyt olemiseen sen sijaan, että kannan kaiken eteesi. Tee oma osuutesi sinä nyt. En voi sua olla aina pelastamassa.
Ikävä... Ei mitään järkeä taaskaan. Heti kun saan jotain järkevää aikaiseksi, tulee järjettömyys... Olen päätökseni tehnyt... Siinä pysyn vaikka väkisin sitten!!
Tää o hyvä :D Ei tartte ihmisten tapella kaipausketjuissa ku voi avautua täällä ihan luvan kanssa.