Mitä sanoisit aloittelevalle aineenopettajalle tällaisessa tilanteessa?

Miksi susta pitäisi pitää? Et sinä ole siellä ystäviä etsimässä vaan tekemässä työtäsi. Taidat olla aika nuori?

Hävettää myöntää, mutta itse olin häirikkö ja opettajien kauhu kouluaikaan, joten voisin siitä näkökulmasta vähän ajatella tilannetta.

Voi olla että nuoret huomaavat sun epävarmuuden ja halun miellyttää. Paras opettaja yhtään kovapäisemmälle porukalle on itsevarma ja päättäväinen, muttei ihan turhista jatkuvasti nipottava.

Meillä oli usein nuoria opettajia ja sijaisia, joita oli mukava kiusata, katsoa milloin palaa pinna ja mitä sitten tapahtuu. Tätä ei tapahtunut jos opettaja oli jämäkkä ja itsevarma, muttei ylimielinen ja röyhkeä kuitenkaan (niille sitä vasta pitikin aukoa päätä).

(Olen muuten nykyään ihan kunnollinen kansalainen ja äiti, tuo kouluhäiriköinti jäi yläkouluun ja onneksi tuli järkeä päähän).

Onko sinulla itselläsi teini-ikäisiä lapsia? Itselläni on, ja koen, että siitä on apua. Kun oppii jo kotona olemaan vaativa ämmä, ei ole vaikeuksia olla sitä koulussakaan.

Ei sinun tarvitse oppilaita miellyttää, mutta olisi tärkeää, että kykenisit pitämään heistä. Se on mahdotonta, jos he eivät tunnusta auktoriteettiasi, koska ilman kunnioitusta tuon ikäiset käyttäytyvät todella inhottavasti.

Sinun täytyy huolehtia työrauhasta. Sitä joka ikinen häirikkö itsekin pohjimmiltaan haluaa. Eivät he sinua kunnioita, jos et pistä kunnioittamaan. Häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti. Humaaneille arvoille on tilaa vasta kun raamit, joissa liikutaan, on kaikille selvät. Sinä olet vastuussa, sinä olet pomo.

Varmaan just sen takia; sinulla on vähän kokemusta ja annat itsestäsi epävarman kuvan? Yläkoululaiselle ei tarvita paljon, että opettaja menettää auktoriteettinsä. Kerro vähän lisää, minkä ikäinen olet, miten pukeudut... jne?

En tiedä koulumaailmasta opettajan näkökulmasta mitään mutta näin yleisesti kaikkia ei voi miellyttää mutta toki eri asia, jos he suhtautuvat vihamieliaesti sinuun. Onko sulla auktroteetin kanssa ongelmia? Mutta ei kyllä silti kannata ottaa itseensä, toki asioihin pitää puuttua mutta luultavasti oppilailla on omia ongelmia ja se vain purkautuu sinuun, koska olet uusi ja kokematon.

Kunnioitus on ansaittava.

Olen itse vasta opiskelemassa aineenopettajaksi, mutta mitä nyt on tullut oltua tekemisissä teinien kanssa, olen huomannut, että jämäkkyyttä tarvitaan. Ei pidä olla liian kaverillinen, silloin jää helposti ylikävellyksi. Olen koettanut suhtautua teineihin kunnioituksella ja sillä ajatuksella, että "hekin ovat ihmisiä". Se voi olla yllättävän hyvä tapa saada arvostusta. Tai sitten ei. Varsinkin yläkoululaisten kanssa kannattaa valita taistelunsa. Jokaisesta asiasta ei tarvitse vääntää, sillä uuvuttaa vain itsensä.

Aloittaja vastaa: Aivan, olisi pitänyt ehkä käyttää aloitusviestissä jotakin muuta sanaa "pitämisen" sijaan: ei minulle ole ollenkaan tärkeää se, että nuorien mielestä olen kiva ope (vaikka ei se nyt haittaisikaan), vaan nimenomaan se, että tunneillani oppii ja työrauha säilyy. Työrauhaa ei todellakaan ole, eli voisi siis ennemminkin sanoa, että oppilaat eivät kunnioita minua auktoriteettina, usko mitä sanon, tai välitä siitä, että muilla olisi mahdollisuus keskittyä tunnilla.

Joku kyseli lisätietoja. Olen alle 30, pukeudun kai ihan normaalisti. En ole aivan kokematonkaan, mutta työkokemusta on pääasiassa lukiossa, ja lukion puolella ongelmia ei oikeastaan olekaan.

Perinne on se että sijaisia simputetaan.

Tiukenna kuria!

Oppilaat, häirikötkin, kunniottavat opettajaa, joka saa porukan pysymään aisoissa olematta silti turhantarkka nipottaja. Siihen tilanteeseen pääseminen ei ole helppoa varsinkaan nuorelle, aloittelevalle opettajalle.

Unohda täysin tykkäämis-akseli, se on pahin virheesi. Siis olisihan se hyvä, jos sinusta "tykättäisiin", mutta se ei ole toimintasi itsetarkoitus. Loppujen lopuksi enemmistö oppilaista tykkää opettajista, jotka ovat jämäkkiä ja asiallisia.

Keskity työhösi eli opettamiseen. Muista, että luokka pitää temmata heti ensimmäisen minuutin aikana mukaan tunnin ohjelmaan. Pidä kuria olematta yliampuva niuho.

Itse opetan englantia ala-asteella eli tilanne lähtökohtaisesti paljon helpompi. Olen kuitenkin opettanut ns. huonojen alueiden kouluissa, joissa useampaan kertaan luokalle jääneitä, esim. kuutosella kasille kuuluvia.

Minulla on pari omaa kikkaa: sopivan rivakka tahti ja sen korostaminen, että tahdon heille mahdollisimman hyvät numerot ja että haluan auttaa siinä. Myös oikeanlainen manipulaatio on auttanut: olen alusta asti kehunut toisista kouluista siirrettyjä häirikköoppilaita, jotka ovat tottuneet saamaan vain paskaa niskaan.

Välillä tulee vastaan tosi ärsyttäviä oppilaita, jotka pääsevät ihon alle. Silloin on tosi raskasta ja vituttaa joidenkin ryhmien tunnit jo etukäteen. Olen kuitenkin näissä tapauksissa vienyt käytösongelmat aina johdonmukaisesti eteenpäin, teoilla on aina seurauksensa.

Mikä aineesi on? Meillä porukka inhosi joitain aineita niin paljon, että oli tahallaan inhottava opettajallekin. Jos opettaa jotain ruotsia niin pitäisi olla tosi innostava ja karismaattinen ope, että luokka kuuntelee.

Aloittaja lisää vielä: en tiedä, onko sillä merkitystä, mutta työtapani ovat ilmeisesti kovin erilaiset kuin opettajalla, jota sijaistan. Lisäksi olen kai aika pienikokoinen, hädin tuskin 160 cm. Lukiossa tällaisilla seikoilla ei todella ole merkitystä, mutta ehkä yläkoulussa ulkoiset seikat vaikuttavat myös ominaisuuksien arviointiin? Pieni nainen ei ole uskottava auktoriteetti?

Ei syy ole välttämättä sinussa, vaan opettamassasi aineessa. Jos opetat inhokkiainetta, edustat inhokkiainetta, pitämäsi tunnit ovat inhokkiaineesta. Jne.

Tsemppiä!

Kokemuksen myötä helpottaa, useimmilla opettajilla ainakin. Ja tosiaan lukiossa opettaminen on lepolomaa yläasteeseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Hävettää myöntää, mutta itse olin häirikkö ja opettajien kauhu kouluaikaan, joten voisin siitä näkökulmasta vähän ajatella tilannetta.

Voi olla että nuoret huomaavat sun epävarmuuden ja halun miellyttää. Paras opettaja yhtään kovapäisemmälle porukalle on itsevarma ja päättäväinen, muttei ihan turhista jatkuvasti nipottava.

Meillä oli usein nuoria opettajia ja sijaisia, joita oli mukava kiusata, katsoa milloin palaa pinna ja mitä sitten tapahtuu. Tätä ei tapahtunut jos opettaja oli jämäkkä ja itsevarma, muttei ylimielinen ja röyhkeä kuitenkaan (niille sitä vasta pitikin aukoa päätä).

(Olen muuten nykyään ihan kunnollinen kansalainen ja äiti, tuo kouluhäiriköinti jäi yläkouluun ja onneksi tuli järkeä päähän).

No onpa aivan kuin minun kynästäni! Varsinkin yhtä opettajaa höykytin, kyllä hävettää joskus vieläkin. Tämä opettaja oli onneksi minulla ysiluokalla (olin ysillä jo viisastunut) valinnaisaineessa ja sain tilaisuuden pyytää anteeksi (tietty niin, etteivät muut oppilaat nähneet ;)) ja onneksi pyysin (käytökseni painoi minua aika pitkään), oli kiva ja reilu ope, vika ei tosiaankaan ollut hänessä.

Jos on joku yksi paha häirikkö, voisit kokeilla henkilökohtaista lähestymistä. Että mites sulla menee, ootko osannut tehdä läksyjä jne. Jos häiriköltä löytyy yhtään sydäntä, niin ei kehtaa olla ilkeä ystävälliselle opettajalle. Itse en ainakaan kehdannut. Taustalta voi löytyä myös muita ongelmia. Mä olin jossain vaiheessa niin masentunut, etten jaksanut tehdä läksyjä tai keskittyä tunnilla, usein en edes jaksanut raahautua kouluun asti. Yläasteikäisetkin ovat ihmisiä ja heillä voi olla ongelmia, niin ärsyttäviä kuin osaavatkin olla.

En nyt tarkoita siis, että sun pitäisi antaa kävellä sun päältä tai että et saisi komentaa. Työjärjestys on oltava luokassa.

On kyllä ajatuksia herättäviä kommentteja, kiitos:) Luultavasti oppiaineeni ei kuulu niihin suosikkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja lisää vielä: en tiedä, onko sillä merkitystä, mutta työtapani ovat ilmeisesti kovin erilaiset kuin opettajalla, jota sijaistan. Lisäksi olen kai aika pienikokoinen, hädin tuskin 160 cm. Lukiossa tällaisilla seikoilla ei todella ole merkitystä, mutta ehkä yläkoulussa ulkoiset seikat vaikuttavat myös ominaisuuksien arviointiin? Pieni nainen ei ole uskottava auktoriteetti?

Pituudella ei ole merkitystä. Pituuttasi et voi muuttaa, joten sitä ei kannata syyksi ajatella. Työrauhan pystyt saavuttamaan. Äänenkäytöllä ja sillä, miten ottaa tilaa, on merkitystä. Ruumiilla tehdään osa työrauhasta, mutta pituudesta tai painosta se ei ole kiinni.

Huumoria, tutustu oppilaisiin. Helpottaa, alkuun vaikeaa. Tykkään ihan hulluna yk-tunneista. Terkut lähiökoulusta Vantaalta.